Joe Bidenilla on edessään vaikea polku – Siksi hänen hallintonsa pitää tehdä tärkeimmät päätökset vielä tämän vuoden aikana - Ulkomaat | HS.fi

Joe Bidenilla on edessään vaikea polku – Siksi hänen hallintonsa pitää tehdä tärkeimmät päätökset vielä tämän vuoden aikana

Bideniä uhkaa vuonna 2022 edeltäjien virkakausilta tuttu umpikuja.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden.

5.1. 14:05

On ikävä tosiasia, että 2022 on todennäköisesti viimeinen vuosi, jolloin Joe Bidenin hallinto voi vielä saada jotain aikaan.

Amerikkalainen järjestelmä tuottaa poliittisia umpikujia. Tämä johtuu siitä, että perustuslaillinen malli perustuu konsensukseen, joka on yhä vaikeampi saavuttaa, kun ilmapiiri polarisoituu entisestään, toimivaan senaattiin vaaditaan superenemmistö ja puolueiden enemmistöt ovat hiuksenhienoja.

Jopa ihannetilanteessa, jossa sekä Valkoinen talo että molemmat kongressin huoneet ovat yhden puolueen hallussa, on vaikea tehdä päätöksiä kunnolla. Ei ole sattumaa, että niin Barack Obama kuin Donald Trump saivat tärkeimmät lakinsa hyväksytyksi kausiensa kahden ensimmäisen vuoden aikana: terveydenhuoltouudistuksen ja suuren veronalennuksen.

Välivaalit olivat molemmille merkittävä tappio, jossa he menettivät yhden kongressin kamarin hallinnan ja samalla kyvyn laatia lakeja toivomallaan tavalla.

Biden näyttää olevan samalla turhauttavalla polulla.

Vaikka hän onnistuikin saamaan hallintokautensa alussa läpi elvytyspaketin, hänen suosikkiehdotuksensa Build Back Better – ohjelma, jossa valtavat panostukset ilmastonmuutoksen torjuntaan ja eurooppalaistyylisiin sosiaaliturvaohjelmiin kustannettaisiin rikkaiden veronkorotuksilla – jumiutui lainsäädäntösuohon lähes koko vuodeksi 2021.

Kirjoitushetkellä riitaisat ryhmät Bidenin demokraattipuolueen sisällä yrittivät vielä päästä sopimukseen. Jotain saattaa vielä tapahtua, vaikka lopulta kompromissi voi olla vain murto-osa Bidenin toivomasta neljän biljoonan dollarin panostuksesta.

Osittainenkin onnistuminen voi silti tuntua suurelta verrattuna siihen, mitä tapahtuu seuraavaksi.

”Bidenille lupaa huonoa se, että hänen kannatuksensa on melko pieni.”

Vaalitappio tarkoittaisi Bidenille kahta hukattua vuotta, ainakin lakien säätämisen kannalta. Demokraateilla on varaa hävitä vain viisi paikkaa edustajainhuoneessa eikä yhtään senaatissa.

Istuvan presidentin puolue on saanut lisää paikkoja edustajainhuoneessa vain kahdesti sitten vuoden 1938 – ja molemmilla kerroilla presidentin kannatus oli yli 60 prosenttia.

Bidenille lupaa huonoa se, että hänen kannatuksensa on melko pieni, 44 prosenttia. Historiallisten trendien perusteella tämä tarkoittaisi 33 paikan tappiota ja vallan menetystä edustajainhuoneessa.

Demokraattien tilanne on valoisampi senaatissa, jossa vain kolmannes paikoista asetetaan ehdolle joka toinen vuosi ja valtapuolueen häviöiden perinne on heikompi. Yhdysvaltojen järjestelmä vaatii kuitenkin molempien huoneiden hyväksynnän, eikä republikaaneilta heru tukea yhdellekään demokraattien kampanjalupaukselle.

Optimistit uskovat, että demokraatit ehtivät vielä saada paljon aikaan ennen marraskuuta 2022, vaikka vaalinäkymät olisivat heikot. Kenties näin onkin.

Mutta jos Bidenin suuntaa näyttävästä lainsäädännöstä riidellään vielä silloin, se vie energiaa itse lakien säätämiseltä. Lähestyvät vaalit imevät loputkin mehut.

Heikkojen enemmistöjen ongelma on se, että jos puolueen sisällä on yhtään erimielisyyttä, se saattaa estää kaikkien lakiehdotusten edistymisen. Vaikka demokraatit päätyisivät liki yksimielisyyteen, senaatin säännöt sallivat jarrutuskeskustelun siihen saakka kun 60 senaattoria saadaan paikalle keskeyttämään keskustelu.

Tällä tavoin on tuhottu monia lakeja.

Niin kauan kuin jarrutuskeskustelut sallitaan, ei käytännössä voida muuttaa äänioikeuslainsäädäntöä, korottaa minimipalkkaa tai uudistaa maahanmuuttojärjestelmää. Jarrutuskeskusteluja hillitsevät ehdotukset tuskin saavat suurta painoarvoa.

Kahden vuoden jälkeen Biden saattaa edeltäjiensä tapaan siirtyä tekemään mittavampia päätöksiä hallintovirastojen kautta.

Yksi Yhdysvaltojen nykyisen vahvan presidenttijärjestelmän eduista on, ettei lainsäädäntö välttämättä vaadi toivottoman hajaantuneen kongressin yhteistyötä, vaikka sitä pidetäänkin parempana vaihtoehtona.

Kahden vuoden jälkeen Biden saattaa edeltäjiensä tapaan siirtyä tekemään mittavampia päätöksiä hallintovirastojen kautta etenkin ympäristöasioissa. Hän voi myös keskittyä asettamaan kaupparajoituksia, joita hän voi tehdä lähes yksipuolisesti.

Biden osoitti mieltymyksensä eristäytymispolitiikkaan Afganistanista vetäytyessään, joten hän tuskin turvautuu entisten mahtipresidenttien ajanvietteeseen, sotimiseen.

Sen sijaan presidentin kalenteri saattaa täyttyä huippukokouksista. On melko varmaa, että hän uudistaisi mieluummin maataan esikuvansa Franklin D. Rooseveltin jalanjäljissä.

Mutta on vaikeaa tehdä Rooseveltin uudistuksia ilman Rooseveltin enemmistöjä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat