Luvattomat kalastajat ovat nykypäivän merirosvoja - Ulkomaat | HS.fi

Luvattomat kalastajat ovat nykypäivän merirosvoja

Laiton pyynti johtaa kalakatoon. Luvassa on vähitellen keinoja merien elvyttämiseen ja tehokkaampaan valvontaan.

Kiinalaisia kalastusaluksia.

9.1. 2:00

On aika lakata ajattelemasta perinteisiä merirosvoja merten pahimpina roistoina. Niin Intian valtamerellä, Tyynellämerellä kuin muuallakin tämä kyseenalainen kunnia kuuluu kiistatta ryöstökalastuksen harjoittajille.

Laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön (lis) kalastus kattaa 20–50 prosenttia maailman kalansaaliista, ja sen osuus on todennäköisesti suurimmillaan aikoinaan runsaskalaisella indopasifisella merialueella Indonesian ympäristössä.

Luvattomassa lis-kalastuksessa pyydetään suojeltuja lajeja tai käytetään liian pienisilmäistä verkkoa, mikä on pääsyy kalakantojen romahdukseen.

Vain viidennes kaupallisten kalalajien saaliista on pyydetty kestävästi.

Kalakato vie rannikkovaltioilta vuosittain yli 17 miljardia euroa ja uhkaa miljoonien pienkalastajien elinkeinoa.

Lis-kalastajat todennäköisesti osallistuvat muihinkin rikoksiin haiden evien leikkaamisesta huumeiden kuljettamiseen.

Kymmenettuhannet kaakkoisaasialaiset ja afrikkalaiset raatavat velkaorjina muun muassa taiwanilaisten ja kiinalaisten häikäilemättömästi toimivissa jättilaivastoissa. Tyynellämerellä laivoilla työskentelevien kalastuksenvalvojien murhat ovat arkipäivää.

Järjestäytynyt rikollisuus ulottaa lonkeronsa syvälle kalateollisuuteen, ja lis-kalastajat ovat uusia merirosvoja.

Vuodesta 2022 on odotettu käännekohtaa. Maailman kauppajärjestö WTO:n oli tarkoitus viedä juuri ennen vuoden alkua maaliin sopimus, joka pakottaisi maat luopumaan useimmista vahingollisista kalastustuista. Neuvotteluja jouduttiin kuitenkin lykkäämään koronaviruspandemian vuoksi.

Tuista on taitettu peistä tuloksetta 20 vuotta, mutta kuten Kolumbian WTO-edustaja Santiago Wills on todennut: jos sama jatkuu toiset 20 vuotta, ei ole enää kaloja, joista kiistellä.

Vastaan panneet Kiina ja Intia ymmärtävät maineensa olevan vaarassa ja antavat myöten tukikiistassa.

National Geographicin tutkija Enric Sala ennakoi, että polttoaine- ja muiden tukien poistaminen voisi lopettaa puolet pitkän matkan kalastuksesta. Joukkoon kuuluu kiinalaisten harjoittama ympäristölle tuhoisa pohjatroolaus Afrikan länsirannikolla. Tukia voidaan siirtää kalakantojen ja elinkeinojen suojelemiseen.

Siten 2022 olisi Salan sanoin vuosi, ”jolloin alamme täyttää merta sen tyhjentämisen sijaan”.

Toivoa herättää myös vahvistuva kansainvälinen tahto suojella 30 prosenttia valtamerten alasta vuoteen 2030 mennessä.

Mark Zimring ympäristöjärjestö The Nature Conservancysta (TNC) kertoo, miten kehittyneen teknologian mahdollistama parempi valvonta voi auttaa kauppoja pitämään lis-kalansaaliit poissa toimitusketjuistaan. Salaa liikkuvat alukset voidaan havaita satelliittikuvista, ja saaliita voidaan valvoa aluksilla sähköisesti massadataa hyödyntäen.

Zimring ennustaa, että muun muassa näistä ratkaisuista saadaan vuonna 2022 kaupallisesti kannattavia isossa mittakaavassa.

Myös hämäriin globaaleihin toimitusketjuihin alkaa kajastaa valoa.

TNC on kehittänyt yhdessä kalakannoiltaan rikkaan pikkuvaltion Marshallinsaarten kanssa ehdottoman kestävästi tuotetun säilyketonnikalan. Loppuvuodesta 2021 mukaan tuli amerikkalainen supermarketketju Walmart, joka valitsi sen oman merkkinsä tonnikalaksi. Vastaava malli yleistyy vähittäiskaupassa vuonna 2022.

Sally Yozell amerikkalaisesta ajatushautomosta Stimson Centeristä uskoo, että toimitusketjujen jäljitettävyys ja läpinäkyvyys kalojen pyynnistä Amerikkaan saapumiseen saakka pakottaa koko globaalit kalamarkkinat ruotuun.

Vielä yksi valopilkku on kasvava kansainvälinen pyrkimys saada haaviin merten järjestäytyneen rikollisuuden osalliset kuivalla maalla. Rikollisen kalastuksen perimmäiset hyötyjät välttävät helposti satamien ylikuormitetut valvojat. Toimet kätketään läpinäkymättömiin veroparatiiseihin.

Kansainvälinen yhteistyö on siis tärkeää. Sitä edustaa YK:n tukema ylikansallisen rikollisuuden vastaista yhteistyötä edistävä hanke Blue Justice Initiative.

Merioikeuden asiantuntija Emma Witbooi arvelee, että kolmannes kaikista rannikkovaltioista voisi olla mukana hankkeen takana olevassa Kööpenhaminan julistuksessa ennen vuoden 2022 loppua.

Vaikka merten tervehdyttäminen on vielä kaukana horisontissa, uusi vuosi voi siis olla hyvä alku.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat