Pandemia leikkasi pari vuotta yhdysvaltalaisten elinajanodotteesta – koronavirus on tappanut erityisesti republikaanien vahvoilla alueilla - Ulkomaat | HS.fi

Pandemia leikkasi pari vuotta yhdys­valtalaisten elin­ajan­odotteesta – korona­virus on tappanut erityisesti republikaanien vahvoilla alueilla

Mustien koronakuolleisuus on kaksinkertaista verrattuna valkoisiin. Trumpia kannattavissa piirikunnissa taas kuoltiin lokakuussa koronavirukseen 3,2-kertaisesti verrattuna Bidenia innokkaasti tukeneisiin piirikuntiin.

Koronapotilas tehohoidossa Floridan Sarasotassa sijaitsevassa sairaalassa viime helmikuussa.

27.12.2021 12:30

Yhdysvaltain asukkaiden elinajanodote laski vuoden 2020 eli ensimmäisen koronapandemiavuoden aikana 1,8 vuodella, kertoi kansanterveysvirasto CDC raportissaan viime viikolla. Suurimpana selittäjänä pidetään covid-19-tautia, joka oli viime vuonna kolmanneksi yleisin kuolinsyy sydäntautien ja syöpien jälkeen.

Ennen korona­virus­pandemiaa elinajanodote oli 78,8 vuotta, mutta vuoden 2020 lopussa enää 77 vuotta. Vastaavaa pudotusta ei ole nähty sitten toisen maailmansodan.

Yhdysvalloissa sotavertauksia on helppo jatkaa, sillä yksikään yhdysvaltalaisten käymä sota ei ole tappanut ihmisiä yhtä runsaasti kuin yli 810 000 ihmishenkeä vaatinut covid-19-tauti. Ihmisiä on kuollut koronavirukseen esimerkiksi 14-kertaisesti verrattuna Vietnamin sodassa kaatuneisiin yhdysvaltalaisiin.

Lääkärikirja Duodecimin mukaan elinajanodotteella tarkoitetaan vuosien määrää, jonka tietyllä ajanjaksolla – esimerkiksi vuonna 2020 – syntyneet ihmiset keskimäärin eläisivät, jos kuolleisuus säilyisi kaikissa ikäryhmissä ennallaan.

”Tilastollinen syntymähetken elinajanodote tulkitaan usein odotettavissa [olevan] elinajan pituuden ennusteeksi. Todennäköisesti elämme kuitenkin pidempään kuin tilastollinen elinajanodote kertoo, sillä nykykuolleisuuteen perustuva arvio ei ota huomioon väestön terveydentilan jatkuvaa paranemista”, selittää tutkimusprofessori Seppo Koskinen Duodecimin artikkelissaan.

Koronavirukseen kuolleen ihmisen ruumis krematoitavana Farmingtonissa New Mexicossa 13. joulukuuta.

CDC:n tutkijat kertoivat yllättyneensä, kuinka suuresti koronavirus on vaikuttanut elinajanodotteeseen. Muut koronaepidemiaan liittyvät tilastotutkimukset eivät ainakaan enää yllätä yhtä paljon: pandemia on kohdellut vähemmistöjä ja vähätuloisia amerikkalaisia selvästi rajummin kuin valkoista ja vauraampaa väestöä, kun tarkastelussa ovat mukana kaikki ikäryhmät.

CDC:n marraskuussa päivittämät tilastot kertovat, että mustia, latinoita ja alkuperäisväestöön kuuluvia kansalaisia on kuollut koronavirukseen suhteessa noin kaksi kertaa enemmän kuin valkoisia amerikkalaisia. Esimerkiksi Alaskassa asuvat alkuperäisväestön edustajat päätyvät koronaoireiden takia sairaalahoitoon suhteessa 3,3 kertaa useammin kuin valkoiset.

Aasialaistaustaisilla amerikkalaisilla puolestaan on havaittu jonkin verran vähemmän tartuntoja, sairaalaan joutumisia ja kuolemia kuin valkoisilla.

Covid-19-tauti on puskenut esiin sen, miten erilaista elämää amerikkalaiset elävät maassa, joka vastaa pinta-alaltaan lähemmäs kolmeakymmentä Suomea.

Vuoden 2018 tilastot koronaepidemiaa edeltävältä ajalta näyttävät, että pisin elinajanodote, 81 vuotta, oli Havaijilla, kun vastaava luku oli Länsi-Virginiassa 74,4 vuotta. Kyseessä oli siis 6,6 vuoden kuilu maailman rikkaimmassa maassa.

Kun katsotaan piirikuntakohtaisia eroja, elinajanodotteissa on kirjattu suorastaan järkyttäviä eroja. Vuonna 2017 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan etelädakotalaisen piirikunnan Oglala Lakotan elinajanodote oli maan alhaisimpana 66,8 vuotta, kun coloradolaisessa Summitin piirikunnassa se oli 86,8 vuotta.

“Yhdessä Yhdysvaltain piirikunnassa elinajanodote on lyhyempi kuin Sudanissa”, verkkolehti Huffington Post vertasi.

Oglala Lakotassa asuu enimmäkseen lakotoja eli tetoneja, jotka ovat sioux-alkuperäiskansan ryhmä. Coloradon Summitissa väestöstä 95 prosenttia on valkoisia. Summitin piirikunnassa kotitalouksien mediaanitulo on 2,5-kertainen Oglala Lakotan asukkaisiin verrattuna.

Koko maata tarkastellen monet tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä vähemmän amerikkalaisella on rahaa ja koulutusta, sen todennäköisemmin hän on sairastunut koronaviruksesta tai kuollut siihen.

Selityksinä on pidetty esimerkiksi sitä, että vähävaraiset ihmiset asuvat ahtaammin ja joutuvat hakeutumaan ihmiskontakteja käsittäviin töihin, joissa riski taudille altistumiseen on suurempi. Huono-osaisilla on myös enemmän perussairauksia ja heikommat mahdollisuudet saada laadukasta ennakoivaa terveydenhuoltoa.

”Etuoikeutetun, varakkaan 70-vuotiaan kunto voi olla samanlainen kuin 50-vuotiaan, joka on kokenut syrjintää ja taloudellista puutetta”, totesi Harvardin yliopiston epidemiologi Nancy Krieger HS:n haastattelussa huhtikuussa 2020.

Kriegeriä haastatteli HS:n kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner, jonka New Yorkin silloista tilannetta käsitelleessä jutussa oli paljonpuhuva otsikko: ”Epäreilu epidemia.”

Presidentti Joe Bidenin vaimo Jill Biden vieraili koronarokotteita antavassa lastensairaalassa Philadelphiassa joulukuun alussa.

Toisella puolella maata kalifornialainen uutissivusto Voice of San Diego julkaisi tämän vuoden marraskuussa selvityksen, jossa oli käyty läpi niiden 4 046:n sandiegolaisen tiedot, joiden kuolemaan ensimmäisen epidemiavuoden aikana koronaviruksella oli yhteys. Sivusto piti järkyttävänä havaintona sitä, miten yksiselitteisesti koulutustaso vaikutti koronakuolemien todennäköisyyteen.

Kuolleiden joukossa vain 17 prosenttia oli sellaisia, joilla oli vähintäänkin alempi korkeakoulututkinto, vaikka alueen asukkaista 40 prosentilla sellainen koulutus on. Sen sijaan kuolleista 31 prosenttia oli ihmisiä, jotka eivät olleet käyneet lukiota loppuun. Kaikista alueen asukkaista lukiotutkinto puuttui 12 prosentilta.

Uutissivuston mukaan korkeakoulututkinto on määrittänyt sen, onko ihmisellä mahdollisuutta eristäytyä kotiinsa tekemään etätöitä vai joutuvatko he käymään töissä, joita on pakko tehdä muiden ihmisten läheisyydessä.

”Pandemian aikaiset kuolemat postinumeroalueen, yhteiskuntaluokan tai koulutustason mukaan kertovat kaikki samaa tarinaa: niitä sandiegolaisia, joilla oli vähemmän, kuoli enemmän”, sivusto summasi.

Ihonvärin ja tulotason rinnalle koronatartuntoja ja kuolemia on tullut selittämään ilmiö, joka kytkeytyy tiukasti Yhdysvaltain poliittiseen kahtiajakoon. Erityisesti rokotteiden saapumisen jälkeen on huomattu, että yhä yleisemmin covid-19-tautiin sairastuva ja kuoleva henkilö on republikaanipuolueen äänestäjä.

The New York Timesin mukaan demokraattien äänestäjistä noin 91 prosenttia on rokotettu, kun taas republikaaneista rokote on vain noin 60 prosentilla.

NBC-kanavan kyselyn mukaan republikaanien sisällä kulkee vielä oma erikoisjuopansa. Niistä republikaaneista, jotka pitävät tärkeämpänä entisen presidentin Donald Trumpin kuin republikaanipuolueen tukemista, vain 46 prosenttia oli ottanut koronarokotteen. Puoluetta enemmän kuin Trumpia tukevista republikaaneista 62 prosenttia kertoi saaneensa rokotteen.

Mielenosoittajat vastustivat pakollisia rokotteita Bostonissa 20. joulukuuta. Esimerkiksi Bostonin kaupungin työntekijöiden on otettava rokote viimeistään tammikuun 15. päivä.

The New York Timesin mukaan lokakuussa kirjattiin 25 koronakuolemaa sataatuhatta asukasta kohden niissä piirikunnissa, joissa Trump sai murskavoiton viime vuoden presidentinvaaleissa.

Demokraattipresidentti Joe Bidenia innokkaasti äänestäneissä piirikunnissa sen sijaan kirjattiin lokakuussa 7,8 kuolemaa sataatuhatta asukasta kohti. Trumpilaisissa piirikunnissa kuoltiin siis 3,2-kertaisesti verrattuna Biden-mielisiin piirikuntiin.

Ennen rokotteiden yleistymistä demokraatti- ja republikaanialueilla ei ollut sanottavaa eroa koronakuolemien suhteen, lehti kertoo.

Nyt poliittinen väri näyttää vaikuttavan jopa ihonväriä enemmän siihen, kuka koronaviruksen vuoksi kuolee.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat