Tehohoitopaikat täyttyvät maissa, joissa kansaa ei ole rokotettu – HS:n grafiikat näyttävät nyt sairaalapotilaiden määrän eri maissa - Ulkomaat | HS.fi

Tehohoitopaikat täyttyvät maissa, joissa kansaa ei ole rokotettu – HS:n grafiikat näyttävät nyt sairaala­potilaiden määrän eri maissa

HS:n interaktiivisella grafiikalla voit itse vertailla tehohoito- ja sairaalapotilaiden määriä valitsemissasi maissa.

HS:n uudet grafiikat näyttävät nyt sairaala- ja tehohoitotilanteen kehittymisen eri maissa.

23.12.2021 18:56

Olemme jälleen uuden vuoden kynnyksellä, ja koronapandemia vain jatkaa kulkuaan. Uusia variantteja syntyy, mutta aina ne eivät aiheuta vakavaa vaaraa – ainakaan perusterveille ja rokotetuille.

Asiantuntijat ovatkin jo pitkään painottaneet, että pandemian tässä vaiheessa kannattaa keskittyä seuraamaan tartuntojen sijaan erityisesti sitä, kuinka vakavasti ihmiset sairastuvat.

HS:n automaattisesti päivittyvistä grafiikoista voi nyt tarkastella koronapotilaiden määrää sairaalassa ja tehohoidossa eri maissa. Tiedot näytetään väkilukuun suhteutettuna.

Alla olevassa grafiikassa on grafiikan alle listattu kaikki maat, joista tietoja on tällä hetkellä saatavilla. Voit valita haluamasi maan grafiikkaan klikkaamalla maan nimeä.

Joistain maista on saatavilla sekä sairaala- että tehohoitotiedot. Voit vaihtaa näiden tietojen välillä grafiikan alla olevia nappeja klikkaamalla.

Grafiikassa käytetään Our World in Datan keräämiä tietoja. Maiden tiedot päivittyvät eri tahdilla.

Esimerkiksi monen Euroopan maan tiedot päivittyvät kerran viikossa loppuviikosta, jolloin saataville tulee edellisen kalenteriviikon tiedot.

Viimeisimpien grafiikassa mukana olevien lukujen valossa eniten tehohoitopotilaita asukasmäärään suhteutettuna on Bulgariassa, Sloveniassa ja Tšekissä.

Potilasmäärät ovat kasvaneet myös muissa maissa, esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa.

Merkittävin syy suureen tehohoitopotilaiden määrään on rokotuksissa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen.

”Bulgarian ja Romanian kohdalla on selvää, että sairastuvuus on muita maita selvästi korkeampaa, koska rokotekattavuus on niin matala. Sama tilanne on Sloveniassa, mutta todennäköisesti taustalla on muitakin selittäviä tekijöitä.”

Se on Salmisen mukaan käyrien perusteella joka tapauksessa selvää, että Suomi on pärjännyt pandemiassa hyvin.

”Väestöön suhteutettuna Suomen sairaalakuormitus on ollut koko EU:n matalimpien joukossa koko pandemian ajan.”

Naapurimaa Ruotsissa on viime kuukausina ollut Suomeakin vähemmän tehohoitopotilaita, mutta toisaalta Ruotsissa on aiemmin nähty hyvin suuria potilasmääriä. Nykyinen hyvä koronatilanne voikin olla osin aiemman huonon tilanteen ansiota.

”Ruotsissa niin monella on sairastetun taudin tuoma suoja, että se vaikuttanee jo vakavien tautimuotojen sairastavuuslukuihin yhdessä rokotteiden kanssa”, Salminen sanoo.

Käyriä tarkastellessa on hyvä muistaa, ettei eri maiden lukuja voi aivan suoraan vertailla keskenään. Yhdessä maassa tehohoitoon voi olla vaikeampi päästä kuin toisessa, ja maat voivat tilastoida potilaita keskenään erilaisilla kriteereillä.

”Vertailu on haastavaa, koska eri maiden käytännöt ja myös määritelmä tehohoidosta vaihtelee”, Salminen sanoo.

”Raportointia ei ole ihme kyllä saatu edes Euroopassa standardoitua.”

Vaikeassa pandemiatilanteessa lukuihin vaikuttaa myös sairaaloiden kapasiteetti: tehohoidossa ei voi olla enempää potilaita kuin heille on paikkoja. Kun paikat täyttyvät, teho-osastojen potilasmäärä pysyy samana, vaikka vakavasti sairaiden määrä yhä kasvaisi.

Eroja voi olla myös eri maiden hoitokriteereissä eli siinä, kuka otetaan sairaalaan hoidettavaksi tai kuka pääsee teho-osastolle. Pahimpina aikoina saatetaan joutua valikoimaan, kenelle paikkoja riittää.

”Joissakin maissa taas otetaan herkästi sairaalaan, jos potilaalla on vaikkapa kuumetta”, Salminen sanoo.

Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professorin Matti Reinikaisen mukaan Suomessa teho-osastoksi lasketaan osasto, jossa voidaan toteuttaa vaikean hengitysvajauksen hoidossa tarvittavaa invasiivista eli hengitysputken kautta toteutettavaa hengityslaitehoitoa.

Muualla maailmassa teho-osastoiksi saatetaan laskea myös hieman kevyemmän hoidon valvontayksiköitä.

Myös Reinikainen nimeää rokotuskattavuuden tällä hetkellä suurimmaksi tehohoito­potilaiden määrää selittäväksi tekijäksi. Sen lisäksi sairaalapotilaiden määrä korreloi vahvasti tartuntamäärien kanssa. Olikin odotettavaa, että käyrät nousevat useimmissa maissa kohti talvea.

”Potilasmäärät tapaavat noudattaa ajallista aaltoilua. Sekä kesä 2020 että kesä 2021 olivat rauhallisia.”

Reinikainen on Salmisen kanssa samoilla linjoilla siitä, että Ruotsin pienet sairaalaluvut johtuvat osin covid-19:n jo kerran sairastaneista.

”Ruotsin hyvä tilanne liittyy suurilta osin siihen. Taudin sairastanutta väestöä on jo valtavan paljon.”

Reinikaisen mukaan potilasmäärät alkavat kuitenkin olla nousussa myös Ruotsissa. Omikronilla voi olla siinä osansa.

”Omikron näyttää vievän harvemmin sairaalaan kuin muut muunnokset, mutta sillä on parempi kyky sairastuttaa niitä, jotka ovat jo kertaalleen sairastaneet taudin.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat