On suorastaan hankala muistaa, mistä maailmasta kansalaisoikeustaistelija, arkkipiispa Desmond Tutu oli kotoisin. Se oli eteläafrikkalainen maailma, jossa valkoinen vähemmistö polki mustaa enemmistöä.
Tutu syntyi Klerksdorpissa parinsadan kilometrin päässä Johannesburgista vuonna 1931. Hän kuoli sunnuntaina 90 vuoden iässä.
Aikuisikänsä ensimmäiset vuosikymmenet Tutu joutui ponnistelemaan Etelä-Afrikan vihatun apartheidin eli rotusortopolitiikan kaatamiseksi.
Palkinto tuli kuusikymppisenä: 1990-luvun alussa apartheid mureni.
Etelä-Afrikan valtava muutos sai sinettinsä toukokuussa 1994, kun maan ensimmäinen demokraattisesti valittu parlamentti äänesti vapaustaistelija Nelson Mandelan yksimielisesti presidentiksi.
”Me olemme tänään vapaita kaikki, mustat ja valkoiset yhdessä”, Desmond Tutu riemuitsi.
Mandela ja Tutu olivat läheisiä ystäviä.
Nyt kun kumpikin on kuollut – Mandela vuonna 2013 – apartheidinvastaisen taistelun kaksi suurinta järkälettä on poissa.
Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela ja arkkipiispa Desmond Tutu vuonna 1994.
Sekä Mandela että Tutu olivat nobelisteja. Tutu sai apartheidinvastaisesta kamppailustaan Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1984.
Mandela puolestaan palkittiin apartheidin lopettamisesta yhdessä Etelä-Afrikan valkoisen presidentin Fredrik Willem de Klerkin kanssa vuonna 1993. De Klerk kuoli marraskuussa.
Apartheidin jälkiselvittelyt olivat raskaita, ja siinäkin vaiheessa Desmond Tutu oli näkyvässä asemassa. Hän johti Etelä-Afrikan totuus- ja sovintokomissiota kahden ja puolen vuoden ajan 1990-luvun lopulla.
Desmond Tutu jää historiaan Etelä-Afrikan kansallisena omatuntona, jonka ääni kuului kauas maan rajojen yli.
Tutu myös levitti yleiseen käyttöön termin rainbow nation, sateenkaarikansakunta. Sillä hän viittasi eteläafrikkalaisten laajaan kirjoon.
Apartheidin vuosina Tutu julisti päämääräkseen ”demokraattisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan ilman rodullisia rajoja”.
Tutu oli paitsi kansalaisoikeustaistelija myös laajemman joukon kokoava symboli. Norjan Nobel-komiteakin totesi vuoden 1984 palkintoperusteissaan, että Tutun palkinto oli palkinto ”mustien eteläafrikkalaisten sankarilliselle taistelulle rauhanomaisin keinoin”.
Tutun elämää voi pitää osoituksena optimistisen sinnikkyyden voimasta.
Kun Tutu vieraili Suomessa maaliskuussa 1981 – ja tapasi muun muassa nuoren ulkoministerin Paavo Väyrysen –, hän sanoi uskovansa, että Etelä-Afrikalla on musta johtaja ”viiden tai viimeistään kymmenen vuoden kuluttua”. Arvio ei heittänyt kovin monella vuodella.
Puitteiltaan Etelä-Afrikka on demokraattinen, ja rotuerottelu on purettu. Tutun päämäärä oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta ei sen sijaan ole toteutunut.
Hän oli itse ensimmäisten joukossa arvostelemassa apartheidin jälkeistä ryvettyneisyyttä. Tutu tuomitsi ”ottamisen kulttuurin”, joka 1990-luvulla pääsi nopeasti vallalle Etelä-Afrikan valtapuolueessa ANC:ssä eli Afrikan kansalliskongressissa.
Tutu ei ollut koskaan ANC:n jäsen, mutta hän irtaantui puolueesta julkisesti vuonna 2013 kertomalla, ettei enää aio äänestää sitä. Etelä-Afrikan presidenttinä oli tuolloin Jacob Zuma, jolla on maine läpeensä korruptoituneena miehenä.
Desmond Tutu syntyi kristittyyn perheeseen. Hänen isänsä oli metodistipappi ja kansakoulun johtajaopettaja. Äiti työskenteli kotiapulaisena.
Perhe vaihtoi kuitenkin anglikaaniseen seurakuntaan, ja anglikaanisen kirkon arkkipiispaksi Tutu lopulta eteni.
Kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksia Tutulle toi myös tehtävä Etelä-Afrikan kirkkojen neuvoston puheenjohtajana.
Vaikuttaminen tarkoitti ennen kaikkea sitä, että Tutu painosti ulkomaailmaa pakotteisiin Etelä-Afrikan apartheidhallitusta vastaan. Sillä asialla hän Suomessakin liikkui.
Matkustaminen maailmalla oli tosin välillä jäissä, koska Etelä-Afrikka takavarikoi häneltä passin.
Desmond Tutun leski Leah Tutu on koulutukseltaan opettaja ja sairaanhoitaja, joka on niin ikään tehnyt pitkän uran aktivistina. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1955, ja heillä on neljä lasta ja yhdeksän lastenlasta.
Juuri nobelistiksi valittu Desmond Tutu ja hänen puolisonsa Leah Tutu kävivät tapaamassa YK:n pääsihteeriä Javier Perez de Cuellaria New Yorkissa lokakuussa 1984.
Desmond Tutu vieraili Suomessa myös vuonna 2011. Hän osallistui Ihmisarvon päivä -tapahtumaan yhdessä presidentti Martti Ahtisaaren kanssa.
Desmond Tutu Suomen-vierailunsa aikana Espoossa vuonna 2011.