”Mies, joka kamppaili väsymättömästi ihmisoikeuksien puolesta” – Apartheidin vastaisen taistelun ikonia Desmond Tutua muistellaan ympäri maailmaa - Ulkomaat | HS.fi

”Mies, joka kamppaili väsymättömästi ihmis­oikeuksien puolesta” – Apartheidin vastaisen taistelun ikonia Desmond Tutua muistellaan ympäri maailmaa

Sunnuntaina 90-vuotiaana kuollut entinen arkkipiispa sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1984.

Desmond Tutulle pystytetty muistoseinä Kapkaupungin Pyhän Yrjön katedraalilla.

27.12.2021 5:23 | Päivitetty 27.12.2021 13:06

Etelä-Afrikan rotuerottelun vastaisen taistelun suurena ikonina tunnetun emeritus­arkki­piispa Desmond Tutun hautajaiset on määrä järjestää uudenvuoden­päivänä. Asiasta kertoo hänen säätiönsä.

Tutu kuoli sunnuntaina 90-vuotiaana pitkän sairauden jälkeen. Asiasta kertoi Etelä-Afrikan presidentin kanslia.

Apartheidia vastustanutta ikonia on muistettu niin kotimaassaan kuin kansain­välisesti. Tutua on luonnehdittu maansa moraaliseksi kompassiksi.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja hänen vaimonsa Jill Biden kertoivat tiedotteessaan olevansa surun murtamia Tutun kuoleman johdosta.

”Tänä joulun jälkeisenä aamuna sydämemme on särkynyt, kun kuulimme Jumalan ja kansan uskollisen palvelijan Desmond Tutun menehtymisestä”, tiedotteessa sanottiin.

”Hänen rohkeutensa ja moraalinen selkeytensä auttoi inspiroimaan meitä muuttamaan Yhdysvallan suhtautumista sortavaan apartheidhallintoon.”

Tutun kuolemaan osaa otti myös Britannian hallitsija, kuningatar Elisabet II.

”Olemme yhdessä kuninkaallisen perheen kanssa syvästi suruissamme kuultuamme arkkipiispa Desmond Tutun kuolemisesta, sillä hän oli mies, joka kamppaili väsymättömästi ihmis­oikeuksien puolesta sekä Etelä-Afrikassa että maailman­laajuisesti”, hovin tiedotteessa sanottiin.

Surunsa ilmaisi myös YK:n pääsihteeri António Guterres, joka kutsui Tutua ”merkittäväksi kansainväliseksi hahmoksi, joka edisti rauhaa ja oikeutta, ja joka oli hiljaisten ääni sekä inspiraatio ihmisille kaikkialla maailmassa.”

”Saamme jatkossakin voimaa hänen ihmisyydestään, intohimostaan ja päättäväisyydestään taistella paremman maailman puolesta”, Guterres sanoi.

Tutun pitkäaikainen ystävä dalai-lama luonnehti hänen olleen ”täysin omistautunut veljiensä ja siskojensa palvelemiseen suuremman, yhteisen hyvän edessä.”

”Vaalimme molemmat ystävyyttämme ja henkistä sidettä, joka välillämme oli.”

Vatikaani ja Franciscus ilmaisivat myös surunsa Tutun kuoleman jälkeen.

”Tietoinen hänen palveluksestaan evankeliumille, mikä tapahtui rodullisen tasa-arvon ja sovinnon edistämisellä hänen kotimaassaan, hänen Pyhyytensä jättää hänen sielunsa kaikkivaltiaan Jumalan rakastavan armon haltuun.”

Tutu oli entinen Etelä-Afrikan anglikaanisen kirkon arkkipiispa ja rauhannobelisti. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon apartheidin vastaisesta työstään vuonna 1984.

Apartheid-hallinnon kaaduttua Tutu toimi apartheid-ajan rikoksia tutkineen totuus­komission johdossa.

Tutun säätiön tiedotteen mukaan hautajaiset on määrä järjestää tammikuun 1. päivänä Kapkaupungissa sijaitsevassa katedraalissa. Tutu valittiin Kapkaupungin arkkipiispaksi vuonna 1986.

Tutu puhui milloin homojen oikeuksien, milloin palestiinalaisvaltion puolesta sekä kritisoi Etelä-Afrikan hallitusta muun muassa sen talouspolitiikasta. Kritiikiltä ei säästynyt myöskään maata johtava ANC-puolue.

Vuonna 2013 Tutu sanoi YK:n homojen oikeuksien puolesta järjestetyn kampanjan yhteydessä, että menisi mieluummin helvettiin kuin palvoisi homofobista Jumalaa.

”Kieltäytyisin menemästä homofobiseen taivaaseen. Mieluummin menisin siihen toiseen paikkaan.”

Hän ajoi myös ahkerasti kaikkien alistettujen ja kärsivien ihmisten asiaa, ja yksi hänen kuuluisimpia lausahduksiaan on ”jos olet neutraali epäoikeuden edessä, olet valinnut alistajan puolen.”

Suomessa Tutu vieraili lokakuussa 2011.

Viimeisinä vuosinaan Tutua nähtiin vähän julkisuudessa, mutta hän teki harvinaisen julkisen esiintymisen viime toukokuussa saadessaan koronarokotteen.

Tutulla diagnosoitiin vuonna 1997 eturauhassyöpä, johon hän sai toistuvasti hoitoa seuraavien vuosien aikana.

Useat uutistoimisto AFP:n haastattelemat Tutun sukulaiset kertovat emeritusarkkipiispan olleen useiden kuukausien ajan heikentyneessä tilassa.

Tutu oli viime vuosina osoittanut tukeaan myös kuolinavulle, jota hän oli tätä ennen vastustanut koko elämänsä. Hänen mukaansa kuolevilla pitäisi olla oikeus päättää siitä, miten ja milloin he jättävät maailman taakseen.

”En halua, että minua pidetään elossa hinnalla millä hyvänsä”, hän kirjoitti Washington Postissa vuonna 2016.

”Toivon, että minua kohdellaan myötätuntoisesti ja minun annetaan siirtyä elämän matkan seuraavaan vaiheeseen valitsemallani tavalla”, hän jatkoi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat