Sukupuolineutraali hän-sana ”iel” sai ranskanpuhujat barrikadeille – Jopa Brigitte Macron ja Ranskan opetusministeri tyrmäävät tasa-arvoisen kieliuudistuksen - Ulkomaat | HS.fi

Sukupuolineutraali hän-sana ”iel” sai ranskan­puhujat barrikadeille – Jopa Brigitte Macron ja Ranskan opetus­ministeri tyrmäävät tasa-arvoisen kieli­uudistuksen

Ranskankielisessä Sveitsissä ”iel” valittiin vuoden sanaksi, ja Belgiassakin se on kuumentanut tunteita. Ranskassa pronomini on ollut marras-joulukuun puheenaiheita.

Pariisin Eiffel-torni valaistiin sateenkaaren värein Ranskan kansallispäivänä 14. heinäkuuta vuonna 2013.

30.12.2021 12:12 | Päivitetty 31.12.2021 11:09

Mikä on ranskankielisen Euroopan vuoden sana 2021?

Vastaus on helposti ”iel”.

Ranskankielisessä Sveitsissä ”iel” valittiin oikeastikin vuoden sanaksi. Ranskankielisessä Belgiassa ”iel” on myös vahvasti mukana vuoden 2021 listauksissa.

Ranskassa ”iel” taas on saanut kansan miltei nousemaan barrikadeille – sekä puolesta että vastaan.

Mikä ”iel”?

”Iel” on uudissana, joka vastaa suomen sanaa ”hän”. Sukupuolineutraalista pronominista ei pysty päättelemään, puhutaanko miehestä vai naisesta vaiko kummastakaan.

Ranskan ”ielissä” kyse on samasta asiasta kuin ruotsin uudissanassa ”hen”, joka luotiin jo monta vuotta sitten tarjoamaan vaihtoehto maskuliinille ”han” ja feminiinille ”hon”.

Ranskan uuspronomini on sen sijaan tuoretta perua. Kielikiista roihahti marraskuussa, kun Ranskassa havahduttiin siihen, että ”iel” oli kelpuutettu arvovaltaisen Le Robert -sanakirjan verkkoversioon.

”Iel” on yhdistelmäsana. Hän-sanan maskuliinimuoto on ranskaksi ”il” ja feminiini ”elle”.

Samantyyppisiä kielen sukupuolittuneisuuteen liittyviä keskusteluja ja riitoja on viime aikoina käyty monissa Euroopan kieliyhteisöissä.

Saksassa on 2020-luvun alussa riidelty erityisesti ”sukupuolitähtösestä” (Gendersternchen), jonka avulla huomioidaan kaikki sukupuolet. Esimerkiksi sanalla ”Schüler*innen” on tarkoitus kattaa sekä koulupojat (Schüler), koulutytöt (Schülerinnen) että muut koululaiset.

Lue lisää: Pitääkö naiset ottaa aina huomioon? Saksassa konservatiiviset voimat haluavat jo stopin tasa-arvopuheelle

Ranskassa Le Robertin ratkaisu on saanut arvovaltaisia tahoja kimpaantumaan, presidenttipuoliso Brigitte Macronia myöten.

”On kaksi pronominia: il ja elle”, Macron sanoi Le Monde -lehden mukaan. ”Kieli on niin kaunis, ja kaksi pronominia on hyvä.”

Opetusministeri Jean-Michel Blanquer otti peräti ehdottoman kannan.

”Inklusiivinen kirjoittaminen ei ole ranskan kielen tulevaisuus”, Blanquer jyrähti Twitterissä. Hän ilmoitti olevansa samaa mieltä kuin LREM-puolueen kansanedustaja François Jolivet, joka syytti Le Robert -sanakirjaa ”wokismista”.

Wokeismi oli ranskan kielen puolustajalta sikäli outo sanavalinta, että kyse on anglismista. Yhdysvalloista lähtenyt ”woke” tarkoittaa valveutunutta tai tiedostavaa. Arvostelijoiden kuten Jolivet’n mielestä ”wokeismi” on haukkumasana.

”Inklusiiviselle” taas ei ole ytimekästä sanaa arkisuomeksi. Sillä tarkoitetaan osallistavaa tai mukaan ottavaa eli käänteisesti sellaista, joka ei sulje mitään tai ketään ulkopuolelle. Kielen kohdalla voisi puhua tasa-arvoisesta kielenkäytöstä.

Helsingin yliopiston ranskan kielen dosentti Johanna Isosävi on seurannut ranskan ja samalla suomenkin tasa-arvon kehitystä jo pidempään ja kirjoittanut siitä myös blogissaan.

”On mielenkiintoista, miksi ’iel’ herättää Ranskassa niin paljon vastustusta”, Isosävi sanoo. ”Opetusministerin reaktio oli aikamoinen: että tasa-arvoinen kielenkäyttö ei ole ranskan tulevaisuus.”

2000-luvulla kielikeskustelun aiheita ovat Ranskassa olleet ammattinimikkeet. Esimerkiksi vuonna 2014 ei ollut itsestään selvää, että Pariisin uusi pormestari Anne Hidalgo voisi olla pormestari feminiinimuodossa.

”Hänhän on sinnikkäästi halunnut tulla puhutelluksi ’Madame la Maire’ eikä ’Madame Le Maire’”, Isosävi sanoo.

”La” on ranskan kielessä feminiininen, ”le” taas maskuliininen artikkeli.

Anne Hidalgo on edelleen pormestarina, eikä juuri kukaan enää kyseenalaista feminiinimuotoa. Niin on käynyt useimpien ammattinimikkeiden kohdalla. Jos Ranskaan valitaan ensi keväänä presidentiksi nainen, hän on varmasti Madame la Présidente.

Ammattinimikkeistä käytävä keskustelu on tuttua myös suomen puhujille. Sävyeroja tuo lähinnä se, että suomessa ei ole maskuliinia ja feminiiniä.

Niinpä suomen keskustelut ja kiistat koskevat mies-päätteisiä nimikkeitä. On selvästi tapahtunut tai tapahtumassa muutos, jossa esimerkiksi palomiehet tai esimiehet muuttuvat palopelastajiksi tai esihenkilöiksi.

Ranskan kielessä maskuliinimuotojen ylivoimalla on pitkä historia.

”Ranskassa on 1600-luvulta oleva sääntö, että maskuliini voittaa”, Isosävi sanoo. ”Vaikka olisi tuhat naista ja yksi mies, niin pitää taivuttaa maskuliinissa.”

Vuonna 1635 perustettiin kardinaali Richelieun aloitteesta Ranskan akatemia, l’Académie française, jonka tehtävänä on ranskan kaitseminen. Ensimmäiset vuosisadat akatemia oli yksinomaan miehinen, ja se näkyy myös kielessä.

Vielä nykyäänkin Ranskan akatemia on konservatiivinen kielenvaalija, joka on usein asettunut vastustamaan tasa-arvoista kielenkäyttöä ja luonnehtinut sitä ”häiriöksi” tai jopa ”hengenvaaraksi” ranskan kielelle.

Akatemia ei kylläkään lopulta päätä, miten ranskanpuhujat kieltään käyttävät.

”Valta on kielenkäyttäjillä, ja sen kuuluukin olla”, Isosävi sanoo.

Sukupuolineutraalin ”iel”-pronominin yleistyminen ei ole läpihuutojuttu. Arkisessa kielenkäytössä on erinäisiä pulmia ratkaistavana, kuten vaikkapa se, että adjektiivitkin taipuvat sukupuolen mukaan.

Jos joku on kaunis, mutta häntä ei puhutella miehenä eikä naisena, niin onko hän kaunis maskuliinissa (”iel est beau”) vaiko feminiinissä (”iel est belle”)?

Tapaus ”iel” on sikäli tyypillinen kielikiista, että tunteet käyvät kuumina eivätkä vastakkaiset leirit tahdo antaa tuumaakaan periksi.

Poikkeuksellisena Isosävi pitää lähinnä nopeutta, jolla ”iel” otettiin arvostettuun Le Robert -sanakirjaan.

”Se on hämmästyttänyt ranskalaisia kielitieteilijöitäkin.”

Iel-pronomini on ilmeisesti 2010-luvun luomus, joka on lähtenyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parista.

”Mutta se on lyönyt enemmän läpi 2020-luvulla”, Isosävi sanoo.

Merkittävän iel-sysäyksen on antanut kanadalaisnäyttelijä Elliot Page, joka näyttelijänä nousi kuuluisuuteen nimellä Ellen Page. Hän kertoi transsukupuolisuudestaan joulukuussa 2020 ja ilmoitti, että ranskan kielellä hän suosii pronomineja ”il” ja ”iel”.

Näyttelijä Elliot Page suosii ranskan pronomineja ”il” ja ”iel”. Kuva on The Umbrella Academy -sarjasta vuodelta 2018.

Uuspronominin todellisesta läpimurrosta on vielä liian varhaista puhua. Le Robert -sanakirjakin käyttää ”iel”-sanasta määrettä ”harvinainen”.

”Eniten sitä käytetään somessa ja muussa digitaalisessa viestinnässä, toistaiseksi enemmän siellä”, Isosävi sanoo.

Ranskankielisessä Belgiassa ”iel” jäi lopulta kakkoseksi vuoden sana -yleisöäänestyksessä.

Ranskankielinen yleisradio RTBF kertoi tiistaina, että belgialaiset valitsivat voittajaksi sivistyssanan ”ultracrépidarianisme”.

Sekin on vahvasti ajassa kiinni: sana tarkoittaa vahvojen näkemyksien tarjoamista sellaisista asioista, joista ei oikeastaan tiedä mitään.

Oikaisu 31.12. kello 11.00: Artikkelissa väitettiin aiemmin, että saksan kielen ns. gendersternchenillä huomioidaan vain mies- ja naissukupuoliset toimijat. Sillä huomioidaan myös muunsukupuoliset toimijat.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat