Brittitutkija kiristyneestä Venäjä-tilanteesta: Suomi on Naton ulkopuolisista Euroopan maista vähiten haavoittuva - Ulkomaat | HS.fi

Brittitutkija kiristyneestä Venäjä-tilanteesta: Suomi on Naton ulkopuolisista Euroopan maista vähiten haavoittuva

Toisin kuin monessa muussa maassa Suomessa ei koskaan unohdettu vahvan puolustuksen tärkeyttä, sanoo tutkija Keir Giles. Hänestä jonkun olisi jo aika sanoa Venäjälle suoraan, että 1800-luvun imperiumiajatteluun ei ole enää paluuta.

Keir Gilesin mukaan Venäjän naapurimailla on realistisimmat käsitykset nyky-Venäjästä.

31.12.2021 17:30

Lontoo

Venäjä tyrmistytti joulun alla lännen taas uusilla aggressiivisilla vaatimuksillaan. Venäläispoliitikkojen retoriikassa haikaillaan menneeseen suuruuden aikaan.

Äskettäin saksalaistutkija Stefan Meister varoitti HS:n haastattelussa, että Suomen näkökulmasta hän olisi ”erittäin vahvassa hälytystilassa”.

Mutta miltä Suomen ja Euroopan kokema Venäjän uhka näyttää Britanniasta katsottuna? Britannia on vahva Nato-maa, joka ei ole brexitin jälkeen enää EU:n linjauksiin sidottu.

Suomi on Naton ulkopuolisista Euroopan maista todennäköisesti vähiten haavoittuva”, sanoo kirjailija, Venäjän-tuntija Keir Giles.

Hän toimii muun muassa arvostetun lontoolaisen Chatham House -ajatushautomon Venäjä-asiantuntijana.

Gilesin mukaan Suomen tilanne on erityinen siinä mielessä, että maa tekee hyvin läheistä yhteistyötä Naton kanssa varsinaisen jäsenyyden ulkopuolella.

”Tärkeintä on kuitenkin se, että – toisin kuin useimmat muut maat – Suomi ei ole koskaan unohtanut oman vahvan puolustuksen tärkeyttä.”

Tässä Suomi poikkeaa niin ikään Naton kanssa yhteistyötä tekevästä Ruotsista. Ruotsalaisille on tullut kiire jälleenrakentaa omaa sotilas- ja muuta puolustusta.

Suomenkin pitää silti edelleen varautua Venäjältä tulevaan ”alemman tason” kiusantekoon.

”Se on Moskovalle normaalia valtiotaitoa.”

Lue lisää: Venäjä on looginen valtio ja sitä on helppo ymmärtää, kunhan ei kuvittele siitä liikaa hyvää, sanoo tutkija

Gilesin mukaan monet Länsi-Euroopan maat eivät ole vieläkään täysin heränneet nykytodellisuuteen, johon kuuluvat Venäjän aggressiot ja jopa absurdilla tavalla liian suuret vaatimukset.

Hänestä Saksa on jo osin herännyt mutta esimerkiksi Emmanuel Macronin Ranska on yhä liikaa Venäjän pauloissa.

Presidentti Vladimir Putinin Venäjästä on realistisimmat käsitykset maissa, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Venäjän lähellä ”eturintamassa”. Läntisemmissä EU-maissa voidaan yhä ummistaa silmät ja uskotella itselle, että ongelmat eivät yllä sinne asti.

EU:n yhtenäisen linjan kannalta on ensiarvoista se, mitä isot maat ajattelevat ja tekevät.

”Saksan asenne on EU:lle paljon merkityksellisempi kuin mitkään brexitin aiheuttamat seuraamukset”, Giles sanoo.

Halutessaan EU voi toimia tehokkaastikin. Tuore esimerkki tästä on pakotteet niitä liikenneyhtiöitä vastaan, jotka ovat osallistuneet siirtolaisten salakuljetukseen eli Valko-Venäjän hybridihyökkäykseen.

Keir Gilesin mukaan on päivänselvää, mitä Vladimir Putinin johtama Venäjä haluaa: valta-aseman palautusta.

Britannian EU-erollakin on silti ollut omat kielteiset vaikutuksensa EU:n koillisten jäsenmaiden turvallisuustilanteeseen.

”Nämä etulinjan EU-maat menettivät tärkeän EU:n sisäisen liittolaisen ja joutuvat nyt tekemään töitä kaksin verroin saadakseen näkemyksensä kuulluiksi”, Giles arvioi.

Britannia jatkaa kuitenkin tiivistä turvallisuusyhteistyötä muun muassa Baltian maiden kanssa.

”Yhdistyneen kuningaskunnan kumppanuus virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten kanssa pohjautuu yhteisiin tavoitteisiin eli turvallisuuteen, vaurauteen sekä demokraattisten arvojen ja vapauksien suojelemiseen”, sanoi Britannian ulkoministeri Liz Truss tavatessaan Baltian-kollegojaan lokakuussa.

Syyskuussa ulkoministerinä aloittanut Truss on Venäjää koskevassa kielenkäytössään edeltäjäänsä kovempi. Onko Britannian linja Venäjää kohtaan tiukentunut entisestään? Maiden suhteet ovat jo valmiiksi hyiset.

”Kyse on pikemminkin seuraamuksesta, ei syystä”, Giles sanoo.

”Tietoisuus tilanteen vakavuudesta on nyt entistä suurempi, ja Trussin äänenpainoja olisi aiemmin käyttänyt puolustusministeri.”

Britannia johtaa myös kymmenen maan muodostamaa JEF-puolustusyhteistyökehystä (Joint Expeditionary Force), johon Suomi ja Ruotsi liittyivät kesällä 2017.

Suomen jäsenyys JEF-maaryhmässä tai muissa vastaavissa ryhmittymissä ei kuitenkaan korvaa Nato-jäsenyyttä.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova ilmoitti jouluna, että Suomen (ja Ruotsin) Nato-jäsenyys olisi uhka, joka merkitsisi Venäjän vastatoimia.

Pitäisikö Suomen olla huolissaan niin sanotusta Nato-optiostaan?

”Moskovan voittoisaan tyyliin kuuluu vaatia ensin jonkun toisen koko kakkua ja sitten muka pitkin hampain tyytyä puolikkaaseen.”

Gilesin mielestä Venäjän aggressiivisilla vaatimuksilla ja suorilla uhkauksilla on usein päinvastainen vaikutus kuin Moskovassa on haluttu.

”Suora pelottelu vain osoittaa sen kohteille, kuinka tärkeitä kumppanit ovat. Samalla pelottelu voi rohkaista kohti Natoa.”

Täydellistä Nato-jäsenyyden hakuajankohtaa ei sen sijaan ole. Aina pitää punnita etuja ja riskejä.

Huomioon pitää ottaa myös se, että varsinaisen Nato-jäsenyyden tuoma rajahyöty ei olisi Suomelle yhtä suuri kuin jollekin Ukrainan kaltaiselle maalle.

Yhdysvaltain ja Venäjän on määrä tavata tammikuun 10. päivänä Genevessä Sveitsissä ja keskustella ydinasevalvonnasta ja Ukrainan tilanteesta.

Venäjä halunnee nostaa samalla esiin omia vaatimuksiaan, jotka ovat lännen kannalta mahdottomia hyväksyä.

”Moskovan voittoisaan tyyliin kuuluu vaatia ensin jonkun toisen koko kakkua ja sitten muka pitkin hampain tyytyä puolikkaaseen”, Giles kuvailee.

Hän toivoo länneltä äänensävyn muutosta. Venäjälle pitäisi tehdä suorasanaisesti selväksi, että 1800-luvun imperiumiaikoihin ei ole enää paluuta. Euroopan maat päättävät nyt itse omista asioistaan eivätkä kuulu kenenkään valtapiiriin.

Venäjää ei ole vielä haastettu tästä asenteesta, Giles sanoo.

”Siitä tulee vaikea keskustelu.”

Yllätyksenä Putinin toimia ei voi Gilesin mielestä pitää.

”On täysin selvää, mitä Putin haluaa: Venäjän valta-aseman palautusta.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat