Verhottu viittaus 1930-luvun loppuun Niinistön puheessa pysäytti Hybridikeskuksen tutkimusjohtajan - Ulkomaat | HS.fi

Verhottu viittaus 1930-luvun loppuun Niinistön puheessa pysäytti Hybridi­keskuksen tutkimus­johtajan

Sodan uhka korostui presidentin puheessa rivien välissä, mutta myös suoraan. Sisäisen eripuran lähteet tulevat Suomen ulkopuolelta, sanoo Hybridiuhkien osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.

Presidentti Sauli Niinistö, Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger ja Britannian 1930-luvun lopun pääministeri Neville Chamberlain.

1.1. 14:49 | Päivitetty 1.1. 22:18

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uuden vuoden puheen keskeisin viesti on, että teemat jotka herättävät sisäistä eripuraa voivat myös uhata omaa turvallisuuttamme, sanoo Hybridiuhkien osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.

Smith on taustoiltaan ansioitunut Venäjä-asiantuntija ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori. Hän siirtyi Hybridiuhkien osaamiskeskukseen vuonna 2017.

Smithin mukaan presidentti Niinistön puhe ei ollut erityisen yllätyksellinen, ja se sivusi monia teemoja jotka ovat olleet Niinistön linjassa tuttuja jo aikaisemmin. Näitä ovat eurooppalaisen turvallisuusyhteisön vahvistaminen, presidentin rooli kansallisen yhtenäisyyden johtajana ja dialogin korostaminen.

Hybridiuhkien osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith

”Niinistö sanoi, että kansakunnalle repivä eripura saattaa olla vaarallisempaa kuin tuo varsinainen haaste itsessään. Tätä pitää pikkuisen lukea rivien välistä, mutta hybridiuhkien näkökulmasta viesti on selvä: ulkopuolelta tulevien haasteet voivat sekoittaa yhtenäisyyttämme ja näin me voimme tehdä itsellemme hallaa. Tämä koskee sekä turvallisuuspoliittisia haasteita että koronapandemiaa – tuleehan koronakin ulkopuolelta.”

Smithin mielestä ulkopuolelta tulevista uhista olisi voinut puhua suoremminkin.

”Silloin kuulija ymmärtäisi ehkä helpommin, että kyse ei ole vain suomalaisten keskinäisistä erimielisyyksistä.”

Presidentti Niinistön puhe painottui kiristyneeseen turvallisuustilanteeseen, josta Suomikaan ei jää osattomaksi. Erityisesti Smith kiinnitti huomiota siihen, miten Niinistö viittasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin tapaamiseen kesällä todeten, että ”nyt on toista ilmaa”.

”Venäjän toiminnassa on ollut jatkumo jo pidempään. Se toi joukkojaan Ukrainan rajoille jo keväällä. Siksi jäin miettimään tätä. Viittasiko presidentti Yhdysvaltojen toiminnan muutokseen? Kesällä Yhdysvallat tuntui katsovan Kiinaan”, Smith pohtii.

Venäjän vaatimat turvallisuustakuut ovat johtaneet kovempaan retoriikkaan. Smithin mukaan on mahdollista, että Niinistö viittasi myös tähän. Mutta Venäjän koventunut retoriikka on Smithin mukaan osa pidempää jatkumoa.

”Rivien välissä Niinistö viittasi useammassa eri kohdassa sodan uhkaan. Hän puhui esimerkiksi etupiirijaosta ja aseellisella voimalla uhkaamisesta. Erityisesti huomioni kiinnittyi lainaukseen Henry Kissingeriltä.”

Kissinger on Yhdysvaltain entinen ulkoministeri ja erittäin kokenut diplomaatti.

Lue lisää: Presidentti Niinistö tarjosi puheensa kylmimmän kommentin mutkan kautta

Niinistö sanoi, että Kissingerin mukaan silloin, kun sodan välttäminen on ollut joidenkin valtioiden ylimpänä tavoitteena, on kansainvälinen järjestelmä ollut armottomimman jäsenensä armoilla. Niinistö lisäsi, että tätäkin saatetaan mitata tammikuun toisella viikolla alkavassa dialogissa Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä.

”Käsittääkseni Kissinger viittasi sitaatillaan alun perin Euroopan tilanteeseen 1930-luvun lopulla. Tuolloin Britannian pääministeri Neville Chamberlain neuvotteli ja jousti, jotta sotaa ei tulisi. Lopulta joustettiin ja annettiin periksi niin paljon, että sodasta tuli kahta kauheampi.”

Kissingerin sitaatti on peräisin hänen kirjastaan A World Restored, jossa hän käsittelee diplomatiaa 1800-luvun kautta. Johdannossa, jossa sitaatti esiintyy, Kissinger käsittelee teoksen ilmestymisaikaa eli 1950-lukua. Sitaatin suora yhteys Chamberlainiin ja vuoteen 1938 esitettiin Nobel-komitean palkintopuheessa vuonna 1973, kun Kissinger voitti rauhanpalkinnon.

Hanna Smith muistuttaa, että presidentti Niinistö ei puheessaan sanonut, mihin tai keneen sitaatilla viittasi, vaan jätti asian ilmaan.

”Onko tämä nyt sitä toista ilmaa? Ollaanko niin lähellä, että Euroopassa on toimija joka on valmis työntämään meidät sotaan jos emme ole tarkkoina? Jää kuulijan tulkittavaksi, kuka on se armottomin jäsen. Voi olla, että tässä näpäytetään mahdollisimman kohteliaasti.”

Tilanne on vakava, sanoi Niinistö puheessaan ja jatkoi, että yhdistävästä tekijästä eli Suomen turvallisuudesta ei soisi tulevan ”repivän riidan aihetta”.

”Niinistö sanoi, että Suomen tilanne on vakaa. Meillä on yksimielisyys omasta puolustuksestamme, esimerkiksi asevelvollisuudesta. Suomen linja on vakaa, mutta ympäristö on epävakaa.”

Niinistö on monesti puhunut EU:n turvallisuusyhteistyön kehittämisen puolesta. Smith muistuttaa, että EU tarjoaa Suomelle jo ”pehmeää” turvallisuutta esimerkiksi rajaturvallisuuden ja terrorismin torjunnan muodossa. ”Kovaa” turvallisuutta Euroopalle tarjoaa Nato.

”Niinistön puheessa ilmaistaan Suomen tarve olla osa laajempaa turvallisuuspoliittista yhteisöä. Kun tilanne on jännitteinen ja yhteistyötä tarvitaan, nostetaan esille kysymys siitä tarvitaanko vakauden säilyttämiseksi vielä yksi askel enemmän. Tämä on se kuuluisa Nato-optio.”

Sisäinen vakaus, ulkoinen haaste, mitä tarvitaan lisää, Smith sanoittaa.

”Jos tämän teeman annetaan repiä suomalaisia, se heikentää meitä. Osaammeko me tehdä tämän ilman heikentävää eripuraa?”

Euroopassa on koettu, että Venäjän ja Yhdysvaltojen sekä Naton väliset neuvottelut ovat Euroopan ”pään yli puhumista”. Niinistö totesi puheessaan, että Euroopan unioni ei saa tyytyä pakotekoordinaattorin rooliin.

Smithin mielestä Niinistö tunnistaa, että EU:lla on turvallisuuspoliittisessa tilanteessa rooli. Rooli on sellainen, millaisen EU on itse ottanut.

”Presidentti painotti minusta vähän liiaksi Yhdysvaltojen ja Nato-maiden roolia, vaikka on syytä kysyä moniko EU-maa on myös Nato-maa. Venäjän ukaaseissa on vaatimuksia myös maille, jotka eivät ole Naton jäsenmaita. Euroopan turvallisuus ei ole kiinni vain Natosta, muutenhan Suomi, Ruotsi ja esimerkiksi Itävalta eivät liittyisi asiaan.”

Smithin mielestä turvallisuuspoliittinen tilanne on haaste sekä valtioille että organisaatioille, ja Naton kautta myös transatlanttiselle yhteisölle sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj:lle.

”Tässä on nähtävissä hybridivaikuttamisen elementti: kun yritetään sekoittaa erottamalla jäsenet organisaatioista, voi ymmärrys päätöksenteosta hämärtyä”, Smith sanoo. Asia kuitenkin koskettaa kaikkia.

”Niinistö sanoi, ettei Eurooppa voi olla ”vain kuulolla”. Kysymys kuuluukin, miten Euroopan turvallisuutta vahvistetaan. Yhteisen puolustuksen rakentaminen kestäisi hyvin kauan, joten vastaus on varmaan transatlanttinen yhteistyö, jossa niin Nato kuin EU ovat toimijoita.”

Tarkennus 1.1.2022 klo 19:22. Artikkeliin on täydennetty Henry Kissingerin sitaatin alkuperä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat