Afganistanin entinen presidentti Ashraf Ghani kertoi hallintonsa viimeisistä hetkistä: ”En tiennyt, minne olimme menossa” - Ulkomaat | HS.fi

Afganistanin entinen presidentti Ashraf Ghani kertoi hallintonsa viimeisistä hetkistä: ”En tiennyt, minne olimme menossa”

Ghanin mukaan maan hallinto jätettiin äärijärjestö Talebanin ja Yhdysvaltojen välisten sopimusten ulkopuolelle.

Ashraf Ghani vieraili Valkoisessa talossa kesäkuussa.

30.12.2021 13:37

Afganistanin entinen presidentti Ashraf Ghani on avannut hallintonsa viimeisiä hetkiä, kun ääriliike Taleban valtasi maan pääkaupungin Kabulin kesän lopussa.

Ghani puhui BBC:n radio-ohjelmassa muun muassa siitä, miten Yhdysvaltojen solmima sopimus Talebanin kanssa johti rauhanprosessin sijaan ”vetäytymisprosessiin”.

Tällä Ghani viittaa aiemman presidentin Donald Trumpin ja ääriliikkeen allekirjoittamaan vetäytymissopimukseen, jonka mukaan Yhdysvallat ja sen liittolaiset lupasivat vähentää merkittävästi joukkojensa määrää Afganistanissa.

Sopimuksen ehtona oli, että Taleban ja Afganistanin hallitus aloittavat rauhan­neuvottelut. Nämä keskustelut eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään, ja kesään mennessä Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden lupasi vetää maansa viimeiset joukot pois 11. syyskuuta mennessä.

Tätä seurasi Ghanin mukaan ”väkivaltainen vallankaappaus, ei poliittinen siirtymä tai poliittinen prosessi, johon ihmiset olisivat ottaneet osaa”. Sopimuksen teon tapa myös ”pyyhki meidät pois”, Ghani sanoi viitaten hallintoonsa.

Ashraf Ghani piti televisioidun puheen 14. elokuuta.

Herätessään 15. elokuuta Ghanilla ei ollut sanojensa mukaan mitään aavistusta siitä, että kyseessä on hänen viimeinen päivänsä Afganistanissa. Talebanin joukkojen lähestyessä pääkaupunkia hän antoi luvan turvallisuusneuvonantajalleen ja vaimolleen poistua kaupungista.

”Talebanin kaksi erillistä siipeä olivat lähestymässä kahdesta eri suunnasta. Riski siihen, että viiden miljoonan asukkaan kaupunki tuhoutuisi näiden kahden välisessä massiivisessa konfliktissa oli suunnaton.”

Ghani itse jäi odottamaan autokyytiä, joka veisi hänet puolustusministeriöön. Kyseinen kyyti ei kuitenkaan koskaan saapunut, ja sen sijaan Ghanin luo saapui presidentillisen turvallisuuspalvelun johtaja, joka ”oli kauhuissaan”.

Ghanin mukaan johtaja sanoi, että heidät kaikki tapettaisiin, jos Ghani pysyisi asemissaan ja vastustaisi Talebania.

”Hän ei antanut minulle aikaa paria minuuttia pidempään. Ohjeeni olivat olleet, että valmistaudumme lähtemään Khostin kaupunkiin. Hän kertoi minulle, että Khost oli kaatunut. Samoin Jalalabad.”

”En tiennyt, minne olimme menossa. Vasta sen jälkeen, kun olimme lähteneet matkaan, kävi selväksi, että olimme lähdössä [Afganistanista]. Se oli siis todella äkkinäistä.”

Lähtönsä jälkeen Ghani on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä, sillä paon nähtiin edesauttaneen rauhansopimuksen romuttumista. Sopimuksella olisi arvostelijoiden mukaan saatu aikaan järjestynyt vallansiirto.

Ghanin äkillinen lähtö maasta syvensi maan hallinnon sekavuutta ja kaoottisuutta. Asiaa ei auttanut, että hän oli useasti sanonut ”taistelevansa kuolemaan asti” Talebania vastaan.

Häntä on myös syytetty valtion varojen varastamisesta pakonsa yhteydessä. Tämän Ghani kuitenkin kiistää.

”Haluan sanoa kategorisesti, etten ottanut yhtään rahaa pois maasta. Elämäntyylini on kaikille tuttua. Mitä minä tekisin rahoilla?”

”En tiennyt, minne olimme menossa. Vasta sen jälkeen, kun olimme lähteneet matkaan, kävi selväksi, että olimme lähdössä.”

Ääriliikkeen vallattua maan tavallisten kansalaisten tilanne on lähellä katastrofia. Esimerkiksi Pelastakaa lapset -järjestö on kertonut, että riittämättömästä ravinnosta kärsivien lapsien määrä on kasvanut Afganistanissa 3,3 miljoonalla Talebanin noustua valtaan.

Järjestön mukaan mukaan jopa 14 miljoonan afganistanilaisen lapsen arvioidaan kärsivän tulevan talven aikana kohtalokkaasta nälästä.

Joidenkin puheiden mukaan Taleban olisi maltillisempi 2020-luvulla verrattuna siihen, kun järjestö oli viimeksi vallassa. Tästä huolimatta muun muassa tyttöjen ja naisten oikeudet ovat ottaneet mittavasti takapakkia.

Tuoreena rajoitustoiminaan maan hyveiden edistämisen ja paheiden torjumisen ministeriö määräsi, etteivät naiset saa matkustaa yli 72 kilometriä ilman että heillä on miespuolinen lähisukulainen saattajanaan.

Myös tyttöjen koulutusta ja koulunkäyntiä on rajoitettu eri puolilla maata. Äärijärjestö on myös kansainvälisten järjestöjen mukaan syyllistynyt teloituksiin ja kadottamisiin. Nämä teot ovat kohdistuneet muun muassa Talebania vastaan taistelleisiin ihmisiin huolimatta järjestön lupauksista armahtaa vihollisensa.

Ghani sanoo olevansa valmis ottamaan vastuun joistain asioista, jotka johtivat Kabulin kaatumiseen. Yksi näistä on hänen mukaansa luottamus kansainväliseen yhteistyöhön, johon hän otti osaa.

”Elämäntyöni on tuhottu. Arvojeni päälle on tallottu. Ja minusta on tehty syntipukki”, Ghani jatkoi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat