Niinistö Ylellä: Bidenin ja Putinin puhelun suurin anti olivat vakuuttelut diplomaattisesta etenemisestä - Ulkomaat | HS.fi

Niinistö Ylellä: Bidenin ja Putinin puhelun suurin anti olivat vakuuttelut diplomaattisesta etenemisestä

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola puolestaan painottaa 50-minuuttisen keskustelun sisällön olevan pitkälti arvailujen varassa. Epäselvää on myös, mitä Putinin aloitteesta käydyllä puhelulla haettiin takaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö marraskuussa Helsingissä. Presidentti ei pidä mahdottomana, että Suomi antaa Virolle luvan antaa Ukrainalle eteenpäin Suomesta hankkimiaan tykkejä.

31.12.2021 6:18 | Päivitetty 31.12.2021 12:02

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin puhelussa ei julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella ollut kovin paljon uutta.

Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa, että puhelun paras puoli oli se, että kumpikin osapuoli vakuutti valmiuttaan diplomaattiseen etenemiseen.

”Jos ajatellaan tätä eilistä puhelua, niin kovin paljon uutta siinä ei ilmentynyt.”

”Ja ehkä paras puoli puhelussa oli, että kumpikin osapuoli näytti, tiedotteissa ainakin, vakuuttavan valmiuttaan diplomaattisen etenemiseen, joka sitten tammikuun toisella viikolla lähteekin liikkeelle”, presidentti sanoi Ylen Ykkösaamussa perjantaina.

Niinistö sanoi kuitenkin kiinnittäneensä Kremlin tiedotteessa huomiota siihen, että siinä todettiin Yhdysvalloilla ja Venäjällä olevan erityinen rooli Euroopassa. Niinistön mukaan eniten roolia Euroopassa on kuitenkin Euroopan unionilla.

”Jää tietysti vähän kysymään, että miksi puhelu oli tarpeen, sehän oli kait Putinin aloitteesta. Hyvä puoli on kuitenkin se, että nyt voidaan kuitenkin olla melkoisen vakuuttuneita siitä, että tuonne tammikuun toiselle viikolle asti ainakin säilyy rauhantunnelma.”

Presidentin mukaan Kremlin viestin pääpaino on turvatakuissa.

"Kun vähän miettii näitä sanomia, etenkin Kremlin suunnasta, niin pääaihe tuntuu kylläkin olevan yleisissä vaatimuksissa, turvatakuissa niin kuin he sanovat, ja Ukraina näyttää ikään kuin muodostavan raamit tällaisen keskustelun käymiselle.”

Presidentin mukaan laaja yhteydenpito Ukrainan konfliktin eri toimijoihin on ollut hyödyllistä. Välittäjän rooliin hän ei kuitenkaan uskonut.

"Ei tässä nyt kannata liikoja kuvitella, mutta olen saanut pidetyksi yhteyttä aika laajastikin kaikkiin toimijoihin, ja minusta se on Suomen kannalta hyödyllistä. Olemme suorissakin yhteyksissä joka suuntaan ja kuulemme siinä monenlaista. Se, että tässä tarvittaisiin jotain välittäjiä, niin se kannattaa ehkä unohtaa.”

Viron yleisradio ERR kertoi torstaina, että Viro haluaisi lisätä aseapua Ukrainaan lahjoittamalla sille muun muassa kenttätykkejä, jotka se on ostanut Suomelta. Tähän se tarvitsisi Suomen luvan lisäksi luvan myös Saksalta, koska Suomi hankki 122-milliset haupitsit Saksasta 90-luvulla.

Niinistö ei pitänyt tykkien siirtämistä eteenpäin mahdottomana.

"En näkisi, että se mitenkään ylivoimaisen hankalaa on. Tässä tulee tuo asekauppoihin kuuluva traditio, myyjä aina pidättää tällaisen jatkoluovutusehdon, ja niinpä me palaamme tässä nyt 1990-luvun alkuun, jolloin Suomi hankki nuo haupitsit. Tämän vuoksi tässä nyt keskustellaan ensin Saksan kanssa.”

"Totta kai tilanne on herkkä Ukrainassa, ja meillä on kait vanhastaan ollut kirjoitettunakin sellainen periaate, että sotaa käyville alueille ei aseita luovuteta. Sitä tuossa nyt varmasti pohditaan, mutta en nyt näkisi siinä niin kovin paljon dramatiikkaa kuitenkaan.”

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan voi olla hyvä merkki, ettei Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tuoreesta puhelinkokouksesta ole tihkunut puhelun jälkimainingeissa kauheasti tietoja.

”Se voi olla jopa hyvä merkki, että neuvotteluja ei käydä julkisuudessa”, hän sanoo STT:lle puhelimitse.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola vuonna 2020.

Yhdysvaltain Biden puhui venäläiskollegansa Putinin kanssa puhelimessa Suomen aikaa myöhään torstai-iltana.

Aaltola kuvailee 50-minuuttista kokousta jämptiksi ja painottaa keskustelun sisällön olevan pitkälti arvailujen varassa. Tavallisesti tämänkaltaisista puheluista tulee lyhyet katsaukset, mutta tällä erää niitä ei Aaltolan mukaan tullut.

Venäjältä Kremlin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ušakov antoi puhelinkeskustelun jälkeen jossain määrin kommentteja toimittajille, kun taas Valkoinen talo julkaisi lähinnä tiiviin tiedotteen.

Niukkasanaisuus voi selittyä myös sillä, että osa käsitellyistä asioista voi olla osa luottamuksellista prosessia. Kaikkea ei kannatakaan Aaltolan mukaan tuoda esille, sillä neuvottelut menisivät helposti pilalle, jos niitä pidettäisiin julkisuudessa.

”Jos olisi ollut suurta eripuraa, ja oltaisiin ajauduttu saman tien isoihin vaikeuksiin ja pidettäisiin jatkamista mahdottomana, siitä olisi todennäköisesti tihkunut tietoja.”

Hän alleviivaa, ettei alle tunnin mittaiseen tapaamiseen jää paljoa aikaa asioiden käsittelyyn, kun mukana on tulkkikin.

”Äkkiähän siinä menee (aikaa) pelkästään jo eri neuvottelupöytien asialistojen läpikäymiseen.”

Venäjä valtasi vuonna 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja samana vuonna syttyi Itä-Ukrainassa sota, jossa osapuolina ovat Ukraina ja Venäjän tukemat kapinallisjoukot.

Viime aikoina Venäjän ja Yhdysvaltojen välit ovat olleet jälleen jännittyneet Ukrainan tilanteen vuoksi. Venäjä on keskittänyt Ukrainan rajan läheisyyteen kymmeniätuhansia sotilasta, mikä on nostanut esiin pelkoja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Venäjä on kiistänyt hyökkäysaikeet.

Venäjä on vaatinut Yhdysvalloilta turvatakuita ja edellyttänyt, ettei sotilasliitto Nato laajene enää itään, esimerkiksi Ukrainaan ja Georgiaan. Yhdysvallat ja Nato eivät ole Venäjän vaatimuksiin suostuneet.

Keskustelun sisällön lisäksi on Aaltolan mukaan epäselvää se, mitä Putinin aloitteesta pidetyllä puhelinkokouksella haettiin takaa.

”Halusiko Venäjä, että Yhdysvallat tekee vastaavan listauksen tai vastaehdotuksen, ja sitä ei ole vielä saatu.”

Tiedossa ei ole, onko Yhdysvallat mahdollisesti esittänyt vastaliikkeensä Venäjän uhkavaatimukseksi tulkittuun ehdotukseen turvatakuista.

Aiemmin tällä viikolla kerrottiin, että Yhdysvallat ja Venäjä järjestävät neuvottelun Sveitsin Genevessä 10. tammikuuta. Kokouksen pääaihe on kuitenkin ydinase­sopimukset. Neuvottelut ovat osa strategista turvallisuuskeskustelua, joka alkoi Bidenin ja Putinin välillä kesäkuussa Genevessä.

Lisäksi Venäjän ja Naton edustajat tapaavat 12. tammikuuta, ja päivää myöhemmin Venäjän ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin edustajien on määrä tavata.

Lähtökohdat tuleviin neuvotteluihin ovat Aaltolan mukaan varsin vaikeat ja osapuolet ovat selkeästi kaukana toisistaan.

”Osittainhan nämä lähtökohdat saattavat olla toisensa hyvinkin poissulkevia. Toinen haluaa turvatakuita Naton laajenemisen estämiseksi ja toinen ei halua sellaisia.”

Ušakov painotti johtajien torstaisen keskustelun jälkeen toimittajille, ettei Venäjä lähde neuvotteluihin hakemaan kompromissia, vaan turvatakeita. Aaltola ei kuitenkaan usko, että Yhdysvallat tarjoaa nytkään minkäänlaisia takeita Venäjälle.

Aaltolan mukaan neuvotteluissa voitaisiin kuitenkin mahdollisesti vauhdittaa Minskin prosessia ja selkeyttää sopimuksen sisältöä. Tähän mennessä on ollut iso erimielisyys siitä, mitä pitäisi tehdä ensin ja kenen. Prosessilla pyritään tuomaan ratkaisua Ukrainan ja Venäjän tilanteeseen.

”Siinä voisi tavallaan olla mahdollisuuksia päästä perille, mitä nyt edellytetään Venäjältä ja Ukrainalta.”

Neuvotteluissa on lisäksi käsittelyssä vino pino suurvaltojen keskinäisiä asioita sekä Naton ja Venäjän välisiä asioita.

Aaltolan mukaan neuvotteluiden venyminen tukisi länttä, sillä läntisellä yhtenäisyydellä kestää aina jonkin aikaa päästä käyntiin, mutta tämän jälkeen yhteinen linja on sitäkin vankempi.

Venäjä taas haluaisi päästä äkkiä tulokseen, vaikka tällaiset neuvottelut kestävät usein kuukausia.

”Eli voisi nähdä, että tuossa nyt on dialogin mahdollisuus, mutta se ei ole sillä lailla välitön, että oltaisiin sopimuksen partaalla saman tien”, Aaltola sanoo.

Suomea Venäjän vaateet eivät niinkään koske, vaan fokus on tällä hetkellä Ukrainassa. Vaikka tilanteella on nähtävissä välillisiä vaikutuksia Suomeen, ovat keskipisteenä Ukraina sekä sen jälkeen Naton ja Venäjän välinen suhde.

”Siinä on tietysti Suomella asioita pelissä, mutta välittömästi tämä tilanne on akuutti Ukrainan rajalla, johon on koottuna venäläiset joukot, sekä Ukrainan sisällä Donbassissa.”

Suomen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että neuvottelut etenevät, sillä dialogin ylläpitäminen on ollut Suomen näkökulmasta aina tärkeätä.

”Se on jo saavutus sinällään, että päästään tammikuussa neuvottelupöytään, ja prosessi sitten sitoo näitä toimijoita. Ja mitä pidempään ja seikkaperäisemmin asiaa puidaan, sitä enemmän se ehkä sitten liennyttää sotilaallista puolta siellä rajalla”, Aaltola sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat