Desmond Tutun hautauksessa käytettiin tulen sijaan vettä – käytäntö on monissa maissa vielä tuntematon - Ulkomaat | HS.fi

Desmond Tutun hautauksessa käytettiin tulen sijaan vettä – käytäntö on monissa maissa vielä tuntematon

Emeritusarkkipiispa Tutu oli toivonut ympäristöystävällistä ja vaatimatonta hautausta. Hautaamiseen käytettiin vesihautausta eli alkaalista hydrolyysiä.

2.1. 13:00

Etelä-Afrikan apartheid-hallintoa vastaan taistelleen emeritusarkkipiispa Desmond Tutun hautajaisia vietettiin Kapkaupungissa lauantaina. Tutu kuoli tapaninpäivänä.

Ennen kuolemaansa Tutu oli pyytänyt maltillisia hautajaisia, edullista arkkua ja muistolahjojen sijaan lahjoituksia hyväntekeväisyyteen.

Uutistoimisto AFP kertoo, että lisäksi hän oli toivonut perinteisen hautauksen sijasta ympäristö­ystävällisempää hautausta. Erityisesti suurten kaupunkien alueilla kuten Kapkaupungissa hautausmaiden tila on käymässä vähiin.

Tutun hautaamiseen käytettiin vesihautausta eli alkaalista hydrolyysiä.

Siinä tulen sijaan hautaukseen käytetään vettä. Hydrolyysistä käytetään myös nimitystä green cremation eli vihreä tuhkaus.

Emeritusarkkipiispan hautajaiset järjestettiin Etelä-Afrikan Kapkaupungissa uudenvuodenpäivänä.

Hydrolyysi on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, kertoo brittilehti The Guardian, mutta monessa maassa se on vielä varsin tuntematon ja sääntelemätön hautausmuoto. Se nousi ensin suosioon Pohjois-Amerikassa.

Vesihautauksessa vainajan ruumis hävitetään upottamalla se muutamaksi tunniksi veteen, joka on paineessa lämmitetty 150 asteeseen ja johon on liuotettu vahvaa emästä kuten kaliumhydroksidia. Käytäntö jättää jälkeensä vainajan luut, jotka voidaan sen jälkeen tuhkata ja asettaa uurnaan.

Hydrolyysiä pidetään ympäristö­ystävällisempänä vaihtoehtona polttohautaukselle. Brittiyritys Resomation, joka järjestää vesihautauksia, kertoo niiden käyttävän polttohautausta vähemmän energiaa ja tuottavan vähemmän kasvihuonepäästöjä.

BBC:n alkaalista hydrolyysiä käsittelevän jutun mukaan tavallisen polttohautauksen hiilijalanjälki on jopa 320 kiloa hiilidioksidia. Hollantilaistutkija Elisabeth Keijzer vertasi hydrolyysin ympäristövaikutuksia siihen tutkimuksissaan vuonna 2011 ja 2014, ja havaitsi hydrolyysin tuottavan jopa seitsemän kertaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä.

Käytäntö kehitettiin 1990-luvun alkupuolella, jolloin sitä käytettiin pääasiassa eläinten ruhojen hävittämiseen. Laajempaan käyttöön se tuli hullun lehmän tautiin kuolleiden lehmien hävittämisessä.

Suomessa Tekniikan maailma kirjoitti vesihautauksesta ja sen ympäristö­vaikutuksista vuonna 2017. Sen mukaan alkaalista hydrolyysiä käytettiin hullun lehmän tautiin kuolleiden hävittämiseen, koska siitä ei synny ilmakehään tai maaperään hiukkasia.

Ihmisten hautaamisessa hydrolyysi levisi 2000-luvulla, jolloin sitä käytettiin ensin lääketieteellisen tutkimuksen kohteina olleisiin ruumiisiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat