Putinin Ukraina-uhon syy selviää kansallisromanttisesta artikkelista, jonka hän julkaisi viime kesänä – ”Ukrainan asema on Venäjälle tärkeämpi kuin se on Ukrainalle itselleen” - Ulkomaat | HS.fi

Putinin Ukraina-uhon syy selviää kansallis­romanttisesta artikkelista, jonka hän julkaisi viime kesänä – ”Ukrainan asema on Venäjälle tärkeämpi kuin se on Ukrainalle itselleen”

Yhdysvaltojen ja Venäjän neuvotteluihin luo ankean tunnelman se, että Moskova näyttää oikeasti olevan valmis sotaan.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelivat puhelimessa viimeksi joulukuussa. Genevessä maanantaina alkavassa kokouksessa neuvotteluja käydään varaulkoministerien voimin.

10.1. 2:00 | Päivitetty 10.1. 8:45

Vladimir Putin julkaisi viime heinäkuussa presidentin verkkosivuilla 33 200 merkin mittaisen artikkelin otsikolla ”Venäläisten ja ukrainalaisten historiallisesta ykseydestä”. Artikkeli avaa sitä, mitä Putin haluaa Ukrainalta ja sen läntisiltä tukijoilta neuvottelupöydissä.

Presidentti aloittaa historiallisen katsauksensa 800-luvun lopulta ja päättää sen tähän päivään.

Putinin pääsanoma on, että venäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset muodostavat yhden kansan. Tätä ykseyttä länsivallat ovat aina pyrkineet hajottamaan.

Tyylilajiltaan kirjoitus on kansallisromantiikkaa, jonka kulta-aika oli 1800-luvulla. Kansa on yksilöön verrattava biologinen luomus, valikoidut tosiasiat palvelevat tarinaa hyvän ja pahan taistelusta ja elleivät palvele, niitä muutetaan.

Välillä teksti liukuu parodian puolelle. Kun Saksan ja Neuvostoliiton asevoimat repivät toisen maailmansodan alussa Puolan kahtia Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin tekemän salaisen sopimuksen mukaisesti, kyseessä oli Putinin mukaan alueiden palautus omistajilleen.

”Vuonna 1939 alueet, jotka Puola aiemmin valloitti, palautettiin Neuvostoliitolle”, Putin kirjoittaa.

Neuvostoliiton perustuslakiin 1924 kirjattu tasavaltojen oikeus erota liitosta on Putinin mukaan ”vaarallinen aikapommi”. Hän nostaa esille edesmenneen työtoverinsa, Pietarin pormestarin Anatoli Sobtšakin ajatuksen, jonka mukaan Neuvostoliitosta eroavan valtion pitäisi tyytyä niihin maantieteellisiin rajoihin, jotka sillä oli, kun Neuvostoliitto perustettiin vuonna 1922.

Artikkelin julkaisua seuraavana päivänä Venäjän ykköskanavan ajankohtaistoimitus esitti Vremja Pokažet -keskusteluohjelmassa kartan, jonka väitettiin esittävän Ukrainaa tänään ja ”vuoteen 1922 saakka”. Kartan mukaan Ukraina olisi ollut sata vuotta sitten pinta-alaltaan noin puolet nykyisestä. Muun muassa Neuvosto-Ukrainan pääkaupunkina vuoteen 1934 saakka toiminut Harkova on jätetty Ukrainan ulkopuolelle, siis osaksi Neuvosto-Venäjää.

”Kartta on hatusta vetäisty”, sanoo Ukrainaan perehtynyt suomalaishistorioitsija Johannes Remy Wilfrid Laurier -yliopistosta Ontariosta puhelinhaastattelussa. ”Ukrainan neuvostotasavallan perustamisesta lähtien 1919 sen alue oli kutakuinkin sama kuin nykyisen Ukrainan, pienin eroin. Olennaisimmat niistä olivat, että Krim ei kuulunut Ukrainaan, kun taas Taganrogin alue Venäjällä kuului 1920-24 Ukrainan neuvostotasavaltaan.”

”Valtiollisella televisiokanavalla tiedettäneen, että Harkova oli tuolloin Neuvosto-Ukrainan pääkaupunki. Ehkä kartan julkistamisella ilmaistaan, ettei sillä ole väliä.”

Mitä lähemmäksi nykypäivää Putinin tarina tulee, sitä enemmän se muistuttaa sodanjulistusta. Krimin ja Sevastopolin asukkaat tekivät keväällä 2014 Putinin mukaan ”historiallisen valinnan” ja liittyivät Venäjään. Samaan aikaan Kaakkois-Ukrainassa kansalla ei 2014 ollut muuta mahdollisuutta kuin nousta vastarintaan, kun ukrainalaiset natsit riehuivat alueella.

Itä-Ukrainassa Venäjä on Putinin mukaan ”tehnyt kaikkensa veljesmurhan estämiseksi” mutta Ukrainan petollinen johto on alistunut ”suoraan ulkoiseen ohjaukseen” ja Ukraina on täynnä ulkomaisia neuvonantajia ja sotilaita ja sotilasliitto Naton infrastruktuuria. Maassa on meneillään Putinin mukaan Venäjän-vastainen ohjelma.

”Koko Ukrainan nykyinen idea on Venäjä-viha”, Putin kirjoittaa. ”Me emme koskaan salli, että historiallista aluettamme ja siellä asuvia, meille läheisiä ihmisiä käytetään meitä vastaan. Joka sellaista yrittää, hajottaa oman maansa.”

Joulukuussa julkaistu satelliittikuva esittää Venäjän joukkoja Novo Ozernojen alueella Venäjän valtaamalla Krimillä. Venäjä on asemoinut arviolta 175 000 sotilasta lähelle Ukrainan rajoja.

Putin vaati joulukuun alussa Yhdysvalloilta ja sen liittolaisilta takuita siitä, ettei sotilasliitto Nato enää laajene itään. Venäjän ulkoministeriö julkaisi tämän jälkeen vaatimuslistan sekä Yhdysvalloille että kaikille Naton jäsenmaille.

Vaatimukset aserajoituksista ulottuivat Venäjän maarajoille Keski-Aasiasta Kirkkoniemelle. Samalla Venäjä vaati Naton vanhoja jäsenmaita riisumaan vuoden 1997 jälkeen liittyneitä jäseniä aseista. Epärealistiset vaatimukset saivat monet epäilemään, että ne ovat joko sumuverhoa tai neuvottelujen pelikortteja ja että todellisuudessa kyse on vain ja ainoastaan Ukrainasta.

”Ainakin lyhyellä aikavälillä kyse on Ukrainasta, mutta toisaalta mahdottomat vaatimukset kertovat yleisestä ajattelusta, joka Putinin lähipiirissä vallitsee”, Johannes Remy sanoo. ”Mutta Ukraina on se, mikä heitä eniten kiinnostaa. Ukraina on Putinille voimakkaan periaatteellinen kysymys.”

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija ja aiemmin Natolle työskennellyt analyytikko Edward Hunter Christie sanoo samaa mutta korostaa Putinin periaatteiden sijaan Venäjän konkreettisia turvallisuushuolia.

”Tällä hetkellä kyse on todella Ukrainasta, mutta laajemmassa katsannossa Venäjän vaatimuksissa on kyse itä-Euroopan sotilaallisesta tasapainosta”, Hunter Christie sanoo puhelinhaastattelussa Brysselistä. ”Siksi heidän sopimusluonnoksensa on niin laaja.”

Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelevat Ukrainan tilanteesta maanantaina Genevessä. Venäjän delegaatiota johtava varaulkoministeri Sergei Rjabkov toisti The Wall Street Journalin haastattelussa perjantaina Putinin heinäkuiset näkemykset Ukrainan aseistamisesta ja väitti, että ”tässä mielessä Ukraina on jo Naton jäsen”.

”Ukraina ei voi taata turvallisuuttaan muiden turvallisuuden kustannuksella”, Rjabkov sanaili. ”Sanoisin, että Ukrainan asema on nyt Venäjälle tärkeämpi kuin se on Ukrainalle itselleen.”

Hunter Christie sanoo, että Ukraina on nyt todellakin sotilaallisesti vahvempi kuin se oli vaikkapa kolme tai viisi vuotta sitten.

”Venäjä näkee tämän Ukrainan puolustuskyvyn muutoksena, joka antaa heille syyn ennalta ehkäiseviin toimiin tuon puolustuskyvyn vähentämiseksi. He ajattelevat, että jos jonain päivänä sota joka tapauksessa alkaa, on parempi, että se alkaa nyt, kun tilanne vielä voidaan korjata.”

Ukrainan armeijan joukkoja eturintamalla Luhanskin alueella tammikuun alussa.

Jälkikäteen Putinin historia-artikkelin voi nähdä perusteluna myöhemmille Venäjän joukkojen siirroille ja Yhdysvalloille esitetyille vaatimuksille.

Mutta Itä-Ukrainan sotaa on käyty pian kahdeksan vuotta. Mikä sai Putinin hermostumaan juuri nyt? Riittikö syyksi Yhdysvaltain Afganistanissa osoittama heikkous tai vallan vaihtuminen Saksassa?

Edward Hunter Christien mukaan ärsykkeitä oli kaksi. Ensimmäinen tuli viime keväänä, kun Ukraina nosti maanpetossyytteet Kremlin kuiskuttelijana Ukrainan valtapiireissä pidettyä oligarkki Viktor Medvedtšukia vastaan.

Medvedtšuk oli ensimmäinen uhri presidentti Volodymyr Zelenskyin aloittamassa kampanjassa, jonka tarkoitus on lopettaa raharuhtinaiden valta Ukrainassa, luultavasti valikoiden. Kreml siis pelkää menettävänsä otetta, joka sillä naapuristaan on.

Suurempi syy Putinin huoliin on Hunter Christien mukaan ase, joka nousi otsikoihin lokakuussa. Ukrainan joukot nostivat tuolloin Hranitnojen kylän lähellä Donetskin eteläpuolella ilmaan Bayraktar-lennokin. Se ampui laserohjautuvan Mam-ammuksen, joka tuhosi ukrainalaisia 15 kilometrin etäisyydeltä tulittaneen D-30-kanuunahaupitsin.

Ukraina väitti ampuneensa ammuksen omalta puoleltaan. Kyseessä oli joka tapauksessa ensimmäinen kerta, kun ilma-asetta käytettiin tässä sodassa sitten Malesian Airlinesin matkustajakoneen alas ampumisen kesällä 2014.

Ukraina on ostanut turkkilaisia Bayraktar-lennokkeja parin vuoden ajan, ja tilauksessa on runsaasti lisää. Muun muassa Vuoristo-Karabahin sodassa tehokkaaksi osoittautunut ase voi lopettaa Venäjän tukemien joukkojen huolettoman tykistön käytön.

”Jos Ukraina täydentää hyökkäykseen sopivien robottilennokkien varantojaan ja parantaa muuta asianmukaista valmiuttaan, voi Moskova pelätä Ukrainan jonain päivänä ottavan takaisin alueet, joita Moskova tänään laittomasti miehittää”, Hunter Christie arvioi.

Entä Venäjä ja sen hyökkäys? Lännessä sitä on ennustettu jo kuukausien ajan.

”Hyödyn ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta nykyisen, rajoitetun sodan laajentaminen Venäjän täysimittaiseksi hyökkäykseksi on epäuskottava vaihtoehto, mutta tämä onkin Putinille ideologinen asia”, Johannes Remy sanoo. ”En veikkaisi hyökkäystä todennäköiseksi, mutta varmasti se on mahdollinen.”

”Vaikeus on siinä, miten ikinä Venäjä pystyisi pitämään valloitetun Ukrainan hallussaan”, Remy jatkaa. "Hän muistuttaa, että Ukrainan poliittisesta jakautumisesta huolimatta kansallismielisiä asukkaita on myös maan itäosissa.

”Vaikka venäläismielisyyttä on olemassa, se on nykyään selvästi vähemmistösuuntaus".

Kremlissä vastarinnan mahdollisuus on epäilemättä tiedossa. Aseet eivät Ukrainassa vaienneet toisen maailmansodankaan päättyessä, vaan Länsi-Ukrainan aseellinen vastarinta saatiin lopullisesti nitistettyä vasta 1954.

Onko Putin siis valmis kymmenen vuoden sissisotaan?

Remyn mukaan tilanne olisi Venäjän kannalta nyt todennäköisesti pahempi kuin se oli 1940-luvun jälkipuoliskolla, jolloin Neuvostoliiton ja kansallismielisten ukrainalaisten taistelut olivat kiivaimmillaan.

”Stalinin aikana oli yksi totuus: sen puolesta tehtiin mitä hyvänsä, eikä yksilöllä ollut siihen mitään sanomista. Nykyisin Venäjällä monella on henkilökohtainen suhde Ukrainaan, tietoa tulee useasta lähteestä. Sota olisi Venäjältä suuri virhe.”

Tapaamisten sarja alkaa maanantaina Venäjän ja Yhdysvaltain neuvotteluilla

  • Venäjä esitti joulukuun 17. päivänä Yhdysvalloille ja Natolle sopimusluonnokseksi nimittämänsä vaatimuslistan, joissa vaaditaan Naton itälaajentumisen lopettamista ja laajoja aserajoituksia Venäjän rajojen tuntumaan.

  • Presidentit Joe Biden ja Vladimir Putin sopivat neuvotteluista puhelinkeskustelussa joulukuun lopussa.

  • Tapaamisten sarja alkaa maanantaina Yhdysvaltain ja Venäjän neuvotteluilla Genevessä. Venäjän valtuuskuntaa johtaa varaulkoministeri Sergei Rjabkov, Yhdysvaltain ryhmää varaulkoministeri Wendy Sherman.

  • Keskiviikkona vuorossa on Naton Venäjä-neuvoston kokous Brysselissä, jossa Venäjän ryhmää johtaa niinikään Rjabkov. Neuvoston työ on ollut jäissä viimesyksyisten diplomaattien karkotusten jälkeen.

  • Torstaina neuvottelevat Venäjä ja Ety-järjestön edustajat. EU:lla ei erillisiä neuvotteluja Venäjän kanssa ole.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat