Tukholma
Suomen presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe sai vauhtia Nato-keskusteluun myös Ruotsissa.
Paljon huomiota saaneessa puheessaan Niinistö kommentoi muun muassa Venäjän tuoreita vaatimuksia, joiden tavoitteena on estää sotilasliitto Naton laajentuminen. Venäjän esityksessä oli erikseen mainittu Naton laajentuminen Ukrainaan, mutta vaatimus koski tosiasiallisesti myös Suomea ja Ruotsia.
”Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu”, Niinistö sanoi puheessaan.
Hieman myöhemmin puheessaan hän jatkoi:
”Ja todettakoon taas kerran: Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme.”
Presidentin puhe oli terävä ja sävyltään aiempaa vakavampi, arvioi ruotsalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja kommentaattori Patrik Oksanen.
”Suomalaisen Nato-keskustelun kansi on nyt avattu”, Oksanen sanoo.
Ruotsalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Patrik Oksanen pitää mahdollisena, että Suomi hakisi Naton jäsenyyttä ennen Ruotsia.
Ruotsissa Niinistön puhe on herättänyt keskustelua turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden keskuudessa. Puheen on nähty vieneen Suomea aiempaa lähemmäs mahdollista Nato-jäsenyyttä. Turvallisuuspolitiikan kommentaattori Johan Wiktorin kirjoitti Twitterissä, että Ruotsissa ei välttämättä ole sisäistetty Suomen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä nopeastikin.
Wiktorin vertaa tilannetta 1990-luvun alkuun, jolloin Ruotsi haki Euroopan yhteisön (EU) jäsenyyttä vuonna 1990 ilmoittamatta siitä virallisesti Suomelle. Ruotsin toiminnasta tuolloin on jäänyt arpi maiden välisiin suhteisiin, vaikka ruotsalaiset ovat myöhemmin kertoneet ilmoittaneensa kyllä aikeistaan suomalaisille etukäteen. Presidentti Mauno Koivistoa ruotsalaiset eivät tuolloin kuitenkaan tavoittaneet.
Naton suhteen Suomen ja Ruotsin päättäjät ovat korostaneet usein, että päätös liittymisestä tehtäisiin yhdessä.
Wiktorin kuitenkin pohtii, ovatko ruotsalaiset valmiita siihen, jos Suomi päättäisi hakea Naton jäsenyyttä nopealla aikataululla.
Myös Patrik Oksanen näkee nykytilanteessa mahdollisuuden Suomen aloitteellisuuteen.
”Uskon, että Suomi puhuisi asiasta etukäteen Ruotsin kanssa, mutta hypoteettisesti on mahdollista, että Suomi kertoo Ruotsin hallitukselle, että ’nyt on meidän aikamme mennä Natoon, Ruotsi saa tehdä mitä haluaa, mutta toivottavasti teette saman päätöksen’”, Oksanen pohtii.
”Mutta tämä on hypoteettinen tilanne, ei todennäköinen. Voimme silti joutua tilanteeseen, että Suomi hakee jäsenyyttä itse, ilman Ruotsia. Se ei olisi erityisen hyvä asia, koska katson, että parasta sitä olisi hakea yhdessä.”
Oksasen mukaan Euroopan tilanne on nyt vakava. Venäjä on sijoittanut joukkojaan Ukrainan rajalle ja esittää Yhdysvalloille vaatimuksia Naton laajentumisen pysäyttämiseksi ja sotilasliiton vaikutusvallan pienentämiseksi. Venäjän ja Yhdysvaltain delegaatiot tapaavat 10. tammikuuta Sveitsin Genevessä, minkä jälkeen Oksanen toivoo tilanteen selkiytyvän.
Vaikka turvallisuuspolitiikan kommentaattorit käyvät tilanteesta vilkasta keskustelua Ruotsissa, ruotsalaiset kärkipoliitikot eivät ole ottaneet merkittävissä määrin kantaa Venäjän toimintaan joulukuun aikana.
Ensimmäinen reaktio tuli puolustusministeri Peter Hultqvistilta ennen joulua, kun hän kuvasi Dagens Nyheterin haastattelussa Venäjän vaatimuksia ”täysin mahdottomiksi hyväksyä”.
Samalla hän paalutti sosiaalidemokraattisen hallituksen Nato-kannan.
”Me emme ole menossa Natoon nyt emmekä myöhemmin – mutta kyseessä on ruotsalaisten oma kanta, johon kenelläkään muulla ei ole sanomista. Meillä on oltava vapaus tehdä päätös sen perusteella, mikä on parasta Ruotsin kansalle”, Hultqvist sanoi.
Myös ulkoministeri Ann Linde tyrmäsi Venäjän vaatimukset Naton laajentumisen pysäyttämisestä ja kertoi puhuneensa kollegoidensa kanssa sekä Pohjoismaissa, Baltiassa että Britanniassa. Jos Venäjä kiihdyttäisi aggressioitaan Ukrainassa, vastauksena olisi kovia taloudellisia sanktioita Venäjää kohtaan, Linde sanoi.
Yksi päättäjä on kuitenkin pysynyt hiljaa, pääministeri Magdalena Andersson.
”Andersson on kysymysmerkki. Hän on jättänyt kommentoinnin muille. Hänen pitäisi tulla nyt vahvemmin esille ja kutsua kaikki puoluejohtajat koolle. Tilanne on vakava”, Patrik Oksanen sanoo.
””Jos presidentti, hallitus ja johtavat oppositiopuolueet käyvät saunassa ja tulevat sieltä ulos kertoen, että ’nyt olemme Naton jäsenyyden kannalla’, homma on valmis.”
Anderssonin ja muiden johtavien sosiaalidemokraattien Nato-kanta on kielteinen, eikä hallitus halunnut Ruotsille Suomen kaltaista Nato-optiota, vaikka valtiopäivien enemmistö Ruotsissa kannattaa sitä.
”Ruotsissa Nato-keskustelu on vaikeaa. Suomessa keskustellaan turvallisuuspolitiikasta enemmän. Täällä keskitytään enemmän sisäpolitiikan kysymyksiin”, Oksanen sanoo.
Ruotsissa järjestetään ensi syksynä vaalit, mutta ainakaan toistaiseksi turvallisuuspolitiikka ei ole noussut suureksi vaaliteemaksi. Vuoden edetessä tilanne voi muuttua.
Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikön neuvonantaja Annika Nordgren Christensen kirjoitti Twitterissä uskovansa turvallisuusasioiden nousevan laajempaan keskusteluun jatkossa Ruotsissakin.
Kansan enemmistö ei ole Ruotsissa eikä Suomessakaan Nato-jäsenyyden puolella. Oksanen kuitenkin uskoo, että Suomen kansa kääntyisi Nato-jäsenyyden puolelle nopeasti.
Oksasen mukaan kansan mielipiteen kääntämiseksi tarvittaisiin vain ”yksi saunailta Kultarannassa”.
”Jos presidentti, hallitus ja johtavat oppositiopuolueet käyvät saunassa ja tulevat sieltä ulos kertoen, että ’nyt olemme Naton jäsenyyden kannalla’, homma on valmis.”
Oksanen tietysti vitsailee mutta vain puoliksi. Mielipidemittausten mukaan suomalaiset voisivat kannattaa Nato-jäsenyyttä, jos johtavat poliitikot olisivat jäsenyyden kannalla.
”Ja näen, että tällainen saunahetki on nyt lähempänä kuin aiemmin.”
Kansanäänestystä Natosta Oksanen pitäisi riskinä sekä Suomelle että Ruotsille.
”Se olisi kutsu trolleille ja synnyttäisi vahvaa informaatiovaikuttamista ja hybridioperaatioita.”
Jos Suomi tai Ruotsi tai molemmat yhdessä päättäisivät hakea Naton jäsenyyttä, Oksanen luottaa Naton ovien olevan avoinna, vaikka Euroopan tilanne kärjistyisi Venäjän toimien takia.
Hän viittaa ”suljettujen ovien takaa” saamiinsa tietoihin, jotka perustuvat yhdysvaltalaisen diplomaatin puheisiin.
”Tiedän, että siitä päivästä lähtien, kun Ruotsi ja Suomi hakevat jäsenyyttä Natosta, Yhdysvallat tulee pitämään Ruotsia ja Suomea Naton jäseninä ja antaa maille turvatakuut, vaikka virallinen jäsenyysprosessi olisi vielä kesken.”
Oksasen mukaan samanlaista viestiä on kerrottu myös julkisesti. Hän viittaa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin lausuntoon, jonka hän antoi vieraillessaan varapresidenttinä Ruotsissa syksyllä 2016.
”Kenenkään ei pitäisi ymmärtää tätä väärin, ei herra Putinin tai kenenkään muun, että tämä on loukkaamatonta aluetta. Piste. Piste. Piste”, Biden sanoi puhuessaan Naton ja Ruotsin yhteistyöstä.
Oksanen ei näe syytä siihen, miksi Biden olisi muuttanut kantaansa presidenttinä.
Myös Donald Trumpin hallinnossa puolustusministerinä toiminut James Mattis sanoi vuonna 2017 Dagens Nyheterin toimittajalle käytäväkeskustelussa, että ”jos Ruotsi joutuu pulaan, me tulemme paikalle”.
