Euroopan jyrkimpien tartuntakäyrien maissa tehohoidon tarve nousee loivemmin – Englannissa kuitenkin näkyy omikronin toinen uhka terveydenhuollon toimivuudelle - Ulkomaat | HS.fi

Euroopan jyrkimpien tartuntakäyrien maissa tehohoidon tarve nousee loivemmin – Englannissa kuitenkin näkyy omikronin toinen uhka terveydenhuollon toimivuudelle

Ranska eroaa rokotekattavuudessa Tanskasta ja Britanniasta. Suuret tartuntamäärät johtavat myös terveydenhuollon ammattilaisten poissaoloihin, mikä näkyy etenkin Britanniassa.

Ranskassa on suunniteltu koronarokotepassia. Sairaanhoitaja tarkisti joulun alla covid-19-potilaan tilanteen Antoine Beclere -sairaalan tehohoitoyksikössä Pariisin ulkopuolella Clamartissa.

9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 12:55

Omikronvariantti on saanut tartuntaluvut jyrkkään kasvuun ympäri Eurooppaa. Eri maissa seurataan nyt tiiviisti sitä, missä määrin tartunnat muuttuvat sairaalahoidon ja etenkin tehohoidon kuormitukseksi.

Koronaviruksen ilmaantuvuutta kuvaavat käyrät ovat Tanskassa, Ranskassa ja Britanniassa nousseet joulukuun lopulta lähtien lähes pystysuoraan. Kaikissa näissä on rikottu hiljattain päivittäisten tartuntojen ennätykset: Britannia ylitti tiistaina uuden rajapyykin 218 724:llä uudella tartunnalla, keskiviikkona Ranska raportoi 332 252 uutta tartuntaa ja Tanska 28 283.

Etenkin Britanniassa myös sairaanhoidon tarve on lisääntynyt jyrkästi. Maan hallitus kertoi lauantaina, että Britanniassa ylitettiin 150 000 koronakuoleman raja. Tehohoidon kuormitus on kuitenkin kasvanut kolmen maan joukossa huomattavasti vain Ranskassa.

Omikron on levinnyt näissä maissa Suomea aiemmin ja laajemmalle. Maakohtaisista eroista huolimatta niiden kehitys voi antaa osviittaa myös Suomen tulevaan tautitilanteeseen. Mikä kaikki eroja voi selittää?

Tanskassa maan terveysviraston SSI:n johtaja Søren Brostrøm on todennut, että Tanskan hurjat tartuntamäärät johtuvat ”ennen kaikkea suurista testausmääristä ja erittäin tarkasta rekisteröinnistä”.

Lue lisää: Tanskassa kirjattiin keskiviikkona ennätykselliset 23­­000 korona­tartuntaa – Tapausten määrä on kasvanut Pohjois­maissa merkittävästi

Saman toteaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

”Tanskassa testataan joka päivä kymmenen prosenttia väestöstä. Luvut eivät siksi ole vertailukelpoisia muiden maiden lukujen kanssa”, Salminen sanoo.

Ihmiset jonottivat koronatestaukseen Aalborgissa, Tanskassa 23. joulukuuta. Testaus on maassa poikkeuksellisen laajaa.

Laajan testauksen takia poikkeuksellisista tartuntaluvuista huolimatta Tanskassakin on kuitenkin selvää, että sairaalahoitoa ei ole tarvittu samassa suhteessa kuin pandemian edellisissä aalloissa.

Tätä selittää Salmisen mukaan esimerkiksi omikron, joka johtaa nykyisen näytön mukaan sairaalahoitoon 40–60 prosenttia harvemmin aiempiin variantteihin verrattuna.

”Yhdessä laajan rokotekattavuuden kanssa tämä on säästänyt edellisten epidemia-aaltojen kaltaiselta sairaalahoidon kuormituksen hyökyaallolta”, Salminen sanoo.

Entä onko rajoituksilla osansa? Tanskassa otettiin 17. joulukuuta käyttöön runsas määrä uusia ja laajempia rajoituksia. Esimerkiksi maan koko kulttuurisektori käytännössä suljettiin, myös urheilutapahtumat kiellettiin ja anniskelun päättymiselle asetettiin takarajaksi kello 22.

Lue lisää: Tanskassa suljetaan koko kulttuuri­sektori, Ranska rajoittaa brittien matkustelua – Monet maat kiristävät jälleen korona­rajoituksiaan huomattavasti

Maassa ei kuitenkaan ole asetettu kokoontumisrajoituksia. Vuodenvaihteen juhlia hallinto vain kehotti viettämään pienessä porukassa.

Salmisen mukaan rajoitusten osuutta sairaalahoidon kuormituksen aisoissa pysymisessä on vaikea arvioida.

”Emme tiedä, mikä tilanne ilman rajoituksia kussakin maassa olisi.”

Eri rajoitusten tai maskisuositusten purevuutta ei myöskään pystytä vertailemaan.

”Niitähän pitäisi verrata yksi kerrallaan”, Salminen toteaa.

Tärkeimmäksi Salminen nostaa kuitenkin sen, onko rajoituksilla saatu vältettyä ihmisten kontakteja toisiinsa. Esimerkiksi se, millaisissa tiloissa kokoonnutaan, ei ole yhtä olennaista.

”Sillä, mitä kontaktit ovat, ei ole niin väliä.”

Englannissa, jonka rajoituksista Britannian hallinto päättää, rajoitukset ovat olleet koko Euroopan löyhimpiä hyvin suurista tartuntaluvuista huolimatta. Brittihallinnon päätöksellä kokoontumisrajoituksia ei ole asetettu, ja esimerkiksi yökerhot ovat edelleen auki koronapassilla.

Salmisen mukaan alueen koronatilanteen ja sairaanhoidon kuormituksen tilannetta on poikkeuksellisen linjan vuoksi tärkeä seurata.

”Britannian kehityksestä me voimme muissa maissa oppia.”

BBC:n analyysissä Englannin tartunta- ja sairaalahoitoluvuista todetaan, että sairaalahoitoa on tarvittu aiempiin aaltoihin verrattuna vähemmän. Hengityskoneiden tarve on omikronepidemian aikana pysynyt tasaisena tartuntojen kasvusta huolimatta.

Lisäksi Englannissa sairaalahoidossa olevista koronapositiivisista kolmasosa oli tammikuun alussa hoidossa jonkin muun kuin koronaviruksen vuoksi. Syksyllä sama osuus oli neljännes.

Financial Timesille Britannian terveydenhuoltotilastoja perannut datatoimittaja John Burn-Murdoch varoittaa kuitenkin omassa analyysissaan, että myös vakavan koronataudin vuoksi hoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on sairaaloissa jyrkässä nousussa, ainakin Lontoossa.

Valtava määrä tartuntoja uhkaa terveydenhuollon toimivuutta myös henkilökunnan tartuntojen vuoksi.

”Terveydenhuoltoon syntyy tuplaongelma, kun monien hoidettavien koronapotilaiden lisäksi on paljon tartunnan saaneiden työntekijöiden poissaoloja”, toteaa myös Salminen.

Tiistaina Britannian hallinto kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan maan sairaaloiden kärsivän pahasti henkilöstöpulasta. Manchesterin alueen sairaalassa jopa 15 prosenttia henkilökunnasta oli keskiviikkona BBC:n mukaan saanut koronatartunnan tai muutoin karanteenissa, ja alueen sairaaloissa peruttiin siksi leikkaukset.

Maan pääministeri Boris Johnson lupasi toimia pahiten kärsivien alueiden auttamiseksi ja kertoi esimerkiksi kutsuvansa armeijan tuella koolle vapaaehtoisia lääketieteen ammattilaisia.

Ranskassa tulivat 3. tammikuuta voimaan uudet rajoitukset, muun muassa 2 000 hengen rajoitus sisätapahtumiin ja 5 000 hengen rajoitus ulkotapahtumiin. Lisäksi aiempia rajoituksia – kuten 10. joulukuuta alkanutta yökerhojen sulkua – jatkettiin. Niistä uutisoi muun muassa uutistoimisto AFP.

Näitä ennen Ranska on Britannian tavoin omikronepidemian aikana karttanut laajojen sulkujen määräämistä ja ravintoloiden aukioloaikojen rajoittamista. Ravintoloihin ja baareihin on päässyt vain koronapassia muistuttavalla terveyspassilla.

Tartunnat sekä tehohoidon tarve ovat kuitenkin maassa lähteneet nopeaan nousuun jo ennen rajoituksia.

Turun yliopiston infektiosairauksien professori Jarmo Oksi arvioi, että rokotekattavuus on luultavasti yksi olennaisin tekijä maiden välisissä eroissa sairaalahoidon kuormituksessa.

Ranskassa kaksi rokotusannosta on saanut 74,1 prosenttia väestöstä. Luku on noin viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin esimerkiksi Tanskan vastaava 79,7 prosenttia.

Oksi muistuttaa, että rokotteen saaneen väestöosuuden lisäksi väliä on sillä, ketkä ovat vielä rokottamatta. Iäkkäällä väestöllä on huomattavasti suurempi riski saada vakava koronavirustauti ja siten joutua sairaalahoitoon ja pahimmillaan teho-osastolle.

Ihmiset odottivat vuoroaan Timonen sairaalan rokotuspisteellä Marseillessa, Ranskassa 5. tammikuuta.

Ranskan terveysviranomaisten mukaan maan 70–79-vuotiaista täysin rokottamattomia on vain noin yksi prosentti, mutta muissa ikääntyneimpien ikäluokissa yhtäkään rokotetta ei ole saanut 12 prosenttia yli 80-vuotiaista, 8,3 prosenttia 65–69 vuotiaista ja 6,9 prosenttia 60–64-vuotiaista.

Tanskassa Our World in Datan kokoamien viranomaistilastojen mukaan yli 70-vuotiaat ovat maassa täysin rokotettuja ja 60–69-vuotiaistakin noin 97 prosenttia.

Ranskan hallinto pyrkii tällä hetkellä kasvattamaan rokotekattavuutta tiukentamalla terveyspassin rokotepassiksi. Sen kanssa eri palveluita ei pääsisi enää käyttämään tuoreella negatiivisella testituloksella.

Ranskan parlamentin alahuone eli kansalliskokous antoi torstaina ehdotukselle alustavan hyväksynnän. Mikäli maan senaatti hyväksyy sen ensi viikolla, laki astuisi voimaan 15. tammikuuta.

Oksi ja THL:n Salminen toteavat kolmosrokotuksen merkityksen olevan suurin iäkkään väestön kohdalla.

”Kolmansien annosten suurin vaikutus on vanhemmissa ihmisissä. Nuoremmilla ero ei ole yhtä suuri”, Salminen sanoo.

Myös BBC:n analyysissä todetaan, että Englannin sairaanhoidon kuormituksen kehitys riippuu lähiviikkoina siitä, tuleeko sairaaloihin vielä suuri määrä iäkkäitä koronaviruspotilaita. Tähän mennessä kolmannet tehosterokoteannokset ovat näyttäneet estävän iäkkäiden sairastumisaallon esimerkiksi Lontoossa.

Kolmannet rokoteannokset erottavat Ranskan selvimmin Britanniasta ja Tanskasta, joissa kolmosrokotuksia on saanut kolmanneksi ja neljänneksi suurin osa väestöstä koko maailmassa.

Britanniassa 3. tammikuuta kolmannen rokoteannoksen oli saanut 50,4 prosenttia väestöstä, Tanskassa 49,9 prosenttia. Ranskassa vastaava luku oli huomattavasti matalampi, 33,9 prosenttia väestöstä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat