”Venäjä puhkuisi ja puhisisi” – Mitä tapahtuisi, jos Suomi ja Ruotsi hakisivat Naton jäsenyyttä? Kaksi puolustusasiantuntijaa vastaa - Ulkomaat | HS.fi

”Venäjä puhkuisi ja puhisisi” – Mitä tapahtuisi, jos Suomi ja Ruotsi hakisivat Naton jäsenyyttä? Kaksi puolustusasiantuntijaa vastaa

Nato-keskustelu virisi ensin Suomessa ja vähän myöhemmin Ruotsissa. HS kysyi tilanteesta Ruotsin ja Suomen puolustusasiantuntijoilta.

Suomalaisia varusmiehiä, joilla on osuman rekisteröivä prisma otsapannassa, Northern Wind 2019 -sotaharjoituksessa Mjöträskissä Ruotsissa 22. maaliskuuta 2019.

9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 19:30

Helsinki/Tukholma

Sotilasliitto Natosta puhutaan nyt korkeimmalla mahdollisella tasolla sekä Suomessa että Ruotsissa.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa ja Pohjoismaissa on jännitteinen Venäjän esittämien vaatimusten jälkeen.

Yhdysvallat, puolustusliitto Nato ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) neuvottelevat Venäjän kanssa Venäjän esittämistä vaatimuksista heti ensi viikon alussa.Tilanne on herättänyt kansainvälisesti voimakasta huolta paitsi siksi, että Venäjä on koonnut huomattavasti sotilaallista voimaa Ukrainan rajoille, myös siksi, että sen on tulkittu edellyttävän etupiirijakoa Euroopassa.

Tilanne on laukaissut myös vilkkaan keskustelun Suomen mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä. Keskustelu vilkastui presidentti Sauli Niinistön puheen jälkeen Suomessa ja muutama päivä myöhemmin myös Ruotsissa.

Viime päivinä presidentti Niinistö on keskustellut sekä Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin että Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Keskusteluissa on painotettu dialogin tärkeyttä ja sitä, että Naton avointen ovien politiikka ei ole muuttunut.

Myös Ruotsin Andersson kävi kahdenkeskisiä keskusteluja Naton Stoltenbergin kanssa.

Millaisessa tilanteessa Suomi ja Ruotsi voisivat hakea Naton jäsenyyttä? Ja voisiko jompikumpi maa hakea jäsenyyttä ilman toista?

HS kysyi Suomen ja Ruotsin Nato-politiikasta suomalaiselta ja ruotsalaiselta turvallisuuspolitiikan asiantuntijalta.

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Pete Piirainen

Pete Piirainen on Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija. Hän on toiminut pitkään neuvottelevana virkamiehenä puolustusministeriön puolustuspoliittisella osastolla. Piiraisen mielestä tihentyneet puhelinkeskustelut kertovat ensi sijassa siitä, että Yhdysvallat ja Nato pyrkivät valmistautumaan tulevan viikon neuvotteluihin Venäjän kanssa mahdollisimman hyvin.

”Yhdysvallat vaikuttaisi saaneen oman pelikirjansa järjestykseen ja toimii nyt tehokkaasti. Tässä halutaan varmistaa, että kaikki ovat keskustelleet keskenään ja ovat samalla sivulla”, Piirainen sanoo.

”Tarkoituksena on välttää hajaannusta, ja se on tilanteessa erittäin tärkeää.”

Ruotsalainen turvallisuusanalyytikko Robert Dalsjö

Robert Dalsjö on tunnettu ruotsalainen turvallisuus­analyytikko, joka on kirjoittanut Ruotsia ja Natoa käsittelevän raportin myös Suomen ulkopoliittiselle instituutille.

Dalsjön mukaan Ruotsin johtavilla poliitikoilla kesti pitkään reagoida Venäjän esittämiin vaatimuksiin. Nato-keskustelua käydään Dalsjön mukaan yleisesti Ruotsissa vähemmän kuin Suomessa, koska turvallisuuspolitiikalla ei ole ollut järin suurta merkitystä ruotsalaisille äänestäjille. Mutta nyt keskustelu on käynnissä molemmissa maissa.

Missä tilanteessa Suomi voisi hakea Naton jäsenyyttä? Entä Ruotsi?

Pete Piirainen: ”Tilannetta ei ole ennalta määritetty tai rajattu. Jäsenhakemuksen jättäminen perustuisi laaja-alaiseen harkintaan ja olisi poliittinen valinta. Päätöstä olisi tärkeä valmistella niin kansallisesti kuin yhdessä puolustuskumppaneiden ja Naton kanssa.”

Robert Dalsjö: ”Ruotsi hakisi Naton jäsenyyttä kahdessa tilanteessa. Jos Suomi päättäisi hakea tai silloin, jos Ruotsiin tai sen lähialueille kohdistuisi konkreettinen ja selvä uhka. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei välttämättä tarkoittaisi, että Ruotsi hakisi jäsenyyttä, mutta se käynnistäisi debatin ja pakottaisi hallituksen ottamaan kantaa. Jos hallitus vaihtuu syksyn vaaleissa, porvaripuolueet haluaisivat liikkua Naton suuntaan.”

Voiko Suomi hakea jäsenyyttä yksin?

Pete Piirainen: ”Voi. Suomi ja Ruotsi tekevät päätöksensä omista kansallisista lähtökohdistaan. Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin osa yhtenäistä Itämeren alueen puolustusarkkitehtuuria, joten tästä näkökulmasta olisi parasta edetä asiassa yhdessä. Mikäli vain toinen maista liittyisi, syntyisi Itämeren alueelle uusi jakolinja. Siitä ei olisi kenellekään hyötyä, vaan Itämeren alueen vakauden kannalta tilanteesta tulisi pikemminkin ongelma.”

Robert Dalsjö: ”Uskon, että Suomi voisi tehdä sen, koska Suomi on tottunut ajattelemaan itse. Tosin jos Suomi liittyisi ilman Ruotsia, Ruotsille tulisi kova paine mennä mukaan. Ruotsin jääminen ulos loisi Ruotsille vaikean poliittisen tilanteen ja Natolle vaikean sotilaallisen tilanteen. Ruotsin tilanne suhteessa Suomeen on kuin peilikuva 1990-luvun alusta, jolloin Suomi pelkäsi, että Ruotsi hakee ilmoittamatta Euroopan yhteisön [EU] jäsenyyttä, kuten se teki.”

Lue lisää: Ruotsi äänesti yllättäen Nato-option puolesta – Professori nostaa esiin Suomen kanssa tehdyn ”virheen”, jota Ruotsi ei halua toistaa

Voiko Ruotsi hakea jäsenyyttä yksin?

Robert Dalsjö: ”Olisi poliittisesti ja emotionaalisesti vaikeaa, jos jättäisimme Suomen. Toki se olisi mahdollista, jos Suomelle tulisi jäsenyyden suhteen jokin este, perustuslaillinen tai jokin muu tilanne, jonka myötä Suomi jäisi jälkeen. Mutta tilanteen olisi oltava hyvin vaarallinen, jotta jotain sellaista tapahtuisi.”

Millainen on Naton kannatus Suomessa nyt?

Pete Piirainen: ”Naton kannatus on viime vuonna kasvanut hieman, mutta mistään merkittävästä muutoksesta ei voida puhua. On mielenkiintoista nähdä, vaikuttaako tammikuun alussa käyty lyhyt mutta vilkas Nato-keskustelu kannatuslukuihin. Tai miten Ukrainan sodan eskaloituminen vaikuttaisi suomalaisten ajatteluun?”

Millainen on Naton kannatus Ruotsissa nyt?

Robert Dalsjö: ”Se ei ole kovin suurta, kyselystä riippuen noin 45 prosentin luokkaa, mutta se on lisääntynyt vuosien 2013–2014 jälkeen, kun Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö kertoi Ruotsin puolustuksen huonosta tilasta ja kun Venäjä valtasi Krimin. Silloin syntyi tunne vaarasta. Että Ruotsi ei ollut valmistautunut ja tarvitsi apua.”

Lue lisää: Ruotsi ajoi armeijansa alas ja katsoi Suomeen – Grafiikat näyttävät millainen mahti olisivat Suomen ja Ruotsin yhteiset asevoimat

Kuinka todennäköinen Suomen Nato-jäsenyys on?

Pete Piirainen: ”Riippuu aikaperspektiivistä. Päätöstä hakea jäsenyyttä ei missään nimessä tehtäisi hätiköiden. Juuri nyt en pidä jäsenhakemuksen jättämistä todennäköisenä. Päätös riippuu kuitenkin turvallisuusympäristön kehityksestä. Tarvittaessa tulee kiiruhtaa. Kuten tasavallan presidentti uudenvuodenpuheessaan sanoi, on tärkeää tietää, milloin kiiruhtaa ja milloin malttaa.”

Kuinka todennäköinen Ruotsin Nato-jäsenyys on?

Robert Dalsjö: ”Uskon, että se on todennäköinen, koska olen pessimistinen Venäjän suhteen. Uskon, että Venäjä tekee jotain tyhmää. Todennäköisesti jotain sotilaallista Ukrainassa tai onnistuu painostamaan Yhdysvaltoja myönnytyksiin, mikä loisi kylmän sodan kaltaisen tilanteen ja painetta Pohjoismaihin. Se loisi painetta Ruotsille, jolla ei ole uskottavaa omaa armeijakykyä. Jos katsomme 5–10 vuoden päähän, Ruotsi on todennäköisesti Natossa, jos Nato silloin on yhä olemassa. Mutta jos Donald Trump palaa presidentiksi, emme tiedä, mitä Natolle tapahtuu.”

Millaista on Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö nyt?

Pete Piirainen: ”Se on nyt tiiviimpää kuin koskaan aikaisemmin. Maiden kahdenvälinen puolustusyhteistyö osoittaa, että yhteisten intressien pohjalta voi yhteistyötä syventää, vaikka sopimusvelvoitteet puuttuvat. Suomi–Ruotsi-puolustusyhteistyötä ei kuitenkaan tule nähdä vaihtoehtona Nato-jäsenyydelle.”

Robert Dalsjö: ”Se on todella tärkeää, ja Ruotsin puolustusvoimat ja puolustusministeri ottavat sen vakavasti. Ruotsille on paljon etua koordinoida puolustus Suomen kanssa. Ruotsin puolustus on paljon heikommassa tilassa kuin Ruotsin armeija antaa ymmärtää.”

Mikä on Suomen puolustuksen selkäranka?

Pete Piirainen: ”Suomen puolustusta on vahvistettu pitkäjänteisesti niin hankinnoilla kuin puolustusyhteistyötä laajentamalla ja syventämällä. Laaja koulutettu reservi tekee meistä myös poikkeuksellisen. Yhdessä nämä seikat tekevät Suomesta puolustuskumppanin, jonka kanssa halutaan tehdä yhteistyötä.”

Mikä on Ruotsin puolustuksen selkäranka?

Robert Dalsjö: ”Käytännössä Ruotsi on nyt vahvempi kuin ennen Krimin valtausta, mutta yritämme antaa vaikutelman, että olemme vahvempia kuin todellisuudessa olemme. Suomi on viisas ja ostaa armeijavarusteita silloin, kun se tarvitsee, ja ostaa ne hyvään hintaan. Ruotsilla on Saab, joka on aina nälkäinen ja jota pitää aina ruokkia. Paljon siitä rahasta, jonka pitäisi mennä puolustukseen, menee Saabille. Kumppanuudet ovat Ruotsille tärkeitä. Kumppanuus Yhdysvaltojen kanssa pitää Ruotsin suhteellisen turvassa. Ruotsi teki virheen purkaessaan puolustuksensa vuosituhannen vaihteessa ajatellen ’ikuisen rauhan saapuneen’ ja huomaa nyt olevansa ilman omaa puolustusta. Siksi Yhdysvaltain apu on niin tärkeää.”

Miten Venäjä reagoisi Suomen Nato-hakemukseen?

Pete Piirainen: ”Venäjä on ilmoittanut vastustavansa Naton laajentumista. Olisi kuitenkin myös Venäjän intressissä, että tilanne Itämerellä ei eskaloituisi ja sillä säilyisi toimivat suhteet myös Suomen kanssa.”

Miten Venäjä reagoisi Ruotsin Nato-hakemukseen?

Robert Dalsjö: ”Venäjä on ollut ongelma jo ennen tätä viimeisintä tilannetta. Jos Ruotsi hakisi Naton jäsenyyttä, Venäjä puhkuisi ja puhisisi ja siirtelisi joukkoja. Mutta Venäjän puhkuminen ja puhiseminen olisi todennäköisesti ohimenevä ongelma. Ruotsin jäsenyys olisi Venäjälle pikemminkin arvovaltatappio kuin sotilaallinen uhka.”

Ruotsin asevoimien radiotiedustelun FRA:n päiväämätön kuva, jossa venäläinen Su-27-hävittäjä lentää noin 10 metrin etäisyydellä ruotsalaisesta tiedustelulentokoneesta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat