Ruotsin puolustusministerin mukaan Venäjä uhkaa eurooppalaista turvallisuusjärjestystä – mutta miksi Ruotsi sanoo Natolle tiukasti ei? - Ulkomaat | HS.fi

Ruotsin puolustus­ministerin mukaan Venäjä uhkaa eurooppalaista turvallisuus­järjestystä – mutta miksi Ruotsi sanoo Natolle tiukasti ei?

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoo, että Ruotsissa on ylitulkittu presidentti Niinistön puhetta Nato-jäsenyydestä. Suomen kanta Natoon ei ole muuttunut, eikä ole Ruotsinkaan, hän sanoo.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist puhui maanantaina Sälenin turvallisuuskonferenssissa Tukholmassa.

10.1. 17:30

Tukholma

Venäjän toiminta uhkaa koko eurooppalaista turvallisuusjärjestystä, sanoo Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.

”Tilanne on ennenkuulumattoman vakava. En näe, että tilanne on ollut näin vakava sitten kylmän sodan”, Hultqvist sanoi maanantaina suomalaismedian yhteishaastattelussa Tukholmassa.

Venäjä on keskittänyt jopa 100 000 sotilasta Ukrainan rajalle ja esittänyt Yhdysvalloille ja sen liittolaisille vaatimuksia, joiden mukaan sotilasliitto Nato ei saisi enää laajentua itään. Lisäksi Venäjän ulkoministeriö on julkaissut vaatimuslistan Naton toiminnan rajoittamisesta.

Hultqvistin mukaan Venäjän vaatimukset ovat ristiriidassa YK:n periaatteiden kanssa. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjän pitäisi noudattaa näitä periaatteita.

”Jokaisen maan pitää saada itse päättää puolustus- ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuistaan. Me emme ole valmiita hyväksymään mitään kompromisseja sen suhteen”, Hultqvist sanoi.

Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Antti Kaikkonen ja Peter Hultqvist (oik.) tutustuivat Ilmavoimien Ruska 20 -pääsotaharjoitukseen Rovaniemellä lokakuussa 2020.

Kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne on saanut sekä Suomen että Ruotsin johdon reagoimaan. Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ovat keskustelleet tilanteesta keskenään ja myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa. Pääministeri Andersson on kutsunut kaikki puolueet koolle Venäjän toimien takia.

Maanantaina käynnistyivät myös Yhdysvaltain ja Venäjän väliset neuvottelut Genevessä. Samaan aikaan Tukholmassa alkoi perinteinen Sälenin turvallisuuskonferenssi Folk och Försvar, jossa myös puolustusministeri Hultqvist puhui. Konfrenssi on tavattu järjestää Sälenin tunturihotellissa, mutta pandemian takia tapahtuma järjestetään nyt digitaalisesti Tukholmasta.

Ruotsissa ja Suomessa käynnistyi keskustelu sotilasliitto Naton jäsenyydestä sen jälkeen, kun Niinistö toisti uudenvuoden puheessaan Suomen linjan, jonka mukaan Suomella on mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.

Puolustusministeri Hultqvistin mukaan Niinistön puhetta on ylitulkittu Ruotsissa. Monet turvallisuuspolitiikan kommentaattorit Ruotsissa ovat nähneet Niinistön puheen tarkoittaneen Suomen lähentymistä Naton kanssa. Hultqvistin mukaan Suomen linja ei kuitenkaan ole muuttunut.

”Niinistö sanoi selvästi, että jos hän muuttaa kantaansa, hän kertoo siitä. Minun käsitykseni mukaan Suomen puolella ei ole käynnissä mitään valmisteluja Naton jäsenyyden puolesta. Kysymys ei ole ajankohtainen.”

Hultqvist itse paalutti kantansa Ruotsin jäsenyyteen ennen joulua. Hultqvistin mukaan Ruotsi ei ole hakemassa Naton jäsenyyttä nyt eikä tulevaisuudessa, mutta päätös on yksin Ruotsin.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja, oppositiojohtaja Ulf Kristersson kritisoi maanantaina Hultqvistin ja sosiaalidemokraattien kantaa. Kristerssonin mukaan Ruotsin pitäisi nyt ottaa mallia Suomesta ja sanoa selkeästi, että myös Ruotsi voi halutessaan hakea Naton jäsenyyttä.

”Ruotsin pitää nyt toimia laajan poliittisen yksimielisyyden turvin samoin kuin Suomi. Koska Suomen asia on meidän”, Kristersson sanoi lainaten sotien aikaista iskulausetta.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén (keskellä) ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg (oik.) tapasivat Swenex-sotaharjoituksen yhteydessä Bergan laivastotukikohdassa Ruotsissa viime lokakuussa.

Miksi Hultqvistin kanta Natoon on niin jyrkkä?

”Tämä linja on ollut meillä ennenkuulumattoman pitkään. Me pysymme liittoutumattomana. Ei ole syytä luoda epävarmuutta sen linjan ympärille. Suomi on muotoillut linjansa toisella tavalla, ja minulla on täysi kunnioitus sitä kohtaan”, Hultqvist sanoo.

Lehdistötilaisuudessa Tukholmassa ruotsalaiset toimittajat kysyivät useampaan kertaan Hultqvistilta, miksi Ruotsi ei ota Natoon samanlaista kantaa kuin Suomi. Puolustusministerin mukaan Ruotsi pitää tiukasti kiinni omasta linjastaan.

”Kannanmuutos voi muuttaa koko turvallisuuspoliittista tilannetta”, hän sanoi.

Suomella on käytössään niin sanottu Nato-optio, jollaisen puolesta olisi Ruotsissa myös valtiopäivien enemmistö. Turvallisuuspolitiikasta vastaa kuitenkin hallitus, ja hallitusvastuussa olevat sosiaalidemokraatit ovat sitä vastaan.

Suomen ja Ruotsin johto käyvät Hultqvistin mukaan jatkuvasti keskusteluja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Vuodesta 2014 alkaen puolustusministerinä toiminut Hultqvist tapasi Suomen entisen puolustusministerin Jussi Niinistön yli 50 kertaa. Nykyisen puolustusministerin Antti Kaikkosen kanssa on ollut noin 30 tapaamista.

”Yhteistyö toimii todella hyvin.”

Hultqvistilla on Suomeen myös erityinen suhde, koska hänen äitinsä tuli Ruotsiin sotalapsena toisen maailmansodan aikana. Tuolloin Ruotsi otti vastaan noin 7 0000 suomalaista lasta. Hultqvistin äidin suku on Kuusamosta.

”Vierailen Suomessa usein. On selvää, että suomalaiset sukujuureni vaikuttavat minun tapaani toimia ja ajatella”, hän sanoo.

Hultqvistin aikana Ruotsi ja Suomi ovat syventäneet puolustusyhteistyötään merkittävästi. Molempien maiden yhteistyö on syventynyt myös Naton kanssa. Lisäksi Ruotsi vahvistaa omia puolustusvoimiaan.

Lue lisää: Ruotsi ajoi armeijansa alas ja katsoi Suomeen – Grafiikat näyttävät millainen mahti olisivat Suomen ja Ruotsin yhteiset asevoimat

Tällä viikolla Suomen ja Ruotsin johdon katseet ovat tiukasti Genevessä, jossa Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat tilanteesta.

Hultqvist toivoo, että Yhdysvallat ja Venäjä pääsevät Genevessä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen. Paras tulos neuvotteluista olisi puolustusministerin mukaan se, että Venäjä luopuisi vaatimuksistaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat