Loikkari palasi takaisin Pohjois-Koreaan tiukasti vartioidulta rajalta – ”Ei ainutlaatuista”, sanoo suomalainen Korea-tutkija - Ulkomaat | HS.fi

Loikkari palasi takaisin Pohjois-Koreaan tiukasti vartioidulta rajalta – ”Ei ainut­laatuista”, sanoo suomalainen Korea-tutkija

Etelä-Korean viranomaiset lupasivat tiukentaa rajavalvontaa – joissakin tapauksissa sama henkilö loikkaa maasta toiseen kolmekin kertaa.

4.1. 14:55 | Päivitetty 4.1. 15:28

Sama mies näyttää pitäneen pilkkanaan Pohjois- ja Etelä-Korean tiukkana pidettyä rajavalvontaa jo kahdesti.

Noin vuosi sitten entiseksi telinevoimistelijaksi mainittu noin 30-vuotias mies loikkasi Pohjois-Koreasta Etelä-Koreaan. Ja lauantaina hän kiipeili rajaesteiden yli toiseen suuntaan ja palasi Pohjois-Koreaan.

Etelä-Korean rajavalvontaa on arvosteltu voimakkaasti tämän ja muiden demilitarisoidun vyöhykkeen kautta tapahtuneiden rajanylitysten vuoksi, kertoo esimerkiksi The Korea Times.

Laittomia rajanylityksiä on tapahtunut varsinkin itärannikon liepeillä.

Etelä-Korean sotilaat partioivat rajavyöhykkeellä elokuussa 2021. Esteet eivät ole pysäyttäneet kaikkia pohjoiskorealaisia loikkareita, ja pieni osa heistä ylittää rajan myös takaisin Pohjois-Koreaan. Näin tapahtui viimeksi lauantaina.

Pohjois-Korean tiukasta diktatuurista ja köyhyydestä pakeni vuonna 2020 Etelä-Koreaan noin 230 henkeä ja sitä edeltävinä vuosina yli tuhat henkeä vuodessa. Vuoden 2021 alustava luku on 48, joskin tilastointi on kesken. Kaikkiaan Etelä-Koreaan on loikannut 1990-luvun loppupuolelta lähtien yli 30 000 Pohjois-Koreasta lähtenyttä asukasta.

Loikkaus takaisin Pohjois-Koreaan on harvinaisempaa, mutta ei ainutlaatuista.

”Etelä-Korea ei ole pohjoiskorealaisille helppo paikka olla. Tyytymättömyys ei yleensä johda paluuyrityksiin, mutta sitäkin tapahtuu”, kertoo Korea-tutkija Antti Leppänen puhelimitse Helsingin Sanomille.

Vuonna 2020 Etelä-Korea kertoi, että edellisenä vuosikymmenenä takaisin Pohjois-Koreaan palasi 29 ihmistä, joskin todellinen luku arvioidaan suuremmaksi. Erään kyselyn mukaan jopa lähes kolmannes Pohjois-Koreasta loikanneista olisi pohtinut jossakin vaiheessa paluuta ja viime kuussa toisessa kyselyssä 18 prosenttia ilmoitti olevansa halukkaita palaamaan Pohjois-Koreaan.

Paluun syy voi olla esimerkiksi koti-ikävä, sopeutumattomuus ja joutuminen rikostutkinnan kohteeksi tai kestämättömän velkataakan alle Etelä-Koreassa. Osaa loikkareista on epäilty myös pohjoiskorealaisiksi vakoojiksi, jotka palaavat suoritettuaan tehtävänsä.

”Tässä tapauksessa henkilö oli osoittanut sopeutumattomuutta ja ihan verbaalista paluuhalukkuutta, mistä oli myös raportoitu viranomaisille”, tutkija Leppänen sanoo.

Siivoojana työskennelleen miehen kerrotaan olleen taloudellisissa vaikeuksissa.

Loikkaukset ovat olleet propagandaongelma Pohjois-Korean diktaattorille Kim Jong-unille. Hän on lupaillut armahduksia palaajille.

”Ei paluusta nappia otsaan saa. Joissakin tapauksissa palaaja päätyy hallituksen tiedotustoimien eli propagandan välineeksi”, Leppänen kertoo.

Yleensä tässä propagandassa ei väitetä Etelä-Koreaa köyhäksi maaksi. Sen rikkaus myönnetään auliisti, mutta samalla korostetaan että pohjoiskorealaiset nähdään siellä toisen luokan kansalaisina.

Kun rajan kerran ylittää, siihen ollaan joskus valmiita useammankin kerran. Pohjois-Koreasta loikanneista ja sinne palanneista 29 tilastoidusta tapauksesta peräti kuusi on sittemmin loikannut jälleen Etelä-Koreaan.

Jälleen kyse voi olla vakoojatoiminnasta – tai sopeutumattomuudesta sekä Pohjois- että Etelä-Korean oloihin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat