Suomi osallistui Yhdysvaltain ja Pohjoismaiden Ukraina-neuvotteluun – ”Tarkoitus on signaloida, että Yhdysvallat ei puhu muiden maiden asioista heidän päidensä yli” - Ulkomaat | HS.fi

Suomi osallistui Yhdys­valtain ja Pohjois­maiden Ukraina-neuvotteluun – ”Tarkoitus on signaloida, että Yhdys­vallat ei puhu muiden maiden asioista heidän päidensä yli”

Lähipäivät ovat täynnä tärkeitä kansainvälisiä neuvotteluja Ukrainan kriisistä ja Venäjän vaatimista turvatakuista.

Presidentti Joe Bidenin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan oli keskiviikkona yhteydessä Pohjoismaiden edustajiin. Suomea edusti kansliapäällikkö Hiski Haukkala.

5.1. 15:42

Suomi osallistui Yhdysvaltain johdon ja Pohjoismaiden Ukraina-keskusteluihin keskiviikkona, kertovat sekä Valkoisen talon että Suomen tasavallan presidentin kanslian lähettämät tiedot.

Yhdysvaltojen puolelta neuvotteluja kävi presidentti Joe Bidenin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan ja Suomesta presidentin kanslian kansliapäällikkö Hiski Haukkala.

Valkoisen talon antamien tietojen mukaan Sullivan ja Pohjoismaat neuvottelivat transatlanttisen turvallisuuden vahvistamisesta ja valmiudestaan aiheuttaa Venäjälle vakavia seurauksia, jos se lisää aggressioitaan Ukrainaa kohtaan. Samalla tähdennettiin diplomatian merkitystä tilanteen rauhoittamisessa.

Neuvottelujen osapuolet vahvistivat, että jokaisella maalla on oikeus valita liittolaisensa. Tämä oli jälleen yksi vastaus Venäjän presidentille Vladimir Putinille, joka on vaatinut Naton ”itälaajentumisen” lopettamista sekä pidättäytymistä sotilaallisesta yhteistyöstä Ukrainan ja Georgian kanssa.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pitää Yhdysvaltojen yhteydenottoa oleellisena.

”On tärkeää, että Yhdysvallat kuulee kumppaneitaan ja liittolaisiaan, ja Pohjoismaissa on kumpiakin”, hän muistuttaa.

”Eurooppa ja Yhdysvallat hakevat yhteistä tahdonmuodostusta Ukrainan tilanteen ja Venäjän vaatimusten suhteen. Tarkoitus on signaloida, että Yhdysvallat ei puhu muiden maiden asioista heidän päidensä yli.”

Myös Venäjää mahdollisesti hillitsevä pelotevaikutus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä yhtenäisemmin Yhdysvallat ja EU ovat järjestämässä pakotteiden potentiaalisesti suurta laajennusta.

”Nythän on puhuttu kauppasaarrosta, jos Venäjä tilanteen sellaiseksi ajaa”, Aaltola pohtii.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Pohjoismaiden neuvottelut ovat vain pieni osa monella tasolla lähipäivinä käytäviä Ukraina-neuvotteluja.

Tiistaina EU:n ulkoasioista ja turvallisuuspolitiikasta vastaava edustaja Joseph Borrell lensi Ukrainaan kahden päivän vierailulle.

”Se on tärkeä signaali, että Eurooppa hakee relevanssia Ukraina-kysymyksessä. Venäjä haluaisi hoitaa asiat Yhdysvaltojen kanssa”, Aaltola arvioi.

Torstaina eli loppiaisena Venäjä isännöi niin sanotun Normandia-ryhmän neuvotteluja Saksan, Ranskan ja Ukrainan kanssa. Ryhmän peruslinjat hahmoteltiin kesällä 2014.

”Venäjä kaipasi Yhdysvaltoja mukaan myös niihin neuvotteluihin, mutta Normandia-formaatin tason se on jättänyt Euroopalle, keskeisimmin Saksalle ja Ranskalle”, Aaltola taustoittaa.

Suuria päätöksiä Normandia-ryhmästä tuskin saadaan. Venäjän neuvottelija on presidentinhallinnon varajohtaja, Ukraina-asioista vastaava Dmitri Kozak. Esimerkiksi Saksasta mukaan lähtee liittokansleri Olaf Scholzin ulkopoliittinen neuvonantaja Jens Plötner.

Perjantaina pidettävää Nato-ulkoministerien kokousta on väitetty jopa ”hätäkokoukseksi”. Onko termi osuva?

”On ison punninnan paikka, mikä Venäjälle mahdollisesti tehtävä vastatarjous on”, Aaltola sanoo.

Vielä vuonna 1997 Venäjä ja Nato julistivat yhteisessä peruskirjassa, että ne eivät pidä toisiaan vihollisina. Samalla hälvennettiin Venäjän huolia Naton laajentumisesta toteamalla, että uusiin jäsenmaihin ei sijoiteta ydinaseita eikä ”nykyisessä ja ennakoitavissa olevassa” turvallisuusympäristössä myöskään ”pysyvästi” merkittäviä taistelujoukkoja.

Nyt Venäjä vaatii uusia turvatakuita. Toisaalta Nato voi päättää, että turvallisuusympäristö on muuttunut tavalla, joka vaatisi pysyvämpien taistelujoukkojen sijoittamista näihin maihin.

”Ulkoministerikokouksessa pohditaan varmasti näitä asioita samoin kuin sitä, millä tavoin Ukrainaa halutaan tukea. Sinne on toimitettu tiettyä aseistusta Nato-maista, kuten Yhdysvalloista ja Liettuasta. Pohdittavaksi tulee esimerkiksi, viedäänkö sinne myös helikoptereita.”

”Nyt on vain vaateita ja vastavaateita, ei kompromissiehdotuksia.”

Maanantaina 10. tammikuuta Yhdysvaltain ja Venäjän delegaatiot aloittavat kahdenkeskiset neuvottelut Genevessä.

”Eri asia on, saadaanko ensikosketuksessa aikaan kovin relevantteja asioita”, Aaltola ennakoi.

”Nyt on vain vaateita ja vastavaateita, ei kompromissiehdotuksia.”

Esimerkiksi presidentti Biden ei ole lähdössä Geneveen, eikä Yhdysvalloilla välttämättä ole kiirettä näiden neuvottelujen edistämisessä.

”Mitä kauemmin tilanne kestää, sitä enemmän Venäjän nopeiden toimien vaatimusta voidaan hidastaa ja lännen rivejä tiivistää.”

Mutta tiivistyvätkö rivit?

”Kun Venäjä asettaa geopoliittisen haasteen, se on yleensä yhdistänyt länttä.”

Aaltolan mukaan Venäjä toivoo läntisten rivien hajanaisuutta ja haluaa osoittaa lännen heikkoutta Afganistanista vetäytymisen jälkeen.

”Siksi vaadittaisiin yhtenäisyyttä ja tiukkuutta, koska geopoliittinen uhka on olemassa.”

Ensi keskiviikkona Brysselissä alkaa ensimmäinen Nato–Venäjä-neuvoston kokous vuosiin. Sitä pohjustaakseen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg neuvottelee Venäjän edustajien ja länsimaiden suurlähettiläiden kesken.

”Naton ja Venäjän välit ovat aika lailla jäissä, joten neuvoston kokous on tervetullut”, Aaltola sanoo.

Ensi viikon torstaina neuvottelut jatkuvat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj).

”On hyvä, että neuvottelureiteillä on kuhinaa, koska eurooppalaisen järjestyksen säilyminen on Suomellekin oleellista. Menee kuitenkin aikaa ennen kuin Etyjin kaltaisessa konsensusorganisaatiossa saadaan yhteisiä päätöksiä”, Aaltola arvioi.

Neuvottelujen keskellä Aaltola kiinnittää huomiota siihen, että Yhdysvalloista on jälleen kerran tullut kokoava voima Venäjän asettamaa geopoliittista haastetta vastaan.

”Eihän siitä ole kuin pari kuukautta, kun Euroopassa kovasti korostettiin, että Yhdysvaltoihin ei ehkä voi luottaa, mutta nyt siihen nojataan jälleen voimakkaasti. Tämä aiheuttaa pohdintaa vielä pitkään.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat