”Venäjällä on enemmän aseita, Venäjä on vahvempi kuin Nato” – Venäläisistä puolet pitää Natoa uhkana - Ulkomaat | HS.fi

”Venäjällä on enemmän aseita, Venäjä on vahvempi kuin Nato” – Venäläisistä puolet pitää Natoa uhkana

Venäläisten yleinen asenne Natoa kohtaan on huono, koska sotilasliiton katsotaan olevan Venäjää vastaan, sanoo tutkimuskeskus Levadan johtaja.

Maksim Glazov (ylhäällä vasemmalla), Jekaterina Bibik, Georgi, Aleksei Fanakov ja Ljubov Fanakova sekä Igor Lizunov ja hänen äitinsä Tatjana Grigorjanin keskustelivat maanantaina Moskovassa HS:n kanssa Natosta.

12.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 19:25

Moskova

Kremlin kanta on tullut selväksi: se haluaa, ettei sotilasliitto Nato ota jäsenikseen entisiä neuvosto­tasa­valtoja, kuten Ukrainaa tai Georgiaa. Venäjä pitää Natoa ja sen laajenemista itärajoilleen suurimpana turvallisuus­uhkanaan.

Mutta mitä kansalaiset ajattelevat Natosta? Pelottaako Naton itälaajeneminen?

Asia on ajankohtainen, kun Venäjä ja länsivallat taittavat tällä viikolla neuvottelu­maratonia. "Diplomatian superviikko" jatkuu keskiviikkona, kun Venäjän ja Naton edustajat tapaavat Brysselissä.

Neuvotteluissa on määrä käsitellä Venäjän vaatimusta Naton itälaajenemisen lopettamisesta sekä pyrkiä lieventämään jännitteitä Ukrainan yllä. Venäjä on keskittänyt runsain mitoin joukkojaan ja aseistusta Ukrainan rajoille, mikä on herättänyt huolen Venäjän uudesta hyökkäyksestä.

Moskovassa Gorkin puistossa ulkoilleista kaupunkilaisista moni kieltäytyi maanantaina kommentoimasta koko asiaa. Mielipiteensä jakaneista suurin osa tuki päättäjiensä vaatimuksia turvatakuista.

”Erittäin oikea vaatimus!” sanoi Kazakstanista lähtöisin oleva insinööri Aleksei Fanakov. ”Minä vaatisin heidän asemassaan paitsi laajentumisen lopettamista myös vetäytymistä ainakin läntisen Saksan rajoille, mistä kaikki alkoi. En pidä taisteluaseiden sijoittamisesta edes Puolaan.”

Fonakovin mielestä Nato on Venäjä-vastainen, eikä ole muuttanut politiikkaansa, vaikka sen vastapainoksi 1950-luvulla perustettu sotilasliitto Varsovan liitto lakkautettiin kommunismin kaaduttua.

”Useiden vuosien ja tiettyjen tapahtumien jälkeen Varsovan liittoa ei enää ole, mutta Nato on ja laajenee. Se lähestyy rajojamme. Joku voi ajatella, ettei se uhkaa meitä, koska sieltä ei lennä mitään, mutta voi aivan hyvin lentää. Siitä on kyse.”

Kazakstanista lähtöisin oleva opettaja Ljubov Fanakova (vas.) kutsui itseään epäpoliittiseksi eikä halunnut kommentoida Natoa. Aviopuoliso, insinööri Aleksei Fanakov kannattaa Venäjän vaatimuksia turvatakuista.

Venäläisten asenteet Natoa ja länttä kohtaan ovat huonontuneet, ilmenee joulukuun lopussa julkaistusta tutkimuksesta. Riippumattoman tutkimuslaitos Levadan kyselyssä lähes 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suhteet länsivaltioihin ja Natoon heikentyivät viime vuonna.

Tutkimuslaitoksen johtajan Denis Volkovin mukaan puolet venäläisistä pitää Natoa uhkana maalleen. Toinen puolikas pitää uhkaa vähäisenä tai ei näe sitä lainkaan.

”Venäläisten asenne on kuitenkin kielteinen, koska Naton katsotaan olevan Venäjää vastaan suunnattu asevoimien blokki. Vielä 2000-luvun alussa oli ihmisiä, jotka laskivat Venäjän ja Naton yhteistyön varaan, mutta nykyään heitä ei enää ole.”

”Yleinen mielipide on sellainen, että ollaan joko Natoa vastaan tai ei olla missään tekemisissä sen kanssa.”

Volkovin mukaan venäläisten parissa vallitsee käsitys, että kaikki konfliktit entisen Neuvostoliiton alueella, kuten Ukrainassa, Valko-Venäjällä tai Georgiassa, ovat Naton, Yhdysvaltojen tai länsivaltioiden järjestämiä.

Venäläiset ajattelevat lännen näin pyrkivän vastarintaan Venäjää vastaan entisissä neuvosto­tasa­valloissa, Volkov selittää.

Palomies Maksim Glazovin mielestä Venäjä on sotilaallisesti Natoa vahvempi, joten Natosta ei aiheudu uhkaa.

Palomies Maksim Glazov jakaa näkemyksen. Glazovin mielestä Nato vain provosoisi itälaajenemisellaan muita maita, myös Venäjää, sotilaallisiin toimiin. Hän ei silti pidä Natoa uhkana.

”Venäjällä on enemmän aseita, Venäjä on vahvempi kuin Nato. Ei ole järkeä [hyökätä].”

Ravintolapäällikkö Jekaterina Bibik ei ole nyky-Natosta huolissaan, ja pitää uhkaa liioiteltuna, mutta sotilasliiton laajeneminen esimerkiksi Suomeen olisi jo eri asia.

”Silloin olisi syytä miettiä ja olla peloissaan, koska raja on hyvin lähellä meitä, kuten Ukrainankin.”

Bibik luottaa vankasti maansa puolustuskykyyn: ”Ei ole vakavia uhkia, kun on sellainen laivasto ja armeija kuin Venäjällä.”

Ravintolapäällikkö Jekaterina Bibik luottaa Venäjän puolustuskykyyn.

Levadan johtaja Volkov sanoo, että venäläisten mielissä ykkösvihollinen on Yhdysvallat ja varsinkin sen ulkopolitiikka.

Levadan kyselyissä on ilmennyt, että suurin osa venäläisistä uskoo Yhdysvaltojen päättävän kaikesta Natossa ja jopa Euroopan unionissa.

”On käsitys, että juuri he soittavat ensimmäistä viulua kaikkialla. Yhdysvallat nähdään maailman­santarmina, joka ei neuvottele muiden maiden kanssa ja tekee mitä haluaa.”

Näkemys on muodostunut kauan sitten, eikä se tutkimuslaitoksen johtajan mukaan ole muuttunut.

Moskovassa tyttärensä luona vieraillut novosibirskiläinen floristi Tatjana Grigorjan on sitä mieltä, että muiden maiden asioihin ei pidä sekaantua ja kukin valtio saa päättää itse liittymisestään Natoon.

Ulkoilemasta löytyi myös venäläisiä, jotka ovat eri linjoilla valtiojohdon kanssa. Novosibirskiläisen floristin Tatjana Grigorjanin mielestä suvereenien valtioiden täytyy saada itse päättää kuulumisestaan erilaisiin liittoihin, kuten Natoon.

”Ukrainalaiset saavat rakentaa maahansa mitä haluavat ja pystyvät. Mielestäni vieraan maan asioihin ei pidä sekaantua. Mitä ajattelee Vladimir Vladimirovitš [Putin] seurueineen, on kokonaan toinen asia. Nämä ovat kaksi eri todellisuutta.”

Grigorjan pitää ylipäätään Natoa menneisyyden jäänteenä, jota tarvitsevat enää voittoa hakevat poliitikot.

Pietarista kotoisin oleva opiskelija Grigori on samaa mieltä. Konfliktit ovat hänestä poliitikkojen aiheuttamia, kuten myös Naton mahdollisesti aiheuttama uhka.

”Jos kaikki olisi rauhallisempaa, niin ehkä ylhäältä olisi tehty erilaisia päätöksiä ja mekin liittyisimme johonkin liittoon.”

Pietarista lähtöisin oleva opiskelija Grigori ei halunnut kertoa sukunimeään, mutta kaipasi rauhallisempia aikoja. ”Olkoon rauha koko maailmassa”, hän sanoi.

Oikaisu 13.1. klo 19.20: Aleksei Fanakovin sukunimi oli kirjoitettu aiemmin virheellisesti Fonakov ja Ljubov Fanakovan virheellisesti Fonakova.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat