Protestit ja niiden nujertaminen lisäävät Putinin sananvaltaa Kazakstanissa, arvioi tutkija: ”Rikas maa, mutta hyödyn kerää pieni eliitti” - Ulkomaat | HS.fi

Protestit ja niiden nujertaminen lisäävät Putinin sananvaltaa Kazakstanissa, arvioi tutkija: ”Rikas maa, mutta hyödyn kerää pieni eliitti”

Kansan kapina syttyi tutkijan mukaan eriarvoisuudesta ja poliittisesta pettymyksestä, mutta sillä voi olla arvaamattomia seurauksia.

Venäjän puolustusministeriön torstaina julkaisema kuva esittää Venäjän armeijan ajoneuvoja Tškalovskin lentokentällä Moskovan lähellä. Ajoneuvot odottavat lastausta Kazakstaniin matkalla olevaan sotilasrahtikoneeseen.

6.1. 19:31

Kazakstanin protestit alkoivat viime sunnuntaina läntisessä Žanaozenin öljykaupungissa lähellä Kaspianmeren rantaa. Syynä oli autojen polttoaineena käytetyn nestekaasun hinnan nousu. Torstaiaamuun mennessä levottomuudet olivat vaatineet uutistoimistojen mukaan kymmeniä ihmishenkiä ja vieneet satoja sairaalahoitoon.

Vajaan 150 000 asukkaan Žanaozen nousi otsikoihin kymmenen vuotta sitten samanlaisista syistä: valtiollinen öljy-yhtiö antoi lakkoileville työntekijöille potkut ja mielenosoitus päättyi verilöylyyn, jossa virallisen tiedon mukaan kuoli 15 ihmistä.

”Alueella on paljon öljyteollisuutta, ja protestit ovat syntyneet siellä eriarvoisuudesta”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan.

”Vierastyöläisiä on paljon, ja heille maksetaan parempaa palkkaa kuin kazakstanilaisille, ja ruoka on kallista, sillä se tuodaan muualta. Alue tuottaa vaurautta, mutta vauraus ei jää sinne, vientitulot tulevat valtion kassaan.”

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan kuvattuna Helsingissä elokuussa 2020.

Mielenosoitukset levisivät nopeasti koko maahan, ja niissä oli saman tien kyse muustakin kuin pelkästä kohonneesta polttoaineen hinnasta.

”Sosioekonomisia protesteja on ollut useita viimeisen 10–20 vuoden aikana, ja niitä on ollut koko ajan enemmän”, Silvan sanoo.

”Protestit ovat osoitus tyytymättömyydestä kleptokratiaa ja korruptiota kohtaan, ja ne ovat protestien suurin syy. Kazakstan on rikas maa, jolla on paljon öljyä ja kaasua, mutta hyödyn kerää pieni taloudellinen eliitti.”

Nyt syntyneen kapina-aallon takana on kuitenkin myös poliittinen pettymys.

Kazakstan oli Neuvostoliiton hajottua kolme vuosikymmentä yhden miehen maa. Itsevaltainen presidentti Nursultan Nazarbajev nousi tehtäväänsä vuonna 1990 Kazakstanin neuvostotasavallan kommunistipuolueen pääsihteerin paikalta.

Itsevaltias osoittautui taitavaksi johtajaksi. Kazakstanin talous kasvoi, kauppa kävi ja suhteet olivat hyvät niin Venäjään, Kiinaan, Eurooppaan kuin Yhdysvaltoihinkin.

Pääkaupunki Astanan nimi muutettiin Nur-Sultaniksi, ja johtajalle pystyteltiin patsaita. Silti vaikkapa Turkmenistanin Saparmurat Nijazoviin verrattuna Nazarbajev oli suorastaan itse vaatimattomuus.

Nazarbajev siirtyi presidentin paikalta 2019 elinikäiseksi turvallisuus­neuvoston puheenjohtajaksi. Presidentiksi nousi hänen oma seuraajasuosikkinsa Kasym-Žomart Tokajev.

Uusi presidentti puhui ”kuuntelevasta valtiosta” ja lupaili kansalle lisää hyvinvointia. Suuria muutoksia ei kuitenkaan tullut.

”Jos diktaattori tekee myönnytyksiä, on vaara, että ihmiset ottavat lupaukset tosissaan, ei vain retoriikkana”, Silvan huomauttaa.

Poliittinen tyytymättömyys pysyi kuitenkin pinnan alla, ainakin osin pitkään jatkuneen talouskasvun vuoksi.

”Jos vertaa Valko-Venäjää ja Kazakstania, koronaepidemian hoito on herättänyt molemmissa tyytymättömyyttä samalla tavalla”, Silvan sanoo.

”Mutta Kazakstanissa ei protestoitu, parlamenttivaalien aikaan vuosi sitten tyytymättömyyttä ei näkynyt. Kazakstan on ollut Keski-Aasian valtioista vakain.”

Toinen syy katkeruuden nielemiseen saattoi olla Nazarbajev itse.

”Valko-Venäjän Aljaksandr Lukašenkaa vihattiin aidosti, Nazarbajevia ei”, Silvan sanoo.

Keskiviikkona tähänkin oli tullut jo muutos: Nazarbajevin patsas kaadettiin Taldykorganissa Almatyn koillispuolella.

Nursultan Nazarbajev ja Vladimir Putin Moskovassa syyskuussa 2019.

Venäjä ei kapinan kasvaessa viivytellyt, vaan lähetti omat ”rauhanturvaajansa” paikalle torstaina aamuyöstä. Tämä osoittaa, että vaikka Vladimir Putin luotti Nazarbajeviin, ei hänen seuraajansa Tokajev nauti Putinin luottamusta ainakaan samalla tavalla.

Asia kävi selväksi Putinin suuressa vuotuisessa lehdistötilaisuudessa jouluaaton­aattona Moskovassa, kun Kazakstanin valtiollisen televisiokanavan toimittaja Indira Begaidar kysyi Putinilta Baikonurin avaruuskeskus­yhteistyön tulevaisuudesta.

Putin ei maininnut kolmen minuutin vastauksessaan Tokajevia lainkaan mutta kehui sen sijaan 81-vuotiasta Nazarbajevia moneen kertaan. Lopulta Putin pyöritteli vastauksensa Kazakstanin kielipolitiikkaan.

”Kazakstan on venäjänkielinen maa sanan täydessä merkityksessä!” Putin korosti.

Noin 20 prosenttia Kazakstanin väestöstä on etnisesti venäläistä, ja kazakki ja venäjä ovat maan viralliset kielet. Käytännössä Venäjää puhuvat lähes kaikki.

Kazakstanin parlamentti on parhaillaan säätämässä lakia, joka määräisi kaupalliset yritykset käyttämään mainonnassaan kazakkia. Lisäksi hallituksella on ohjelma, joka tähtää kyrillisten kirjainten korvaamiseen latinalaisilla muutaman vuoden kuluessa.

Kielipolitiikka näyttää ärsyttävän Putinia, mikä kantaa ikäviä kaikuja Moskovan retoriikasta ennen Itä-Ukrainan sotaa vuonna 2014.

Silvan huomauttaa, ettei Kazakstanissa ole yhtenäisiä venäläisalueita eikä siten pohjaa interventiolle.

”Kansallistunne on vahvistunut viime vuosina, ja Kazakstanissa on kansallismielisiä aktivistiryhmiä, mutta vaatimukset venäjän virallisen aseman poistamisesta ovat aivan marginaalisia”, Silvan sanoo.

Protestien nujertaminen venäläisten sotilaiden avulla johtaa kuitenkin luultavasti Venäjän sananvallan kasvuun Kazakstanissa.

”Jollakin aikavälillä niin on”, Silvan sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat