Yhdysvallat ihmettelee, miksi Kazakstan kutsui venäläisjoukot apuun – ”Heitä on joskus vaikea saada lähtemään”, varoittaa ulkoministeri Blinken - Ulkomaat | HS.fi

Yhdysvallat ihmettelee, miksi Kazakstan kutsui venäläisjoukot apuun – ”Heitä on joskus vaikea saada lähtemään”, varoittaa ulkoministeri Blinken

Kazakstanin mielenosoitukset alkavat presidentin mukaan rauhoittua kymmenien kuoltua.

7.1. 8:54 | Päivitetty 7.1. 21:26

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kommentoi perjantaina Yhdysvaltojen olevan erittäin huolissaan tilanteesta Kazakstanissa.

Polttoaineen hinnannoususta viikonloppuna alkaneet mielenosoitukset levisivät Kazakstanissa alkuviikon aikana koko maahan. Presidentti vastasi niihin asein ja kutsumalla apujoukkoja Venäjältä.

Blinkenin mukaan päätös kutsua venäläisiä joukkoja apuun on omituinen ja vaatii selvittelyä.

“Nähdäkseni Kazakstanin viranomaisilla ja hallinnolla on täysi kyky hoitaa mielenosoitukset asiaankuuluvalla tavalla, kunnioittaen mielenosoittajien oikeuksia ja pitäen samalla yllä lakia ja järjestystä, joten ei ole selvää, miksi he tuntisivat tarvitsevansa ulkopuolista apua. Yritämme ottaa siitä selvää”, Blinken sanoi tiedotustilaisuudessa uutistoimistojen mukaan.

Hän varoitti, ettei Venäjän vaikuttaminen Kazakstanissa välttämättä lopu siihen, että mielenosoitukset rauhoittuvat.

”Mielestäni yksi oppi lähihistoriasta on, että kun venäläiset kerran tulevat taloosi, heitä on joskus hyvin vaikea saada lähtemään.”

Sotilaita Almatyn keskusaukiolla torstaina.

Laukauksia kuului jälleen perjantaina aamupäivällä maan suurimman kaupungin Almatyn keskusaukion lähistöllä, kertovat Reuters ja Britannian yleisradio BBC.

Itse aukiolla näkyi useita panssaroituja ajoneuvoja ja sotilaita, Reuters kertoo. Toisella aukiolla nähtiin noin sata sotilasta.

Laukaustenvaihdosta huolimatta tilanne vaikutti perjantaina aamupäivällä rauhallisemmalta kuin kaoottisena torstaina.

Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev väitti varhain perjantaiaamuna, että ”perustuslaillinen järjestys on enimmäkseen palautettu”, kertoi hänen kansliansa uutistoimistojen Reuters ja AFP mukaan.

”Terroristit” käyttävät presidentin mukaan kuitenkin yhä aseita ja ”tuhoavat kansalaisten omaisuutta”. Hän sanoi turvallisuusjoukkojen operaatioiden jatkuvan, kunnes ”militantit” on saatu ”täysin tuhottua”.

Myöhemmin perjantaina aamupäivällä presidentti sanoi puheessaan, että hän on antanut valtuudet ”ampua terroristeja ilman varoitusta” ja määrännyt erikoisjoukot tuhoamaan kaikki vastustajat, jotka eivät antaudu.

Sisäministeriö kertoi erillisessä tiedotteessa, että 26 ”aseistettua rikollista on eliminoitu” ja yli 3 000 on pidätetty. 18 poliisin ja kansalliskaartin jäsentä on kuollut.

Almatyn viranomaisten mukaan 748 poliisia ja kansalliskaartin jäsentä oli loukkaantunut. Loukkaantuneiden mielenosoittajien määrä lasketaan tuhansissa.

Samalla arkielämä on ollut pitkälti pysähdyksissä. Huoltoasemille on pitkiä jonoja. Kauppakeskukset, supermarketit, ravintolat ja kahvilat ovat olleet suljettuina, ja lähinnä vain pienet myymälät ovat olleet auki. Ruoan ostaminen on ollut vaivalloista.

Internet- ja puhelinyhteydet ovat olleet laajalti poikki, ja mahdollisuudet maksaa pankki- ja luottokorteilla ovat kaventuneet. Käteinen on loppunut useilta automaateilta.

Presidentti Tokajev sanoi perjantaina aamupäivällä päättäneensä palauttaa internetyhteydet ”joillekin alueille”.

Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev.

Poltettuja autoja Almatyssa torstaina.

Torstai on toistaiseksi ollut suurimman kaaoksen päivä. Esimerkiksi sanomalehti The Guardianin mukaan hallintorakennuksiin tunkeuduttiin ja niitä sytytettiin tuleen torstaina Almatyssa. Presidentin asunnon kerrottiin palaneen täysin. Myös ryöstelyn sanottiin olleen yleistä.

Myöhemmin torstaina sotilasajoneuvoja nähtiin Almatyn kaduilla ja ”antiterroristisen operaation” sanottiin olevan käynnissä.

Torstai-iltana viranomaiset sanoivat palauttaneensa hallintaansa Almatyn kaikki hallintorakennukset.

Mielenosoitukset alkoivat viikonloppuna läntisessä Žanaozenin öljykaupungissa lähellä Kaspianmeren rantaa. Syynä oli autojen polttoaineena käytetyn nestekaasun hinnannousu.

”Alueella on paljon öljyteollisuutta, ja protestit ovat syntyneet siellä eriarvoisuudesta”, kertoi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan HS:lle.

”Vierastyöläisiä on paljon, ja heille maksetaan parempaa palkkaa kuin kazakstanilaisille, ja ruoka on kallista, sillä se tuodaan muualta. Alue tuottaa vaurautta, mutta vauraus ei jää sinne, vientitulot tulevat valtion kassaan.”

Ilmakuva Aktaun mielenosoituksesta torstailta.

Mielenosoitukset levisivät nopeasti ympäri maata. Jo tiistaina tuhannet ihmiset osoittivat mieltään Almatyn kaduilla. Nyt kyse ei ollut enää vain nestekaasun hinnasta.

”Protestit ovat osoitus tyytymättömyydestä kleptokratiaa ja korruptiota kohtaan, ja ne ovat protestien suurin syy. Kazakstan on rikas maa, jolla on paljon öljyä ja kaasua, mutta hyödyn kerää pieni taloudellinen eliitti”, Silvan kertoi HS:lle.

Presidentti Tokajevin mukaan tuhannet mielenosoittajat ympäri maata ovat ”ulkomailla koulittuja terroristeja”. Tästä ei kuitenkaan ole todisteita.

Tokajev julisti hätätilan keskiviikkoaamuna, jolloin viranomaisten kovat otteet olivat osaltaan lisänneet myös mielenosoittajien väkivaltaisuutta.

Hän myönsi eron maan hallitukselle ja myös maan turvallisuuskomitean johtajalle Nursultan Nazarbajeville.

Nazarbajev johti maata noin 30 vuotta, kunnes hän astui sivuun presidentin tehtävistä vuonna 2019 ja jatkoi turvallisuuskomiteassa. Venäjän presidentti Vladimir Putin on usein ylistänyt Nazarbajevia mutta suhtautunut viileämmin Tokajeviin.

Myöhemmin keskiviikkona Tokajev pyysi kuitenkin Venäjän johtamaa sotilasliittoa ODKB:tä eli Kollektiivisen turvallisuus­sopimuksen järjestöä apuun.

Venäjän valtiollisen uutistoimiston Ria Novostin mukaan ensimmäiset venäläisiä sotilaita kuljettaneet koneet olivat torstaina laskeutuneet Kazakstaniin.

Perjantaina Venäjältä kerrottiin, että joukkojen saapuminen maahan jatkui. Venäläisten lisäksi maahan luvattiin myös Valko-Venäjän, Armenian, Kirgisian ja Tadžikistanin joukkoja. Joukkojen yhteismääräksi kaavailtiin noin kahta ja puolta tuhatta sotilasta.

Tokajevin hallinnon mukaan ulkomailta kutsutut sotilaat eivät olisi perjantaiaamuun mennessä osallistuneet taisteluihin tai ”militanttien eliminoimiseen”.

Hallinnon mukaan Venäjän ja muiden maiden joukot ovat maassa “rajoitetun ajan” lähinnä taatakseen strategisten kohteiden turvallisuuden.

Venäjän joukot kontrolloivat nyt Kazakstanin turvallisuusviranomaisten kanssa esimerkiksi Almatyn lentokenttää, joka oli keskiviikkona jonkin aikaa mielenosoittajien käsissä, Interfax ja Reuters kertoivat.

Perjantaina aamupäivällä Tokajev kiitti Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ”nopeasta reagoinnista” avunpyyntöön.

Poliisi ja kansalliskaarti ottivat yhteen mielenosoittajien kanssa torstaina Almatyssa.

Levottomuuksilla on ollut myös nopeita ja maailmanlaajuisia taloudellisia seurauksia.

Kazakstan on merkittävä öljyntuottaja ja maailman suurin uraanin tuottaja. Öljyntuotanto on ollut rajoitettua viime päivinä ja molempien raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet levottomuuksien johdosta, Reuters kertoi.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken soitti torstaina Kazakstanin ulkoministerille Muhtar Tileuberdille ja vaati tilanteen rauhanomaista ratkaisemista ja kunnioittamaan median vapauksia, kertoi ulkoministeriön tiedottaja Ned Price.

Yhdysvallat varoittaa Kazakstaniin saapuneita venäläisjoukkoja ottamasta valvontaan Kazakstanin instituutioita.

Price sanoi torstaina maansa ja maailman tarkkailevan myös mahdollisia ihmisoikeusloukkauksia.

EU:n ulkoasioista ja turvallisuuspolitiikasta vastaava edustaja Joseph Borrell totesi, että siviilien oikeudet ja turvallisuus on turvattava ja EU on valmis auttamaan kriisissä.

Kiinan presidentti Xi Jinping ylisti Kazakstanin presidentin toimia perjantaina.

”Otit päättäväisesti voimakkaat keinot käyttöön kriittisillä hetkillä ja rauhoitit tilanteen nopeasti”, hän kertoi uutistoimiston Xinhuan välittämässä viestissä.

Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr) mukaan Suomi seuraa huolestuneena tilannetta Kazakstanissa ja kehottaa kaikkia osapuolia pidättäytymään väkivallasta.

Haaviston mukaan ihmisoikeuksia ja median vapautta on kunnioitettava. Neuvottelut ovat ainoa tie ulos tilanteesta, hän lisää.

Kazakstanin presidentti Tokajev piti ulkomailta tulleita vaatimuksia neuvotteluista mielenosoittajien kanssa perjantaina ”hölynpölynä”, AFP kertoo.

Hänen mukaansa Almatyyn hyökkäsi ”20 000 roistoa”, joilla oli ”selvä hyökkäys­suunnitelma, sen koordinoitu toteutus ja suuri taisteluvalmius”.

Suomen Kazakstanin-suurlähetystössä maan pääkaupungissa Nur-Sultanissa edustuston päällikön sijainen Kaisa Standish kertoo pääkaupungin vaikuttaneen perjantaina rauhalliselta.

”Liikenne kulkee aika normaalisti eikä kaduillakaan näy paljon poliiseja”, hän kertoi puhelimitse HS:lle perjantai-iltapäivänä.

Tietoliikenneyhteydet ovat kuitenkin pääkaupungissakin olleet pitkään alhaalla. ”Tänään kiinteät yhteydet toimivat toimistossamme, mutta mutta esimerkiksi mobiiliyhteydet eivät.”

Ulkoministeriöön on tehnyt täksi viikoksi 15 matkustusilmoitusta Kazakstania koskien. Maan suomalaisyhteisö on hyvin pieni ja noin puolet heistä asuu toistaiseksi rauhallisessa Nur-Sultanissa.

”Tiedossamme ei ole loukkaantuneita tai konsuliapua tarvitsevia suomalaisia. Useimmat suomalaiset ovat olleet muilla alueilla, ei kaoottisessa Almatyssa”, Standish kertoo.

Hän sanoo, että tilanne on yhä sekava ja saattaa muuttua nopeasti.

”Olemme pyytäneet kaikkia olemaan varuillaan, välttämään suuria väkijoukkoja, pysymään levottomilla alueilla sisätiloissa ja noudattamaan viranomaisten ohjeita, kuten yön aikaan voimassa olevaa ulkonaliikkumiskieltoa.”

Ulkoministeriö päivitti torstaina matkustussuosituksensa ja kehotti välttämään turhaa matkustamista Kazakstaniin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat