Venäjän sotilaat lennätettiin Kazakstaniin heikosti tunnetun järjestön nimissä – Mistä on kyse? - Ulkomaat | HS.fi

Venäjän sotilaat lennätettiin Kazakstaniin heikosti tunnetun järjestön nimissä – Mistä on kyse?

KTSJ eli ODKB eli CSTO syntyi jo kauan sitten Neuvostoliiton raunioille, mutta siitä on kuultu vain harvoin.

Venäjän asevoimien sotilasajoneuvot odottivat torstaina lastausta kuljetuslentokoneisiin Ivanovossa. Ajoneuvoja oltiin viemässä Kazakstaniin osana KTSJ:n operaatiota.

8.1. 2:00 | Päivitetty 8.1. 8:27

Kun Venäjän maahanlaskujoukkojen 45. erillisprikaatin sotilaat loppiaisena laskeutuivat Keski-Aasiassa Kazakstanin maaperälle, eivät siinä nimellisesti tömisseet Venäjän sotilassaappaat.

Sen sijaan kyse oli Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestön lähettämistä rauhanturvaajista.

Siis mistä oikein on kyse?

Lyhyesti sanottuna: Venäjän väliintulon kaunistelemisesta rauhanturvaamisen somalla kuorrutuksella.

Tulee sisäsiistimpi vaikutelma, kun joukkoja lähettää kansainvälinen organisaatio eikä Venäjä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen, joka on erikoistunut Venäjän ulkopolitiikkaan.

Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestön suomenkielinen lyhenne on KTSJ. Venäjäksi se tunnetaan ODKB:nä, ja lännessä taas käytetään yleisimmin englanninkielistä lyhennettä CSTO.

KTSJ on ollut olemassa jo pitkään, mutta harvemmin siitä on kuultu.

”Ei yllätä ollenkaan, ettei siitä juuri kukaan mitään tiedä”, Lavikainen sanoo. ”Sitä ei pidetä kovin merkityksellisenä, mitä tulee sotilasliittoihin. Se on yksi näistä Neuvostoliiton raunioille syntyneistä yhteistyöjärjestöistä.”

Tietystä epämääräisyydestä todistaa, että useampi jäsenmaa on jo eronnutkin KTSJ:stä – Uzbekistan peräti kahdesti.

KTSJ:n taustalla ovat 1990-luvun sopimukset joidenkin Neuvostoliitosta itsenäistyneiden valtioiden kesken. Järjestö perustettiin vuonna 2002, siis Venäjän presidentin Vladimir Putinin pitkän valtakauden alkuvuosina.

Järjestöllä on nykyisellään kuusi jäsentä, jotka KTSJ:n omilla verkkosivuilla esitellään kyrillisessä aakkosjärjestyksessä: Armenia, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Venäjä ja Tadzikistan.

Kenellekään ei ole epäselvää, mikä jäsenmaista määrää marssijärjestyksen.

Niin sanottuja rauhanturvaajia on Venäjältä lähetetty Kazakstaniin ehkä kolmisen tuhatta, Lavikainen sanoo. Muista jäsenmaista sotilaita on kymmeniä tai satoja.

KTSJ:n mediatoimistosta ei perjantai-iltaan mennessä vastattu HS:n tiedusteluun siitä, mikä on Kazakstaniin lähettyjen joukkojen tarkempi koostumus.

Tehokkaana puolustusliittona KTSJ:tä ei voi pitää, Lavikainen sanoo.

”Se antaa turvatakuut jäsenilleen, mutta ei pysty estämään jäsenten välisiä konflikteja. Tulee mieleen Kirgisian ja uzbekkien välinen etninen konflikti [vuonna 2010].”

Viime toukokuussa Armenia pyysi apua KTSJ:ltä sodassaan Azerbaidžania vastaan. Järjestö ei tullut hätiin, ja sen virallinen reaktio kesti kolme kuukautta. Avunpyynnön torjumisen perusteena oli se, ettei sotatoimialuetta eli Vuoristo-Karabahia ollut tunnustettu Armenian osaksi.

KTSJ:n valkovenäläinen pääsihteeri Stanislav Zas muotoili elokuussa näin: ”On ymmärrettävä, että KTSJ voi toimia vain hyökkäyksen tai aggression sattuessa. Mutta tässä on pohjimmiltaan kyse rajaselkkauksesta.”

Kazakstanin kohdalla tuntuu pätevän laveamman sorttinen logiikka.

”Kazakstanin kohdalla on kiinnostavaa, että KTSJ:n toimivaltaan ei kuulu sisäisten ongelmien tukahduttaminen, mutta siihenhän sitä on tässä käytetty”, Lavikainen sanoo.

Tässä saattaa olla yksi syy, miksi Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev puhuu mielenosoittajista niin ponnekkaasti ”terroristeina” ja ”militantteina”.

”Sillä tavalla voidaan ehkä oikeuttaa tämän järjestön käyttöä, kun pystytään raamittamaan [mielenosoitukset ja mellakat] ulkoapäin inspiroituneeksi hyökkäykseksi Kazakstania vastaan, vaikka kyse on Kazakstanin sisäisistä levottomuuksista.”

Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestö on Lavikaisen mukaan myös siinä mielessä hutera, että osalle pienemmistä jäsenmaista Venäjä on itse asiassa potentiaalinen uhka.

”Ei voi luottaa siihen, että järjestön voimakkain jäsen on sitten kuitenkaan sataprosenttinen liittolainen.”

Venäjälle KTSJ:n ilmeinen tarkoitus on toimia työkaluna lähialueella, jonka se katsoo kuuluvan etupiiriinsä.

”Jos katsoo isoa kuvaa, että miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii, niin on tullut tunne, että Venäjällä on sellainen käänteinen dominoteoria”, Jyri Lavikainen sanoo.

”Jos autoritaarinen hallinto on vaarassa jossain, niin Venäjän kannattaa sitä tukea.”

Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestö KTSJ tunnetaan englanniksi lyhenteellä CSTO. Ruutukaappaus järjestön englanninkielisiltä verkkosivuilta. Järjestön logo (vas. ylh.) muistuttaa läntisen sotilasliitto Naton logoa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat