Turkmenistanin presidentti määräsi ”Helvetin portin” suljettavaksi - Ulkomaat | HS.fi

Turkmenistanin presidentti määräsi ”Helvetin portin” suljettavaksi

Darvazan kaasukraatteri on Turkmenistanin suosituin turistinähtävyys.

Helvetin portti kuvattuna kesällä 2014.

9.1. 9:56

Turkmenistanin presidentti Gurbanguly Berdymuhamedov on määrännyt Helvetin porttina tunnetun palavan kaasukraatterin sammutettavaksi. Asiasta kertoo muun muassa uutistoimisto AFP.

Ainakin viisikymmentä vuotta keskellä Karakumin autiomaata roihunnut Darvazan kaasukraatteri on Turkmenistanin suosituin turistikohde, mutta presidentin mukaan se on myös ympäristö- ja terveyshaitta.

”Kraatterilla on kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja lähiseudun asukkaiden terveyteen”, Berdymuhamedov sanoi televisiolähetyksessä Ashgabatissa lauantaina. ”Lisäksi tuhlaamme arvokkaita luonnonvarojamme, joista voisimme saada merkittäviä tuloja käytettäväksi kansan hyvinvointiin.”

Darvazan kaasukraatteri on roihunnut jo ainakin viisikymmentä vuotta.

Helvetin portti on 70 metrin levyinen ja 20 metrin syvyinen pätsi, josta vuotava metaani palaa kuumalla liekillä. Kraatterin synnystä ei ole varmaa tietoa, mutta suosituimman selityksen mukaan se syntyi 1971, kun neuvostoliittolaiset kaasunporaajat osuivat suureen esiintymään, joka romahti ja nielaisi poraustornin maan sisään. Geologit sytyttivät tämän jälkeen vuotavan kaasun tuleen.

Helvetin portista maaperänäytteitä ottanut kanadalaistutkija George Kourounis kertoo yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa, että kraatterin synnystä on ainakin yksi kilpaileva tarina. Sen mukaan romahdus olisi tapahtunut jo 1960-luvulla, mutta kaasu olisi sytytetty tuleen vasta 1980-luvun puolella.

Selvää tutkijoiden mukaan on, ettei monttu ole minkään luonnonilmiön seurausta, vaan se on ihmisen tekemä.

Presidentti Berdymuhamedov määräsi tulen sammutettavaksi ensimmäisen kerran jo vuonna 2010, mutta asiantuntijat eivät keksineet, miten sammutusoperaatio pitäisi tehdä.

Berdymuhamedov nimesi kraatterin vuonna 2018 virallisesti ”Karakumin loisteeksi”, mutta monttu tunnetaan yleisesti edelleen vanhalla nimellään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat