Venäläinen historioitsija yhdistää tekstissään Kazakstanin levottomuudet klaanien valtataisteluihin ja mielenosoittajien järjestelmälliseen värväämiseen - Ulkomaat | HS.fi

Venäläinen historioitsija yhdistää tekstissään Kazakstanin levottomuudet klaanien valta­taisteluihin ja mielen­osoittajien järjestelmälliseen värväämiseen

Entisen professorin mukaan presidentti Tokajev turvautui Putinin apuun, koska omat joukot eivät häntä totelleet.

Viranomaiset ottivat mielenosoittajia kiinni Almatyssa keskiviikkona.

9.1. 19:26

Venäläinen historioitsija ja politiikan tutkija Andrei Zubov pelkää Kazakstanin levottomuuksien johtavan ennen pitää islamismin nousuun Keski-Aasiassa. Zubovin mukaan Venäjän joukkojen osallistuminen mielenosoitusten taltuttamiseen nostaa vastarintaa koko Kazakstanissa mutta erityisesti radikaalia islamia ihailevissa nuorissa maan eteläosissa.

”Suokoon Jumala, että erehdyn, mutta fundamentalisteilla ei ole paikkaa mihin paeta, ja Alatau-vuorilla alkaa sissisota, joka koskettaa lähes koko Kazakstanin väestöä ja koko Keski-Aasiaa”, Zubov kirjoittaa radiokanava Eho Moskvyn verkkosivulla julkaisemassaan artikkelissa.

”Eikä tätä sotaa voi pitää sisällissotana vaan siirtomaasotana, ja mikä vielä kauheampaa, uskonnollisena sotana.”

Andrei Zubov Mgimo-yliopiston luona Moskovassa keväällä 2014.

Zubov toimi Moskovan eliittiyliopiston Mgimon historian professorina, kunnes hänet vuonna 2014 irtisanottiin hänen verrattuaan Krimin miehitystä Itävallan liittämiseen natsi-Saksaan ja Putinin politiikkaa Mussolinin fasistihallintoon Italiassa. Sittemmin hän on ollut poliittisesti aktiivinen Venäjän opposition riveissä.

Lue myös: Putinia Mussoliniin verrannut Moskovan eliittiyliopiston professori sai potkut

Mielenosoittajia Almatyssa tiistaina.

Viranomaisten luoteihin on viikon aikana kuollut vähintään kymmeniä ihmisiä Kazakstanissa.

Historian tohtori päätyy synkeään ennustukseensa analysoimalla kuluneen viikon tapahtumia Kazakstanissa. Levottomuudet alkoivat sunnuntaina 2. tammikuuta läntisistä öljykaupungeista, ja niiden syynä oli autojen polttoaineena käytetyn nestekaasun hinnan nousu.

Mielenosoitukset saivat poliittisen luonteen ja levisivät parissa päivässä lähes koko maahan. Mielenosoittajien ja turvallisuus­joukkojen yhteenotossa oli sunnuntai-iltapäivään mennessä kuollut paikallisten mediatietojen mukaan ainakin 164 ihmistä, kertoo uutistoimisto AFP. Protesteissa oli pidätetty sunnuntai-iltapäivään mennessä yhteensä noin kuusituhatta ihmistä.

Presidentti Kasym-Žomart Tokajev perui kuluneen viikon alussa hinnankorotukset, erotti hallituksen, lupasi uudistuksia ja kertoi turvallisuusneuvoston puheenjohtajan Nursultan Nazarbajevin eronneen tehtävistään. Periksi antaminen vain lisäsi Zubovin mukaan mielenosoittajien vaatimuksia ja intoa.

Tokajev nousi Kazakstanin presidentiksi vuoden 2019 kesäkuussa maata kolmen vuosikymmenen ajan hallinneen Nazarbajevin valitsemana seuraajasuosikkina. Nazarbajev, 81, jäi turvallisuusneuvoston elinikäiseksi johtajaksi ja antoi itselleen Elbasyn eli ”Kansan johtajan” tittelin.

Kazakit jakautuvat perinteisesti kolmeen pääheimoon eli eteläiseen, pohjoiseen ja läntiseen kansanryhmään. Nazarbajev kuuluu eteläisen heimon merkittävimpään ryhmään eli Šapyraštyn klaaniin, joka on osa vaikutusvaltaista Uisunin klaanilittoa. Merkittävä osa Kazakstanin eliitistä kuuluu samaan klaaniin, ja etniset siteet ulottuvat naapurivaltioihin ja Kiinaan saakka.

Tokajev kuuluu samaan eteläiseen heimoon mutta pienempään Kušikin klaaniin. Zubovin sanoin hän on Nazarbajeville ja tämän klaaniveljille ”köyhä ja etäinen sukulainen”.

”Ja sellainen hän olikin”, Zubov huomauttaa samaisesta Mgimo-yliopistosta valmistuneesta ikätoveristaan Tokajevista. ”Mutta huono on se sotilas, joka ei marsalkan sauvasta haaveile.”

Mielenosoitusten levitessä Tokajev näki Zubovin mukaan tilaisuutensa tulleen ja ryhtyi siivoamaan Nazarbajevin lisäksi tämän klaaniveljiä vallasta. Pahaksi onneksi asevoimien ja turvallisuuselinten johtajat ja muut niin sanotut voimamiehet eivät presidenttiä kovin innokkaasti totelleet. Itse asiassa ”piilottelivat tai kääntyivät suoraan vastustamaan” presidenttiä.

Kazakstanin nykyinen presidentti Kasym-Žomart Tokajev (vas.) ja entinen presidentti Nursultan Nazarbajev vuonna 2019 otetussa kuvassa.

Samaan aikaan Nazarbajevin klaaniveljet ryhtyivät Zubovin mukaan värväämään järjestelmällisesti väkivaltaisia joukkoja mielenosoituksiin Almatyssa ja muualla maan eteläosissa. Kouluttamatonta väkeä kuljetettiin kaupunkeihin panemaan bensaa liekkeihin.

”Rauhanomaisiin mielenosoituksiin osallistuneet ystäväni ovat kertoneet, että paikalle ilmestyi toppatakeissa outoja kazakkeja, jotka työnsivät heidät syrjään ja alkoivat heitellä polttopulloja Almatyn kaupungintaloon”, Zubov kirjoittaa.

Ivy-maihin keskittynyt moskovalainen politiikan toimittaja Arkadi Dubnov sanoo Fontanka-uutissivuston haastattelussa samaa. Hänen mukaansa Nazarbajevin liittolaiset värväsivät nopeasti peräti 20 000 väkivaltaista mielenosoittajaa, jotka olivat järjestäytyneet keskitetysti johdettuihin ryhmiin ja joita oli aseistettu.

Keskiviikkoon mennessä Tokajev oli tilanteessa, jossa hänellä ei ollut Zubovin mukaan muuta mahdollisuutta kuin ”kumartaa Kremliä” ja pyytää presidentti Vladimir Putinin riemuksi venäläiset erikoisjoukot hätiin.

Venäjän puolustusministeriön julkaisemassa kuvassa armeijan rahtikoneeseen lastataan Kazakstaniin lähtevää sotakalustoa.

Venäläisten joukkojen saapuminen paikalle keskiviikon ja torstain välisenä yönä nostattaa kansallismielistä vastarintaa Kazakstanin kaikissa yhteiskuntaryhmissä, Zubov arvioi. Tästä suuri ansio on hänen mukaansa Nazarbajevilla, joka on elvyttänyt kazakstanilaisen kansallistunnon uuteen loistoon neuvostovuosikymmenten jälkeen.

Zubovin mukaan jokaisessa kylässä on vuosien 1932–33 pakkokollektivisoinnin uhrien muistomerkki. Ašaršylyk-nimellä tunnetussa keinotekoisessa nälänhädässä kuoli 1,5 miljoonaa ihmistä eli väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin Ukrainan Holodymyrissä.

Jokainen koululainen tuntee kommunistien murhaamien kansallissankareiden nimet ja tietää, että Kazakstanin neuvostotasavaltaa johti verisinä vuosina vallankumousveteraani Filipp Gološtšokin.

Sama mies johti tsaariperheen murhaoperaatiota Uralin sotilaskomissaarina 1918. Gološtšokin oli syntyisin valkovenäläisestä juutalaisperheestä, mutta kazakkeja tuskin tällaiset yksityiskohdat kiinnostavat: venäläinen mikä venäläinen.

Myöhemmin Neuvostoliitto jatkoi pr-kampanjaansa Kazakstanissa muun muassa uraanin louhinnalla ja ydinkokeilla.

Kansallisaatetta enemmän Etelä-Kazakstanin nuorisoa elähdyttää Zubovin mukaan kuitenkin islam, ja elokuussa Kabulissa valtaan noussutta Taleban-liikettä ihaillaan laajasti. Turvallisuuspalvelun varajohtaja Samat Abiš Satybaly ja hänen miljardööriveljensä Kairat Satybaly lietsovat tätä tunnelmaa historioitsijan mukaan innokkaasti.

”Tässä tilanteessa Venäjällä ei ole hyvää, taktista ulospääsyä”, Zubov kirjoittaa. ”Strateginen on: ulko- ja sisäpoliittisen kurssin täysi muutos.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat