Energiakriisit ovat jo globaaleja suuttumuksen ja poliittisen väännön aiheita – tällaisia kiistoja hinnannousuihin liittyy Euroopassa - Ulkomaat | HS.fi

Energia­kriisit ovat jo globaaleja suuttumuksen ja poliittisen väännön aiheita – tällaisia kiistoja hinnan­nousuihin liittyy Euroopassa

Esimerkiksi Espanjassa ja Turkissa sähkölaskun kallistuminen on saanut ihmiset kaduille.

Kymmenet mielenosoittajat kokoontuivat viime vuoden tammikuussa Barcelonassa Endesa-sähköyhtiön edustalle vastustamaan sähkön kallistumista ja toistuvia sähkökatkoja Espanjassa.

11.1. 2:00 | Päivitetty 11.1. 6:19

Eurooppa on kävellyt unissaan energiakriisiin, joka voi kestää vuosia, otsikoi uutistoimisto Bloomberg viime viikolla. Kazakstanin väkivaltaiset mellakat ovat äärimmäinen esimerkki siitä, mihin kotitalouksien energiakustannusten äkillinen paisuminen voi johtaa.

Kazakstanissa poliittinen kiista juontaa juurensa nestekaasuun, jonka hintasäätely poistettiin maassa. Aiemmin edullinen polttoaine kallistui yhtäkkiä, mikä sai ihmiset raivostumaan.

Samaan aikaan myös Euroopan maakaasuvarastot ovat huvenneet ennätyksellisen tyhjiksi, ja edessä on vielä pitkä talvi. EU:n alueella maakaasun hinta on noussut huimasti viime vuoden tasosta.

Lue lisää: Hinnat nousevat ja luovat epävakautta

Venäjän presidentti Vladimir Putin on luvannut tuoda helpotusta Euroopan hintakurimukseen toimittamalla kaasua ”niin paljon kuin kauppakumppanit haluavat”. Venäjän luotettavuus energian maahantuojana on kuitenkin häilyväinen. Esimerkiksi sodan aloittaminen Ukrainassa voisi sotkea raakaöljyn kauppaa ja nostaa hintoja.

Äkkinäiseltä näyttävä energiakriisi on oikeastaan kytenyt jo pidemmän aikaa. Pula polttoaineista ja turhautuminen sähkön kallistumiseen ovat viime aikoina kuumentaneet tunteita ympäri maailmaa.

Britannia

Tuore tapaus energiapulasta nähtiin viime syksynä Britanniassa, kun polttoaineiden hinnat nousivat ja brittiautoilijat jonottivat letkassa tankkausasemille. Suurten kaupunkien huoltoasemilta jopa loppui bensiini, ja asemia jouduttiin myös sulkemaan.

Pulan taustalla oli osaltaan Britannian EU-ero eli brexit. Britanniassa on ollut kiristyneiden viisumisääntöjen takia pulaa ammattikuljettajista, mikä vaikutti paitsi polttoaineen myös tavallisten elintarvikkeiden saatavuuteen.

Kiusalliseen tilanteeseen joutunut pääministeri Boris Johnsonin hallitus päätyi lopulta helpottamaan viisumiehtoja ulkomaalaisille kuljettajille.

Lue lisää: Britanniassa jonotetaan nyt bensiiniä, eikä se ole yllätys – Brexitin myötä pulasta on tullut osa arkea

Lue lisää: Kauppojen tyhjät hyllyt ovat aikamatka niukempiin aikoihin: Britanniassa varaudutaan nyt jouluruoka- ja joululahjapulaan.

Moldova

Euroopan köyhimpiin maihin Moldova joutui kuukausia kestäneeseen energiakriisiin, kun Venäjä uhkasi sulkea siltä kaasuhanat. Lokakuussa Moldova päätyi ostamaan maakaasua Puolasta – ensimmäistä kertaa muualta kuin Venäjältä.

Lopulta Moldova allekirjoitti uuden viisivuotisen sopimuksen Gazpromin kanssa. BBC:n mukaan asiantuntijat arvelevat Venäjän vetkutelleen asiassa tahallaan, koska Moldova näyttää kallistuneen viime aikoina länteen päin. Maan presidentiksi valittiin vuonna 2020 Venäjä-mielisen ehdokkaan sijasta Eurooppa-myönteinen Maia Sandu.

Moskovan otteesta irti pääseminen ei tule olemaan helppoa Moldovalle. Gazprom on enemmistö­omistaja Moldovan valtiollisessa kaasuyhtiössä, ja suurin osa maan sähköstä tuotetaan kiistanalaisella, Venäjän tukemalla Transnistrian separatistialueella.

Espanja

Sähkön hinta lähti kovaan nousuun Espanjassa viime vuonna nopean elpymisen ja kasvavan kysynnän takia. Osa tehtaista joutui sulkemaan kustannusten välttämiseksi, ja sähkölaskustaan tulistuneet espanjalaiset lähtivät kaduille.

Mielenosoittaja puhalsi pilliin ja piteli kylttiä, jossa luki ”Sähköyhtiöiden hyväksikäyttö saa riittää”. Kuva on otettu viime lokakuussa Málagassa.

Espanja on pitkälti riippuvainen Algeriasta tulevasta maakaasusta. Viime vuonna Algerian ja Marokon välisten kiistojen seurauksena suljettiin Marokon läpi Espanjaan kulkeva kaasuputki. Espanjalaiset saavat yhä maakaasua niin kutsutusta Medgazin kaasuputkesta, joka kulkee Välimeren pohjassa suoraan Algeriasta Espanjaan.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin hallitus päätti syksyllä hätäpaketista, jonka avulla sähköyhtiöiden voittoja on tarkoitus palauttaa kuluttajille 2,6 miljardin euron edestä.

Turkki

Turkki painii keskellä inflaation kierrettä ja valuuttakriisiä. Joulukuussa inflaatio oli korkeimmillaan lähes kahteen vuosikymmeneen. Liira on menettänyt vuodessa noin puolet arvostaan suhteessa euroon ja dollariin.

Tämän vuoksi muun muassa sähkön ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet Turkissa rajusti, mikä on pannut mielenosoittajat liikkeelle. Uutistoimisto AFP:n mukaan esimerkiksi maito kallistui vuodessa 75 prosenttia ja kana 86 prosenttia.

Mielenosoittajat vastustivat sähkölaskujen hinnannousua Turkin energiaministeriön edustalla Ankarassa viime torstaina.

Talouskurimusta on pahentanut se, että presidentti Recep Tayyip Erdoğan on pyrkinyt sekaantumaan keskuspankin toimintaan muun muassa leikkaamalla korkoja. Erdoğan on puolestaan syyttänyt Turkin ulkopuolisia voimia ja julistanut käyvänsä ”taloudellista vapaussotaa”.

Mielenosoittajat vastustivat sähkön hinnannousua Istanbulissa viime perjantaina. Keskimmäisessä kyltissä lukee ”Emme voi elättää itseämme”.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat