EU hokee, ettei sen yli neuvotella – Ukrainan tilanne näyttää jälleen, miten vaikeaa pelikentälle on päästä - Ulkomaat | HS.fi

EU hokee, ettei sen yli neuvotella – Ukrainan tilanne näyttää jälleen, miten vaikeaa pelikentälle on päästä

Ranska pyrkii vahvistamaan EU:n roolia turvallisuuspolitiikassa omalla puheenjohtajakaudellaan, kirjoittaa HS:n Brysselin-kirjeenvaihtaja Teija Sutinen.

Ranska aloitti vuoden alussa EU:n puheenjohtajamaana. Sen kunniaksi presidentin virka-asunnon Élysée-palatsin julkisivuun heijastettiin EU:n lipun värit 6. tammikuuta.

13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 6:14

Bryssel

Meneillään on kansainvälisen politiikan superviikko, mutta onko Euroopan unioni jälleen pallokentän laidalla katsojana, kun sen pitäisi olla pelaamassa?

EU-johtajat ovat viime päivinä painottaneet, että Euroopan yli ei neuvotella. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi viime perjantaina yhden asian olevan varma: ”Ei ratkaisua ilman Eurooppaa.”

Viime kuukausina Venäjä on sijoittanut joukkojaan Ukrainan-vastaisten rajojensa tuntumaan ja kertonut, ettei se halua Naton laajenevan itään.

EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell vieraili viikko sitten rintamalla Itä-Ukrainassa ja sanoi sen jälkeen, ettei Eurooppa ole turvassa, jos Ukraina ei ole turvassa.

”Siksi EU:n ja Ukrainan on oltava paikalla, kun Euroopan turvallisuudesta keskustellaan.”

EU:n korkea edustaja Josep Borrell vieraili Itä-Ukrainan Luhanskissa tammikuun alussa.

Viikon alussa Yhdysvaltain ja Venäjän varaulkoministerit keskustelivat Genevessä. EU:ta ei näkynyt.

Toisaalta Geneven neuvottelut olivat jatkoa maiden kahdenvälisille tapaamisille strategisesta vakaudesta. Niissä EU ei tähän astikaan ole ollut osapuoli.

EU:n ja Ukrainan ei auta muu kuin luottaa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ilmaisemaan periaatteeseen, jonka mukaan mistään ei sovita liittolaisten ja kumppaneiden tietämättä.

Bidenin hallinto on käynyt keskusteluja muun muassa Pohjoismaiden kanssa, ja sen yhteydet EU:n johtoon ovat hyvät, ainakin jos vertailukohtana on Yhdysvaltain edellinen hallinto.

Lue lisää: Suomi osallistui Yhdys­valtain ja Pohjois­maiden Ukraina-neuvotteluun – ”Tarkoitus on signaloida, että Yhdys­vallat ei puhu muiden maiden asioista heidän päidensä yli”

Venäjä on puolestaan aina pyrkinyt hoitamaan suhteita EU-maihin kahdenvälisesti ja ohittamaan EU:n.

Venäjän ja EU:n ennestäänkin huonot suhteet vain huononivat keväällä 2021 Aleksei Navalnyin myrkytyksen ja vangitsemisen jälkeen. Korkea edustaja Borrell yritti neuvotella Venäjällä EU:n nimissä mutta joutui julkisesti nöyryytetyksi.

Lue lisää: EU:n ulkopoliittinen johtaja Borrell joutui ahtaalle Moskovan-vierailustaan – Virolaismeppi vaatii Borrellin eroa

Keskiviikkona Brysselissä on koolla sotilasliitto Naton ja Venäjän yhteinen neuvosto, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2019.

EU:n 27 jäsenmaasta paikalla ovat 21 Naton jäsentä. Muille kuin jäsenille ei ole pöydässä sijaa.

Nato-kumppanit pidetään toki ajan tasalla ja kumppaneita kuunnellaan. Tästä yksi osoitus oli Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin viimeviikkoinen soitto presidentti Sauli Niinistölle.

Torstaina Wienissä kokoontuu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) pysyvä neuvosto. Se on koolla viikoittain, mutta nyt kokoukseen kohdistuu erityinen mielenkiinto ja suurlähettiläät valmistautuvat tavallista isompaan keskusteluun.

Etyjin etuna on, että neuvostossa kaikki EU-maat ovat samassa pöydässä Venäjän ja Yhdysvaltain kanssa ja mukana on myös Ukraina.

Venäjä on viestinyt viime aikoina eri tavoin, ettei sen kunnioitus Etyjiä kohtaan ole nyt suuri. Venäjän vastustuksen takia Etyj ei pitänyt viime vuonna jokavuotista ihmisoikeuskokoustaan, eikä Venäjä ole suhtautunut suopeasti myöskään järjestön vaalitarkkailijoihin.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken (vas.) ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov Etyjin ministerikokouksessa Tukholmassa joulukuussa 2021.

Jäsenmaidensa ja suorien kahdenvälisten keskusteluyhteyksien kautta EU:lla on jalka sisällä kokoushuoneissa. EU:hun keskeisesti vaikuttavasta turvallisuustilanteesta puhutaan silti ilman EU:ta.

Professori Sven Biscop belgialaisesta Gentin yliopistosta ja ajatushautomo Egmontista sanoo tilanteen olevan ristiriitainen, sillä juuri EU:n toiminta kärjisti Ukrainan ja Venäjän välit.

Kun Ukrainan johto ei allekirjoittanutkaan EU:n ja Ukrainan välille neuvoteltua laaja-alaista kauppasopimusta vuonna 2013, tämä laukaisi laajat mielenosoitukset ja johti Ukrainan vallanvaihtoon ja lopulta siihen, että Venäjä miehitti Krimin ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa.

Kauppasopimus tuli lopulta voimaan vuonna 2016. EU:sta on sen myötä tullut Ukrainan suurin kauppakumppani.

Kauppapolitiikassa EU on vahva toimija, samoin esimerkiksi kilpailupolitiikassa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa unioni näyttäytyy saamattomana. Jäsenmailta vaaditaan yksimielisyys ulkopoliittisessa päätöksenteossa, eli yhdenkin jäsenmaan vastustus riittää vesittämään yhteisen linjan. Tämän muuttamisesta on puhuttu vuosia.

”EU:lta puuttuu keskitetty päätöksenteko, ja jäsenmaat ovat jakautuneita. Korkea edustaja voi vierailla Ukrainassa, mutta jos hänellä ei ole mitään konkreettista tarjottavaa, sillä ei saa paikkaa neuvottelupöydässä”, Biscop sanoo.

Ukrainan rooli EU:n keskeisenä kumppanina vaatisi hänen mukaansa sitä, että EU laatisi itse oman pelikirjansa: ei jäisi odottelemaan, että jotakin tapahtuu, vaan tekisi Venäjälle selväksi Ukrainan ja EU-jäsenmaiden uhkailun seuraukset.

Suurimmalle osalle EU-maista yhteinen puolustus tarkoittaa Natoa, joten EU-versioon kohdistuvat odotukset ovat vaimeat.

Nyt EU ja Yhdysvallat ovat yhdessä kertoneet, että kovia talouspakotteita on tulossa, jos Venäjä hyökkäisi. Pakotteiden sisällöstä on oltu tarkoituksellisen vaitonaisia.

EU:n jäsenmaat ovat periaatteessa kovien pakotteiden takana, mutta erimielisyydet nousevat pintaan, jos aletaan esimerkiksi esittää käyttöönottoa odottavan kaasuputki Nord Stream 2:n lisäämistä pakotelistalle. Osa Euroopasta on hyvin riippuvainen Venäjän kaasuntuonnista.

Presidentti Niinistö sanoi uuden­vuoden­puheessaan, ettei EU voi olla vain tekninen pakotekoordinaattori, kun yksittäisten jäsenmaiden suvereniteettia kyseenalaistetaan unionin ulkopuolelta.

Sisäisen johtajuutensa kannalta EU on välitilassa. Sekin vaikuttaa unionin painoarvoon. Saksan uusi hallitus on vasta aloittanut, ja Ranska käy keväällä presidentinvaalit, joissa Emmanuel Macron joutuu puolustamaan paikkaansa.

Ranska aloitti juuri puolivuotiskautensa EU:n puheenjohtajana, ja ilmeisesti osittain vaalien takia kausi on sullottu täyteen Ranskalle ja Macronille tärkeitä hankkeita. Yksi niistä on EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustus­politiikan uudistus eli ”strateginen kompassi”.

Suurimmalle osalle EU-maista yhteinen puolustus tarkoittaa Natoa, joten EU-versioon kohdistuvat odotukset ovat vaimeat. Naton kollektiivisen puolustuksen korvaajaa siitä ei tule.

Yhteinen puolustus heikoimmillaan jää vain puheeksi, jos kaikkia maita ei kiinnosta siihen sitoutuminen. Uudistusta ajaville hetki on otollinen: EU joutuu nyt pakostakin pohtimaan omaa rooliaan kansainvälisenä toimijana.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat