”Superpassi”, ”2G+” ja ”terveyspassi” – Näin ovet sulkeutuvat nyt Euroopan maissa rokottamattomilta - Ulkomaat | HS.fi

”Superpassi”, ”2G+” ja ”terveyspassi” – Näin ovet sulkeutuvat nyt Euroopan maissa rokottamattomilta

Monissa maissa on jopa kolmenlaisia koronapasseja. Osan saa kahdella rokotuksella tai sairastamalla koronataudin, mutta lisäksi voidaan vaatia testitulosta tai kolmatta rokotusta.

Ihmiset jonottivat rokotuksia ilman ajanvarausta kauppakeskuksessa Berliinissä tiistaina. Rokotus on pakollinen, jos haluaa käydä esimerkiksi ravintoloissa.

13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 6:18

Helsinki/Berliini

Omikronaalto pyyhkii yli Euroopan, mutta monissa maissa ravintolat pysyvät ainakin toistaiseksi auki ja koronapassi käytössä – toisin kuin Suomessa.

Suomessa koronapassin voi saada myös pelkällä negatiivisella testituloksella, eli rokottamattomatkin pääsevät ravintoloihin. Tällä hetkellä passin käyttöä on kuitenkin rajoitettu lähes koko maassa niin, että ravintolat tai tapahtumat eivät voi kiertää rajoituksia koronapassinkaan avulla.

Moni muu Euroopan maa kiristi jo syksyllä koronapassin vaatimuksia siten, että ravintolaan ei pääse enää pelkällä negatiivisella testillä. Näin on tehty muun muassa Saksassa, Itävallassa, Italiassa ja Sveitsissä.

Ranskassa koronapassin muuttamista rokotuspassiksi suunnitellaan, mutta toistaiseksi negatiivinen testitulos riittää ravintolaan pääsemiseksi.

Suomessa rokotuspassia vastaavaa mallia on ajanut esimerkiksi ravintola- ja matkailualan etujärjestö Mara.

HS selvitti, kuinka passikäytännöt eroavat tällä hetkellä Euroopan maissa.

Saksassa koronapassin uusin versio takaa vapaan pääsyn ravintolaan, jos otettuna on kolme rokotusta. Saman vapauden tuovat kaksi rokotusta ja lisänä tuore negatiivinen testitulos.

Berliinissä muutos tulee voimaan 15. tammikuuta.

Kolme rokotusta ottaneiden ei tarvitse ravata testeissä, vaan tehosterokote toimii helpoimpana pääsylippuna palveluihin. Koronapassin ehtoja on kiristetty tartuntamäärien kasvaessa.

Työpaikoilla ja joukkoliikenteessä on Saksassa niin sanottu 3G-vaatimus. Se tulee sanoista genesen (parantunut), getestet (testattu), geimpft (rokotettu).

3G vastaa suomalaista koronapassia, jonka voi saada rokotusten lisäksi pelkällä sairastetulla koronataudilla tai pelkällä negatiivisella testituloksella.

2G+ taas viittaa uuteen versioon, jolla aukeavat ravintoloiden ovet: sen voi saada joko kolmella rokotteella tai kahdella rokotteella ja negatiivisella testituloksella.

Berliinissä kolmosrokotteen voi ottaa jo kolme kuukautta kakkosrokotteen jälkeen.

Meksikolaisessa ravintolassa työskentelevä Abel Mejia jonotti tiistaina toista rokotustaan kauppakeskus Alexan pop up -rokotuspaikalla. Hän sanoi olevansa vihainen.

”Otan rokotukset vain voidakseni käydä töissä ja voidakseni elää arkea”, Mejia sanoi.

Päivittäinen testissä käynti on Mejiasta liian työlästä, joten vaihtoehdoksi jäi rokottautuminen. Oman terveytensä vuoksi hän ei katso rokotetta tarvitsevansa.

”Immuunijärjestelmäni on onnistunut vastustamaan virusta jo kaksi vuotta.”

Käytännön rokotuspakko loukkaa Mejian mielestä vapautta ja itsemääräämisoikeutta.

”En ole vapaa”, hän sanoi rokotusvuoronsa lähestyessä.

Abel Mejia on vihainen, koska hänellä ei ole käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin ottaa rokotukset.

Saksassa omikron on edennyt monia Euroopan maita hitaammin, mutta tartunnat ovat nyt rajussa kasvussa.

Yöelämää on rajoitettu monien muiden maiden tapaan. Tanssikielto on sulkenut Berliinin teknoklubit väliaikaisesti, mutta bordellit voivat toimia kovennetun koronapassin turvin.

Yhteiskunnan auki pitämisen vastapainona on voimassa kehotus vähentää kontakteja. Saksassa FFP2-maskipakko on laajasti käytössä, samoin kuin koululaisten ja päiväkotilasten testaaminen kotitesteillä useita kertoja viikossa.

Tilanne Saksassa rauhoittui ennen joulua, ja syyksi liittokansleri Olaf Scholz on arvioinut koronapassipolitiikan, joka on vauhdittanut myös rokotuksia.

Itävalta sai joulun alla tartunnat laskuun yhteiskunnan parin viikon sululla ja vielä tiukemmalla rokottamattomia koskeneella sululla.

Nyt monissa maissa kirjataan ennätyksellisiä määriä tartuntoja päivä toisensa perään. Sairaaloiden kuormitus on äärimmillään.

Tiistaina maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että nykytahdilla puolet eurooppalaisista saa omikrontartunnan seuraavan kahden kuukauden kuluessa.

Alla olevasta grafiikasta voi tutkia sairaala- ja tehohoidon kuormitusta Itävallassa, Ranskassa, Italiassa ja Sveitsissä. Saksasta on saatavilla tietoja ainoastaan tehohoidosta.

”My body, my choice.”

DDR:n aikaisista elementtitaloistaan tunnetussa Marzahnin kaupunginosassa Berliinin itäkolkassa rokotuspaikan teltat on töhritty rokotevastaisilla iskulauseilla.

Rokotevastaisuus on Saksassa edelleen sitkeää. Paikalle lipuu kuitenkin tasainen virta rokotuksen hakijoita.

Monika Müller kertoo saaneensa jo kolme rokotetta, mikä tekee hänestä uusien sääntöjen vallitessa vapaan. Müller kannattaa sääntöjen kiristämistä. Hänen poikansa sairasti pahan koronataudin.

”Totta puhuen uskon, että me kaikki vielä sairastumme omikronin levitessä”, hän sanoo.

Berliiniläinen Monika Müller kannattaa rokotuspakkoa ja toivoo solidaarisuutta.

Marzahnin kaupunginosassa rokotuspaikan teltta oli joutunut rokotevastustajien kohteeksi.

Omikronin vaikutuksia ja aikaa vastaan taistellaan nyt rokotteilla. Niiden ottamiseen koronapassin kiristykset ovatkin tuoneet vauhtia monissa maissa. Kolmansien rokotusten osuus on useissa Euroopan maissa Suomea suurempi.

Saksassa yleinen rokotuspakko on nyt kuuma poliittinen puheenaihe.

Toteutus ei onnistu vielä maaliskuussa, kuten liittokansleri Scholz on aiemmin kaavaillut, eikä se ehdi muuttaa tilannetta omikronin edetessä. Myös lainmuutoksen sisällöstä käydään yhä keskustelua.

”Minä kannatan rokotuspakkoa. Olen DDR:n lapsi. Emme mekään saaneet valita, mutta ei se ole haitannut”, Müller sanoo lapsena saamistaan rokotuksista.

Hänen mielestään pandemiassa jokainen ei voi yksin päättää, mikä on paras tapa toimia.

”Demokratia tarkoittaa myös solidaarisuutta”, hän huomauttaa.

Berliiniläinen kahvilatyöntekijä Sevinch Yusmenova sen sijaan hieman harmittelee tiukentunutta koronapassia. Juuri kukaan ei enää jää Prenzlauer Bergissä sijaitsevan leipomokahvilan sisätiloihin nauttimaan aamiaista kuten ennen.

Itse hän luistaa maskipakosta, jos ympärillä ei ole väkeä. Koko työpäivä FFP2-maskissa aiheuttaa jokailtaisen päänsäryn.

Yusmenovan 18- ja 20-vuotiaat lapset pelkäävät rokotuksia eivätkä ole ottaneet niitä. Koronastressi on kova niin töissä kuin kotona, hän kertoo.

Sevinch Yusmenova työskentelee leipomokahvilassa Prenzlauer Bergissä. Hän harmittelee asiakkaiden vähenemistä.

Ranskassa puolestaan on meneillään poliittinen vääntö rokottamattomien ja rokotettujen oikeuksista. Presidentti Emmanuel Macron on sanonut haluavansa ”haistatella” rokottamattomille ja hankaloittaa heidän elämäänsä mahdollisimman paljon.

Kiistelyn aiheena on Ranskan koronapassi eli terveyspassi (pass sanitaire), johon suunnitellut tiukennukset ovat synnyttäneet suuria mielenosoituksia.

Lue lisää: Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi haluavansa ”haistatella” rokottamattomille ja vaati uusia rajoituksia

Parlamentin alahuoneen viime viikolla hyväksymä lakiehdotus tarkoittaisi sitä, että rokotustodistus vaaditaan esimerkiksi junamatkoilla, ravintoloissa ja baareissa. Tuore negatiivinen testitulos ei enää kelpaisi.

Ranskan senaatti ei kuitenkaan tiistaina hyväksynyt ehdotusta sellaisenaan, vaan näillä näkymin rokotuspassi koskisi vain täysi-ikäisiä. Alun perin passin piti koskea kaikkia 12 vuotta täyttäneitä. Senaatin on käsiteltävä vielä kymmeniä lainkohtia, joten uudistus ei todennäköisesti ehdi voimaan suunnitellusti tammikuun puoleen väliin mennessä.

Ranskassa nykyisin käytössä oleva koronapassi myös vanhenee seitsemän kuukautta toisen annoksen ottamisesta. Tämän vuoksi satojentuhansien ranskalaisen koronapassi uhkaa vanheta lauantaina, koska he eivät ole vielä ottaneet kolmatta rokoteannosta.

Koronapassia vastustava mielenosoitus järjestettiin viikonloppuna Pariisissa. Oranssissa kyltissä lukee ”ei rokotuspassille”.

Sveitsissä on käytössä oma, EU:n ulkopuolinen koronapassijärjestelmä. Passeja on kolmea erilaista.

Yksi vastaa kutakuinkin Suomen koronapassia. Sen voi saada rokotussuojalla, testitodistuksella tai todistuksella sairastetusta koronataudista. Passin käyttö on kuitenkin rajoittunut lähinnä ulkoilmatapahtumiin ja opetukseen.

Kahdesti rokotetut ja taudin sairastaneet ovat oikeutettuja passiin, jolla pääsee muun muassa ravintoloihin, baareihin, kuntosaleille, museoihin sekä tapahtumiin. Maskia sisätiloissa kuitenkin vaaditaan, ja ravintoloissa istumapaikkoja.

Esimerkiksi yökerhoissa ja vesipuistoissa on käytössä kaikkein järein koronapassi. Siihen vaaditaan täysi rokotussarja ja negatiivinen testitulos. Testitodistusta ei tarvita, jos rokotuksesta tai taudista parantumisesta on kulunut alle neljä kuukautta.

Sveitsin rokotekattavuus on monia muita läntisen Euroopan maita jäljessä. Toisen rokoteannoksen on saanut noin 67 prosenttia väestöstä. Koronapassi sai kuitenkin sveitsiläisten tuen kansanäänestyksessä marraskuussa.

Italiassa käytössä on niin sanottu ”vihreä passi”, joka on laajennus EU:n koronapassiin. Passia on lokakuusta alkaen käytetty myös työpaikoilla.

Nyt koronapassin rinnalle on tullut ”superpassi”, jolla rajataan rokottamattomien pääsyä erilaisiin paikkoihin, tapahtumiin ja julkiseen liikenteeseen.

Passin voivat saada jatkossa vain rokotussuojan hankkineet ja taudin hiljattain sairastaneet. He pääsevät esimerkiksi elokuviin, ravintoloihin, urheilutapahtumiin ja konsertteihin. Ennen samoihin paikkoihin pääsi myös negatiivisella koronatestillä.

Ilman superpassia matkustamisesta voi saada sakot. Lisäksi matkustajien on pidettävä FFP2-maskia. Sääntöjen noudattamista valvoo poliisi.

Ravintolatyöntekijä tarkasti asiakkaiden koronapassin milanolaisessa ravintolassa tammikuussa.

Italian pääministeri Mario Draghi sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että rokottamattomat ovat syypäitä ”useimpiin” pandemian ongelmiin. Esimerkiksi kouluja on jouduttu sulkemaan ja junavuoroja perumaan sairauspoissaolojen takia.

Italian hallitus hyväksyi viime keskiviikkona pakolliset rokotukset yli 50-vuotiaille työssä käyville. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihmisten on osoitettava todistus koronarokotuksesta tai hiljattain sairastetusta taudista tai heitä ei päästetä työpaikalle enää helmikuun puolenvälin jälkeen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat