Venäjä sai haluamansa superviikon, eikä sen tarvinnut kuunnella Ukrainaa - Ulkomaat | HS.fi

Venäjä sai haluamansa super­viikon, eikä sen tarvinnut kuunnella Ukrainaa

Presidentti Zelenskyin kannatus elpyy kun sodan uhka yhdistää ukrainalaisia, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.

Venäjän varapuolustusministeri Aleksandr Fomin (vas.), varaulkoministeri Aleksandr Gruško sekä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskustelivat aiemmin tällä viikolla Brysselissä.

15.1. 2:00 | Päivitetty 15.1. 12:45

Venäjän ja länsivaltojen neuvottelut kuluneella niin sanotulla ”diplomatian superviikolla” jäivät lähes tuloksettomiksi. Neuvotteluihin ryhdyttiin Venäjän aloitteesta ja sillä oli mukanaan laaja vaatimuslista Naton laajenemisen lopettamisesta ja aserajoituksista Venäjän rajojen tuntumassa.

Venäjän ensimmäinen ja päällimmäinen vaatimus oli, että Yhdysvaltain on annettava takuut siitä, ettei Ukraina liity Natoon.

Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov ja Yhdysvaltain varaulkoministeri Wendy Sherman neuvottelivat maanantaina tuloksetta Genevessä. Myönteisenä voi pitää Rjabkovin vakuutusta, jonka mukaan Venäjä ei tällä hetkellä suunnittele hyökkäystä Ukrainaan.

Keskiviikon neuvotteluissa Naton ja Venäjän välillä Brysselissä ei tapahtunut mitään edistystä. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vakuutti sotilasliiton pitävänsä ovet avoinna, Venäjän varaulkoministeri Aleksandr Gruško puolestaan toisti uhkauksen ”sotilasteknisistä vastatoimista”.

Ety-järjestön istunnossa torstaina Wienissä taas päätettiin, että Puola ryhtyy tunnusteluihin, jotta aikaiseksi saataisiin ”kokeilevaa dialogia” Euroopan turvallisuudesta, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Rjabkov ilmoitti samaan aikaan, ettei edellytyksiä jatkoneuvotteluille ole.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov taas luonnehti perjantaina, että Venäjän ja lännen välit ovat ”katkeamispisteessä”.

Kaksi on joukosta poissa. Euroopan unioni ei osallistunut ”superviikon” neuvotteluihin millään tavalla vaan tyytyi neuvottelemaan itsensä kanssa. EU-maiden puolustusministerit kokoustivat Ranskan Brestissä puolustusministeri Antti Kaikkosen sanoin ”vakavissa tunnelmissa”. Stoltenberg sentään kävi tuomassa Nato-Venäjä-kokouksesta terveisiä.

Toinen vaiti viikon neuvotteluja seurannut oli Ukraina, jonka kohtalosta puhe neuvotteluissa pääasiassa kävi. Ukraina on jäsenenä Etyj-järjestössä, muutoin Ukrainan edustajia ei missään neuvotteluissa ollut.

Venäjä sai siis mieleisensä ”superviikon”, jossa se pystyi puhumaan Ukrainasta kaikkien muiden paitsi Ukrainan kanssa. Tämän Venäjä teki esittämällä vaatimuslistan, jonka aiheet ulottuvat Keski-Aasiasta Jäämerelle ja jossa vaaditaan muun muassa Naton avointa jakautumista kahden kerroksen väkeen. Toisin sanoen uusiin ja vanhoihin jäseniin niin, että vanhat pitävät uudet kurissa.

Koristeeksi kakun päälle 70 Ukrainan valtionhallinnon sivustoa joutui perjantaiaamuna verkkohyökkäyksen kohteeksi. Sivuille ilmestyi ukrainaksi, puolaksi ja venäjäksi kirjoitettu teksti, jossa ukrainalaisia neuvottiin ”pelkäämään pahinta”. Ukrainan valtion strategisen viestinnän keskus epäili iskun tekijöiksi venäläisiä, kertoo uutistoimisto Unian.

Sodan pelko on Ukrainassa levinnyt ilman kehotuksiakin lokakuusta lähtien, jolloin uutiset Venäjän asejoukkojen siirroista Ukrainan suuntaan levisivät maailmalle. Ukrainan viranomaiset ovat lisänneet kriisitunnelmaa varoittelemalla tämän tästä eri ajankohdista, jolloin laajamittainen sota Venäjän kanssa voisi alkaa.

Samoja varoituksia on tullut runsaasti myös Yhdysvalloista ja tulee yhä. Kuluneella viikolla uutissivusto Ukrinform haastatteli Yhdysvaltain entistä Ukrainan-erikoislähettilästä Kurt Volkeria, joka kertoi Venäjän hyökkäyksen voivan tulla helmikuun puolivälissä.

Ukrainan asevoimat löi löylyä perjantaina kertomalla sotilastiedustelun tuoreimmasta paljastuksesta, kertoo muun muassa sanomalehti Ukrainska Pravda. Asevoimien mukaan Venäjä valmistelisi valehyökkäystä Ukrainan puolelta Transnistrian Kolbasnan pikkukaupunkiin. Tämän valehyökkäyksen varjolla Venäjä voisi aloittaa sotatoimet.

Venäjä tukee 1990 Moldovasta itsenäiseksi julistautunutta Transnistriaa vaikkei ole sitä tunnustanutkaan kuten eivät ole muutkaan maat.

Ukrainalainen sotilas- ja sosiaalipsykologi Oleg Pokaltšuk neuvoi jo ennen asevoimien perjantaista tiedonantoa kansalaisia suhtautumaan varauksella viranomaisten lausuntoihin, joita on hänen mukaansa riittänyt joka lähtöön.

”Vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee ja kaikki sormetkin osoittavat eri suuntiin”, Pokaltšuk luonnehti viranomaisten ja asiantuntijoiden tiedotusta Ukrinformin haastattelussa.

”Mitä mutkikkaampia juonia teille esitetään, sen kauempana ne ovat todellisuudesta. Jos ei muusta syystä niin siksi, että analyytikoiden yleinen logiikka edustaa viime vuosisataa ja me elämme hybridisotien aikaa.”

Ukrainasta löytyy kuitenkin ainakin yksi ihminen, jolla menee juuri nyt aika mukavasti, nimittäin presidentti Volodymyr Zelenskyi. Hänen kannatuksensa lasku pysähtyi kesän ja syksyn mielipidetiedusteluissa 30 prosentin tietämille ja on alkanut hienoisesti kasvaa.

”Luultavasti ensimmäisen kerran itsenäisen Ukrainan 30-vuotisessa historiassa istuvan presidentin kannatuksen lasku on katkennut hänen kautensa puolivälissä ja kääntynyt jopa kasvuun”, sosiologian tohtori Aleksandr Šulga kirjoittaa artikkelissaan ZN-sanomalehdessä.

Syitä riittää myös sisäpolitiikassa mutta väistämättä tulee mieleen, että kansa kokoontuu päällikön leiriin vihollislaumojen piirityksen uhatessa. Toisaalta joulukuisten mielipidetiedustelujen mukaan talouden alamäki ja koronavirus huolestuttivat kiovalaisia sodan uhkaa enemmän.

Psykologi Pokaltšuk huomautti Ukrinformille, että näin on ihmisen mieli rakennettu.

”Voit huolestua maailmanlaajuisista ilmiöistä, mutta kun lähdet liukkaalle jalkakäytävälle, niin pelkäät eniten lentäväsi nurin ja murtavasi jalkasi”, Pokaltšuk sanoi.

”Ja jos olet yhä huolestunut lähinnä maailmanlaajuisista ilmiöistä, lennät varmasti nurin ja murrat jalkasi.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat