Suomessa jaetaan kolmansia rokotteita, Israelissa jo neljänsiä – Teho hiipuu nopeasti, mutta kiihtyvä rokotustahti ei ole kestävä ratkaisu, sanoo THL:n Nohynek - Ulkomaat | HS.fi

Suomessa jaetaan kolmansia rokotteita, Israelissa jo neljänsiä – Teho hiipuu nopeasti, mutta kiihtyvä rokotus­tahti ei ole kestävä ratkaisu, sanoo THL:n Nohynek

Tuoreen brittitutkimuksen mukaan rokotteet menettävät nopeasti tehoaan omikron­muunnoksen aiheuttamaa infektiota vastaan.

12.1. 2:00 | Päivitetty 12.1. 6:55

Suomalaiset ovat hyvää vauhtia siirtyneet kolmannelle koronarokotuskierrokselle, ja Israelissa jaetaan jo neljänsiä annoksia. Ylimääräiseen vahvistusannokseen ovat Israelissa oikeutettuja yli 60-vuotiaat, riskiryhmäläiset ja terveydenhuollon työntekijät.

Rokotustahtia on kiristetty alkuperäisistä suosituksista, koska herkästi leviävä omikronmuunnos on taittanut tartuntaluvut jyrkkään kasvuun. Sairaaloiden kantokyky on taas koetuksella.

”Israel on jälleen maailmanlaajuisen rokotuskampanjan etulinjassa”, kehui pääministeri Naftali Bennett tiedotustilaisuudessa 2. tammikuuta uutistoimistojen mukaan.

Lue lisää: Kolme rokotus­kertaa ei riitä, päätti Israel – maa tarjoaa nyt neljännen korona­rokotuksen kaikille yli 60-vuotiaille

Neljäs rokotus on kuitenkin tarkoitettu lähinnä suojaamaan riskiryhmäläisiä, kertoo ABC News. Israelin viranomaisten mukaan omikronvariantti leviää väestössä sellaista vauhtia, että yhdessä koronatautia hoitavien lääkkeiden kanssa se saattaa jo riittää laumasuojan syntymiseen.

Ollaanko Suomessakin pian neljännellä rokotuskierroksella?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan on liian aikaista sanoa, mihin asti kolmannen rokotusannoksen suoja vakavaa omikronmuunnoksen aiheuttamaa tautia vastaan riittää. Tartuntamäärät kasvavat varmasti, mutta on mahdollista, että sairaalojen ruuhkautuminen vielä taittuu, kun rokotetut sairastavat taudin lähes aina lievänä.

”Israelista ei ole julkaistu analyysiä siitä, kuinka paljon ja kenelle vakavaa tautia on kolmannen annoksen jälkeen tullut. Päätös neljänsistä rokotteista liittyy pääosin siihen, että infektiomäärä nousee ja sen odotetaan heijastuvan sairaalahoidettavien määrään”, Nohynek muistuttaa.

”Heillä rokotekattavuus ei myöskään ole niin hyvä kuin Suomessa.”

Tietty määrä tehosteita tarvitaan, sillä rokotteet menettävät tehoaan ajan kanssa – omikronmuunnoksen kohdalla nopeastikin. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan rokotteet tarjoavat hyvän suojan vain vakavaa omikronvariantin aiheuttamaa tautimuotoa vastaan ja tämäkin suoja hiipuu.

Tutkimuksessa kahden annoksen rokotesuoja vakavaa tautimuotoa vastaan oli 72 prosenttia vielä 5–6 kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen mutta pieneni sen jälkeen 52 prosenttiin. Kolmannen annoksen jälkeen suoja kasvoi taas lähes erinomaiseksi eli 88 prosenttiin.

Lievää omikronvariantin aiheuttamaa tautimuotoa vastaan rokotesuoja on selvästi heikompi ja vähenee nopeasti: 3–4 kuukauden jälkeen toinen rokoteannos antaa enää 0–20 prosentin suojan. Kolmannen annoksen antama suoja on alkuun kohtalainen, noin 60–70 prosenttia, mutta hupenee kahdessa kuukaudessa noin 40 prosenttiin.

Sairastettu tauti antaa kolmeen rokotukseen verrattavan suojan vakavalta omikrontaudilta, mutta lievää tautia vastaan tämäkin suoja on aiempaa heikompi: 56 prosenttia.

”Omikronvariantin aiheuttamassa tautitilanteessa sekä rokotetuilla että aiemmin koronainfektion sairastaneilla tulee olemaan paljon lieväoireisia tautitapauksia”, Nohynek summaa tuloksia THL:n tiedotteessa.

Immuunipuutoksesta kärsivä Rinat Orion sai neljännen rokotusannoksen 31. joulukuuta Ramat Ganissa Israelissa.

Nohynekin mukaan tautitilanne on yhä sellainen, että lisärokottaminen kannattaa, koska sillä ehkäistään vakavia sairastumisia ja sitä kautta sairaaloiden taakkaa.

”Siksi nyt Suomessakin on päätetty, että yli 60-vuotiaille ja riskiryhmille voidaan antaa tehoste jo kolmen kuukauden kuluttua edellisestä annoksesta.”

Missä tilanteessa lisärokottaminen ei sitten enää olisi hyödyllistä?

Riippuu siitä, mihin pyritään, Nohynek sanoo. Rokotteiden merkitys tartuntojen leviämisen eli epidemian hallinnan kannalta vähenee, kun omikronmuunnoksesta tulee valtavirus ja tartuntoja on väestössä laajasti.

”Halutaanko ensisijaisesti ehkäistä infektioita vai onko fokuksessa vakava tauti? Infektioilta nämä rokotteet eivät suojaa kovin hyvin. Jos niitä yritetään estää, joudutaan erittäin tiheään 4–6 kuukauden rokotusväliin, mikä ei ole kestävä ratkaisu”, Nohynek sanoo.

”Ehkä yksittäisten rikkaiden maiden kohdalla se on mahdollista mutta globaalia tilannetta ajatellen ei.”

Loputtomiin rokotetahtia ei voi kiihdyttää rikkaidenkaan iloksi. Tuotannon rajat tulevat vastaan, mutta ennen kaikkea ihmisen immuunijärjestelmä tarvitsee jokaisen rokotusannoksen jälkeen aikaa muodostaakseen kunnollisen suojan.

Nyt tästä kypsymisajasta on päätetty tinkiä pahan epidemiatilanteen vuoksi: omikronmuunnoksen kohdalla on hyödyllistä tarjota lyhytkin suoja mahdollisimman monelle.

”Rokotteet kannattaa antaa tietyllä optimaalisella välillä, mutta epidemiologinen tilanne vaikuttaa arvioon. Kiireen vuoksi voidaan antaa annoksia nopeammin.”

Maailmanlaajuisesti rokotuskattavuudessa on vielä suuria aukkoja. Olisiko meidän kolmansista tai neljänsistä rokotteistamme enemmän hyötyä muualla?

Hypoteettisella tasolla ilman muuta, Nohynek toteaa: globaali solidaarisuus olisi saatava kuntoon mahdollisimman pian ja sillä tavalla yritettävä jarruttaa myös uusien varianttien syntymistä.

Käytännössä vastaus ei ole niin yksinkertainen, sillä rokotteet vanhenevat ja omikronmuunnos syö pois jo saavutettua rokotesuojaa.

”Se, että meille tilatut rokotteet lähetettäisiin nyt Afrikkaan, ei välttämättä ratkaisisi ongelmaa. Ne voisivat jopa mennä hukkaan logistisista ja vakuutusteknisistä syistä. Rahallisesti sen sijaan pitäisi auttaa enemmän kuin nyt.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat