Ydinaseita, murhayrityksiä, diktaattoreita ja sotia: Ainakin nämä asiat hiertävät USA:n ja Venäjän välejä - Ulkomaat | HS.fi

Ydinaseita, murhayrityksiä, diktaattoreita ja sotia: Ainakin nämä asiat hiertävät USA:n ja Venäjän välejä

Yhdysvallat ja Venäjä ovat henkisesti kauempana toisistaan kuin ehkä koskaan kylmän sodan jälkeen.

Sveitsiläiset poliisit vartioivat Yhdysvaltojen edustustoa Genevessä ennen kuin Yhdysvaltojen ja Venäjän varaulkoministerit ryhtyivät neuvottelemaan Venäjän vaatimuksista 10. tammikuuta.

11.1. 7:02

Venäjä ja Yhdysvallat ovat käynnistäneet neuvottelut, joita on odotettu jo viikkoja kireissä tunnelmissa. Neuvotteluihin päädyttiin, kun Venäjä joulukuussa esitti yksityiskohtaisen vaatimuslistan Yhdysvalloille ja Natolle. Mahdollisesti vaatimuksiaan tehostaakseen Venäjä on tuonut asevoimiaan Ukrainan rajojen tuntumaan.

Venäjä neuvotteli maanantaina Yhdysvaltojen kanssa. Keskiviikkona on luvassa neuvottelu Naton kanssa ja torstaina Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestön (Etyj) kanssa.

Alla joitakin kiistakysymyksiä, joiden vuoksi neuvottelut ponnistavat hyvin vaikeista lähtökohdista.

Nato

Venäjä on vaatinut, että Nato ei enää laajene itään. Tähän kuuluu Naton kevään 2008 huippukokouksessa päätöslauselmaansa kirjaama myönteinen suhtautuminen Georgian ja Ukrainan mielenkiintoon sotilasliittoa kohtaan. Se pitää Venäjän mukaan perua.

Venäjän vaatimusten mukaan Nato ei myöskään saisi tuoda aseistustaan liian lähelle Venäjän rajoja: oli valtio, johon ne sijoitetaan, Naton jäsen tai ei. Tämän voitaisiin tulkita koskevan ainakin Suomea, sillä Suomella ja Natolla on isäntämaasopimus, jolla Nato voi hyödyntää Suomen valtion aluetta ja tukikohtia.

Yhdysvallat ja Nato eivät ole tietenkään sama asia, mutta Yhdysvallat on Naton keskeisin jäsen ja veturi. Tästä syystä kysymys hiertää juuri näiden kahden suurvallan välejä.

Ukraina

Venäjä on koonnut Ukrainan rajojen tuntumaan viime aikoina kymmeniätuhansia asevoimien joukkoja sekä kalustoa. Vajaat kahdeksan vuotta sitten Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin niemimaan ja on sen jälkeen tukenut ja lietsonut vaihtelevalla liekillä palavaa sotatilaa Itä-Ukrainassa. Yhteensä sota on vaatinut jo yli 13 000 ihmisen hengen. Nyt tilanteen pelätään kärjistyvän entisestään.

Yhdysvallat on toistuvasti varoittanut Venäjää käyttämästä asevoimaa Ukrainaa vastaan. Sellaisesta tulisi Yhdysvaltojen mukaan ”vakavia seurauksia”. Yhdysvaltalaisten medioiden mukaan näitä seurauksia olisivat aiempaa huomattavasti järeämmät taloudelliset pakotteet, Amerikassa valmistetun tai suunnitellun teknologian asettaminen vientikieltoon Venäjälle sekä aseiden kuljettaminen Ukrainaan.

Ukrainalaiset vastustivat Venäjän sotilaallista väliintuloa Kazakstanissa heiluttaen Kazakstanin lippua ja kantaen mielenosoituskylttejä Kiovassa 9. tammikuuta.

Valko-Venäjä ja Kazakstan

Elokuussa 2020 Valko-Venäjää vuodesta 1994 hallinnut Aljaksandr Lukašenka julistautui taas kerran presidentiksi. Julistus aiheutti kuukausia kestäneet laajat protestit, jotka johtivat ennenkuulumattomaan opposition vainoamiseen.

Lukašenka on pitänyt julkisena selkänojanaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin tukea – varsinkin aivan viime kuukausina, kun EU ja Yhdysvallat ovat asettaneet Lukašenkan hallinnolle lisää pakotteita. Viime viikkoina sekä Venäjä että Lukašenkan hallinto ovat väläytelleet mahdollisuutta sijoittaa Venäjän ydinaseita Valko-Venäjälle, jonka lähimpiä rajanaapureita ovat Nato-maat Liettua ja Puola sekä Venäjä ja Ukraina.

Kun Venäjä oli jo julkaissut vaatimuksensa ja neuvotteluista sovittu, Kazakstanissa puhkesi levottomuuksia. Venäjä ja Kazakstan kuuluvat molemmat Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestöön (CSTO). Venäjä lähetti sotilaitaan, muiden muassa pelättyjä maahanlaskujoukkoja, rauhoittamaan tilannetta.

”Mielestäni yksi oppi lähihistoriasta on, että kun venäläiset kerran tulevat taloosi, heitä on joskus hyvin vaikea saada lähtemään”, sanoi Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken tilanteesta.

Syyria, Libya, Mali ja yksityisarmeija Wagner

Venäjällä yksityiset armeijat ovat laittomia. Se ei ole estänyt venäläisen yksityisarmeija Wagnerin toimimista siellä, missä Venäjä haluaa edistää omia intressejään. Wagneria on syytetty väärinkäytöksistä, ja sitä epäillään venäläisten toimittajien murhaamisesta.

Näihin lukeutuvat esimerkiksi Keski-Afrikan tasavalta, Libya sekä Mali, johon Wagner julkisten tietojen mukaan tähtää seuraavaksi.

Wagner on lähettänyt sopimussotilaitaan myös Syyriaan, jossa sisällissota on riehunut jo yli kymmenen vuotta. Venäjä on sitkeästi tukenut diktaattori Bashar al-Assadia siinä missä Yhdysvaltojen johtama länsiliittouma on tukenut lukuisista ihmisoikeusrikoksista syytetyn al-Assadin vastustajia.

Lue lisää: Venäläismiljardööri lähetti kolme toimittajaa tutkimaan venäläisiä palkkasotilaita – toimittajat tapettiin, ja virallisen totuuden takaa aukeaa hyytävä tarina

Asevalvonta

Yhdysvallat ja Venäjä ovat kaksi maailman suurinta ydinasevaltiota. Edellinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump irtisanoi maiden välisen keskipitkän matkan ohjusten rajoittamissopimuksen INF:n vuonna 2019 sen jälkeen, kun maat olivat syyttäneet toisiaan sopimuksen rikkomisesta.

Joe Bidenin vaalivoitto vuonna 2020 avasi tien uusille neuvotteluille, ja Yhdysvallat ja Venäjä ovat jo päässet jatkamaan ydinaseiden vähentämistä koskevaa uutta Start-sopimusta.

Maanantain neuvotteluissa Yhdysvaltojen ja Venäjän varaulkoministerien välillä molemmat totesivat olevansa yhtä mieltä siitä, että ydinsotaa ei voi voittaa ja siksi sellaista ei koskaan pitäisi käydä.

Ulkoministeri Anthony Blinkenin mukaan Yhdysvallat on valmis neuvottelemaan uhkien vähentämisestä Euroopassa, kunhan Venäjä vetää joukkonsa Ukrainan rajojen tuntumasta.

Ihmisoikeudet

Viime kuukausina Venäjä on julistanut useita hallintonsa kannalta kriittisiä toimijoita ulkomaisiksi agenteiksi sekä sulkenut vainojen uhreja tutkivan Memorial-järjestön. Tuoreessa muistissa ovat myös entisen kaksoisagentti Sergei Skripalin murhayritys kemiallisella aseella Lontoossa keväällä 2018 sekä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin murhayritys elokuussa 2020.

Navalnyi on myöskin parhaillaan tuomittuna vankeuteen. Syytteitä on pidetty laajasti poliittisina, ja Yhdysvallat on asettanut Navalnyin kohtelusta pakotteita. Vladimir Putin välttää lausumasta julkisesti Navanlyin nimeä.

Aleksei Navalnyi helmikuussa 2020. Elokuussa 2020 hänet yritettiin murhata.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat