Vaaliuudistusta ajava Biden hyökkäsi rajusti Trumpia vastaan ja vertasi republikaaneja orjanomistajiin - Ulkomaat | HS.fi

Vaali­uudistusta ajava Biden hyökkäsi rajusti Trumpia vastaan ja vertasi republikaaneja orjan­omistajiin

Biden kutsui nyt ajamaansa senaatin äänestyssäännön romuttamista ”hyvin vaaralliseksi” vuonna 2019. Nyt hänellä on vaikeuksia saada oman puolueensa senaattoreita sivuuttamaan sääntöä vaalilakien hyväksymiseksi.

12.1. 12:37 | Päivitetty 12.1. 13:54

Yhdysvaltain demokraattipresidentti Joe Biden piti tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Suomen aikaa tunteikkaan ja hyvin kärkevän puheen, jossa hän hyökkäsi rajusti entistä presidenttiä Donald Trumpia vastaan ja vertasi senaatin republikaaneja epäsuorasti orjanomistajiin.

Biden vaati puheessaan demokraatteja sivuuttamaan senaatin säännöt, jotta presidentin ajamat lait vaalilainsäädännön muuttamiseksi saataisiin runnottua läpi. Hänen mukaansa kyse on ”taistelusta Amerikan sielusta” ja demokratian säilyttämisestä.

”Kysymys on siitä, valitsemmeko demokratian autoritaarisuuden sijaan, valon varjojen sijaan, oikeuden epäoikeudenmukaisuuden sijaan”, Biden sanoi Georgian osavaltion pääkaupungissa Atlantassa pitämässään puheessa.

Bidenin toiveena on saada lähiaikoina kongressin ylähuoneen eli senaatin hyväksyntä kahdelle vaalilakipaketille, joilla yritetään luoda liittovaltiotason säännöt äänestysoikeuden takaamiseksi. Näin pysäytettäisiin eri osavaltioissa puuhattavia lakihankkeita, joiden arvioidaan rajoittavan erityisesti vähemmistöjen oikeutta osallistua vaaleihin tasavertaisesti.

Presidentinvaalien ääntenlaskentaa Georgian pääkaupungissa Atlantassa marraskuussa 2020.

Biden ei tuttuun tapaan maininnut edeltäjänsä Trumpin nimeä, mutta viittasi Trumpin ja tämän tukijoukkojen yrityksiin kaataa vuoden 2020 presidentinvaalien tulos. Hän nosti esiin myös sadat osavaltiotason lakihankkeet, joilla republikaanit Bidenin mielestä ”hyökkäävät äänestysoikeutta vastaan”.

Biden muistutti siitä, kuinka Trump vaati presidentinvaalien jälkeen Georgian osavaltion ylintä vaaliviranomaista Brad Raffenspergeria ”löytämään” ainakin 11 780 uutta ääntä Trumpille, mikä olisi riittänyt yhden äänen voittoon Bidenista Georgiassa.

Bidenin mielestä senaatin pitäisi panna niin sanottu superenemmistösääntö jäähylle ainakin vaalilakien osalta. Säännön mukaan laki menee läpi vain, jos sadasta senaattorista 60 kannattaa sitä. Biden olisi siis valmis siihen, että laki hyväksytään yksinkertaisella eli 51 äänen enemmistöllä.

Senaatissa istuu tällä hetkellä 50 demokraattien ja 50 republikaanien mukana äänestävää edustajaa. Demokraattien niukin mahdollinen enemmistö lepää tasapelitilanteissa puheenjohtajana toimivan varapresidentti Kamala Harrisin äänen varassa.

”Meillä on 51 presidenttiä –– kuka tahansa heistä voi muuttaa tuloksen – –surullista on, että Yhdysvaltain senaatin pitäisi olla maailman mahtavin elin, mutta se on typistetty vain varjoksi entisestään”, Biden sanoi.

Superenemmistön vaatimus on halvaannuttanut Yhdysvaltain lainsäädäntötyötä useiden presidenttien aikana. Bidenin laskujen mukaan jarrutuspuheisiin viittaavaa filibuster-taktiikkaa käytettiin lakien kampittamiseen senaatissa 154 kertaa viime vuoden aikana. Takavuosikymmeninä filibusteria käytettiin harvemmin ja pidettiin myönteisenä asiana, joka takasi vähemmistöpuolueellekin valtaa, hillitsi presidenttien ylilyöntejä ja pakotti lainsäätäjät yhteistyöhön.

Biden kohahdutti kuulijoitaan vertaamalla uusien vaalilakien tukijoita suuriin kansalaisoikeustaistelijoihin ja niiden vastustajia historian pahamaineisiin hahmoihin, jopa orjanomistajiin.

”Haluatteko olla Abraham Lincolnin vai Jefferson Davisin puolella?” Biden kysyi.

Lincoln oli amerikkalaisten palvoma presidentti, joka johti maata orjuuden lopettaneen sisällissodan 1861–1865 aikana. Davis puolestaan oli orjanomistaja, joka johti sisällissodan aikana Amerikan konfederaatiota eli eteläisiä osavaltioita, jotka yrittivät irtautua Yhdysvalloista.

Republikaanien maltilliseen siipeen kuuluva republikaani Mitt Romney ei pitänyt Bidenin vertauksesta, jossa nykyrepublikaaneja verrattiin epäsuorasti rotusorron ja orjuuden kannattajiin.

”Se siitä, mitä tulee maan yhdistämiseen ja puoluerajojen yli työskentelemiseen”, Romney totesi The New York Times -lehden mukaan.

Utahin osavaltion republikaanisenaattori Mitt Romney tiistaina.

Romney oli yksi seitsemästä senaatin republikaanista, jotka pitivät Trumpia syyllisenä ”kapinaan kiihottamiseen” viime vuoden tammikuun kongressitalon valtaukseen liittyvässä virkarikosoikeudenkäynnissä. Muut senaatin republikaanit pelastivat Trumpin vapauttaen hänet syytteistä, mikä antaa Trumpille mahdollisuuden pyrkiä presidentiksi vuonna 2024.

Romneyn mielestä Biden pelaa vaarallista peliä vaatimuksellaan, jonka mukaan senaatin pitäisi luopua superenemmistösäännöstä.

”On olemassa varteenotettava mahdollisuus, että republikaanit voittavat [marraskuun 2022 kongressivaaleissa] enemmistön molempiin kongressin kamareihin ja että Donald Trump valitaan uudelleen presidentiksi 2024. Ovatko demokraatit miettineet, mitä se tarkoittaisi heille – sille, ettei demokraattien vähemmistöllä olisi yhtään mitään valtaa?” Romney kysyi senaatissa tiistaina.

Länsi-Virginian demokraattisenaattori Joe Manchin valiokuntakokouksessa tiistaina.

Bidenin viittaus 51 presidenttiin koskee myös hänen omaa puoluettaan. Kaksi demokraattisenaattoria – Länsi-Virginian Joe Manchin ja Arizonan Kyrsten Sinema – suhtautuvat torjuvasti hankkeisiin filibuster-säännön sivuuttamisesta, joko yksittäisten lakien osalta tai yleisempänä käytäntönä.

Moni yhdysvaltalainen muistaa, että vain pari vuotta sitten Biden piti ”hyvin vaarallisena” yrityksiä luopua filibuster-säännöstä. Tuolloin presidentti Trump oli yrittänyt päästä eroon samasta säännöstä, mutta hanke kaatui senaatin republikaanijohtajan Mitch McConnellin vastustukseen.

Trump kutsui McConnellia tuolloin luupääksi, koska tämä ei taipunut Trumpin tahtoon. Nyt McConnell käyttää filibusteria hyväkseen ampuakseen alas kaikki Bidenin hankkeet, mikä on kovasti Trumpin mieleen.

Tiedotustilaisuudessa tiistaina kuvattu senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell keskittyy tyrmäämään Joe Bidenin edistämiä lakihankkeita.

Monet Bidenin vaalilakia tukevat kansalaisjärjestöt boikotoivat presidentin tiistaista puhetilaisuutta, koska niiden mielestä Bidenilla ei ole realistista suunnitelmaa, millä hän saisi hankkeensa läpi.

Järjestöjen mielestä Bidenin pitäisi keskittyä mieluummin oman puolueensa lainsäätäjien taivuttamiseen kuin käyttää historiallisesti tärkeää Georgian osavaltiota turhanpäiväisen valokuvaustuokion taustana, Vice-uutissivusto kertoi.

Kongressin edustajainhuone hyväksyi Bidenin ajaman vaalilakipaketin vuonna 2019. Demokraatit äänestivät lakien puolesta ja republikaanit niitä vastaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat