Nato ja Yhdysvallat käyttivät Suomea esimerkkinä Naton ja Venäjän neuvotteluista – Venäjä: Käytämme sotilaallisia keinoja, jos poliittiset eivät riitä - Ulkomaat | HS.fi

Nato ja Yhdysvallat käyttivät Suomea esimerkkinä Naton ja Venäjän neuvotteluista – Venäjä: Käytämme sotilaallisia keinoja, jos poliittiset eivät riitä

Nato olisi tarvittaessa valmis lisäämään vahvuuttaan Itä-Euroopassa, mikäli Venäjä tunkeutuisi syvemmälle Ukrainaan. ”Tilanne on hyvin vaarallinen”, sanoi Venäjän varaulkoministeri Aleksandr Gruško.

12.1. 10:36 | Päivitetty 12.1. 19:56

Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Venäjällä ei ole oikeutta päättää Ukrainan Nato-jäsenyydestä. Nato ei aio tinkiä Euroopan maiden itsenäisyydestä ja alueellisesta koskemattomuudesta. Venäjälle tämä ei kelpaa.

Stoltenberg puhui keskiviikkona Brysselissä Venäjän ja Naton yhteisten keskusteluiden jälkeen. Pääsihteeri kertoi korostaneensa keskusteluissa Naton ”avointen ovien” politiikkaa, jossa jokainen maa päättää liittymisestään tai liittymättömyydestään itse.

Venäläisten uutistoimistojen mukaan Venäjä teki Natolle ehdotuksia jännitteiden vähentämiseksi, mutta Nato jätti ne huomiotta.

Stoltenbergin mukaan päivän keskustelut Venäjän kanssa eivät olleet helpot ja useita erimielisyyksiä vielä jäi. Stoltenberg luonnehti keskusteluita ”avoimiksi” ja ”suoriksi”.

”Eromme eivät ole helppoja päästä yli, mutta on myönteistä, että Naton liittolaiset ja Venäjä istuivat saman pöydän ääreen ja sitoutuivat merkittäviin puheenaiheisiin”, Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessa.

Myös Venäjän puolelta neuvotteluihin osallistunut Venäjän varaulkoministeri Aleksandr Gruško kommentoi neuvottelujen jälkeen, että neuvottelut olivat suorat.

”Käytämme kaikki mahdolliset keinot ehkäistäksemme mahdollisia haittoja Venäjän turvallisuusintresseille”, Gruško sanoi Brysselissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa uutistoimisto Reutersin mukaan.

”Käytämme sotilaallisia keinoja, jos poliittiset keinot eivät riitä”, Reuters kertoo Gruškon sanoneen.

Gruškon mukaan Naton käyttäytyminen aiheuttaisi Venäjälle riskejä, joita ei voida hyväksyä. Gruškon mukaan Naton historia liittyy sotiin ja interventioihin, eikä hän voi ottaa ajatusta Naton rauhantahtoisuudesta vakavasti.

Gruškon kommenttien mukaan Venäjä tulee vastaamaan ”vastavuoroisesti”, uutistoimisto Reuters kertoo.

”Tilanne on hyvin vaarallinen”, Gruško sanoi.

Naton Stoltenbergin mukaan neuvotteluosapuolet pyrkivät löytämään ajankohdan uusille neuvotteluille, joissa on tarkoitus puhua muun muassa ohjuksista. Venäjä pyysi saada palata asiaan myöhemmin.

Euroopassa on Stoltenbergin mukaan merkittävä uuden aseellisen konfliktin uhka, jonka toteutumisen Nato haluaa estää.

Myös Venäjän varaulkoministeri Gruško kommentoi Reutersin mukaan myöhemmin, että Venäjällä on halu löytää tilanteesta ulospääsy. Edistyminen on joka tapauksessa mahdollista, Gruško sanoi.

Nato vaati Venäjää vetämään joukkonsa pois Ukrainasta, Georgiasta ja Moldovasta. Tulevat viikot ovat Venäjälle mahdollisuus osoittaa, ettei se hae konfliktia, Stoltenberg sanoi.

Venäjä odottaa Natolta kirjallisia vastauksia siitä, miten Nato aikoo toteuttaa Venäjän vaatimukset, tai selityksiä sille, miksi niitä ei voi toteuttaa, sanoi Gruško Reutersin mukaan.

Venäjän turvallisuusehdotuksia ei voi valikoida, Gruško sanoi.

Sekä Naton pääsihteeri Stoltenberg että oman tiedotustilaisuutensa pitänyt Yhdysvaltain varaulkoministeri Wendy Sherman korostivat, että Ukraina ja Nato eivät ole uhkia Venäjälle. Venäjän väite Naton aggressiivisesta laajentumisesta ei pidä paikkaansa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg lehdistötilaisuudessa Brysselissä keskiviikkona.

Yhdysvaltain varaulkoministeri Shermanin mukaan kokous oli poikkeuksellinen diplomatian voimannäyttö: kolmekymmentä Naton jäsenvaltiota oli yksimielisiä.

Sherman mainitsi tiedotustilaisuudessa, että yhtenäisyys koskee myös maita, jotka eivät ole Nato-maita. Häneltä kysyttiin Suomesta ja Ruotsista.

”Ohjaan teidät niiden lausuntojen äärelle, joita nämä maat ovat viime aikoina tehneet. Tämä on tuonut koko Euroopan yhteen, myös maat, jotka eivät kuulu Natoon. Kaikki jakavat samat huolet ja toiveet.”

Myös Naton Stoltenberg viittasi tiedotustilaisuudessaan Ruotsin ja Suomen Nato-linjaan. Stoltenberg käytti esimerkkinä presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta, jossa Niinistö toi esiin vastaavan kantansa.

Lue lisää: Presidentti Niinistö toivoi uuden­vuoden­puheessaan, ettei Suomen turvallisuudesta tulisi repivän riidan lähdettä

Suomi nousi esiin myös Venäjän varaulkoministeri Gruškon tiedotustilaisuudessa. Gruško sanoi, että Venäjän mukaan liittoutumattomien maiden tulisi pysyä liittoutumattomina.

Myös Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sivusi aiemmin keskiviikkona kysymystä Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Hän vastasi kysymykseen, että kaikki Naton laajentuminen huolestuttaa Venäjää, koska sitä voitaisiin pitää vastakkainasettelun välineenä.

Venäjän varaulkoministeri Aleksandr Gruško kommentoi tiedotustilaisuudessaan Reutersin mukaan, että Naton laajentuminen sisältää riskejä, jotka ovat painavampia kuin laajentumisen mahdolliset hyödyt.

Yhdysvaltojen puolesta Sherman kertoi esittäneensä Venäjän edustajille, että ainakin tiedonkulun parantamisesta ja riskien liennyttämisestä ollaan valmiita keskustelemaan yksityiskohtaisemmin. Yhdysvallat ja Nato ovat esittäneet ehdotuksiakin.

”Mutta jos Venäjä kävelee neuvotteluista ulos, on aika selvää, etteivät he ole olleet tosissaan aiemminkaan.”

Sherman huomautti, että Venäjän delegaation edustajat raportoivat presidentti Vladimir Putinille.

”Venäjällä on valinta tehtävänään. Toivomme kaikki, että tässä valitaan rauhan ja diplomatian tie.”

Naton Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Nato voisi tarvittaessa lisätä joukkojaan Itä-Euroopassa.

”Jos Venäjä jälleen kerran käyttää voimaa Ukrainaa vastaan ja tunkeutuu syvemmälle Ukrainaan, meidän täytyy tosissamme tarkastella tarvetta lisätä läsnäoloamme liittouman itäpuolella”, Stoltenberg sanoi.

Baltian maat ovat vedonneet Nato-liittolaisiinsa, jotta nämä lisäisivät sotilaallista läsnäoloa Baltiassa. Asiasta kertoi Viron pääministeri Kaja Kallas Reutersille ennen neuvotteluita keskiviikkona.

”Jos katsoo karttaa, Baltian maat ovat ’Naton niemimaa’, ja siksi meillä on huolemme”, Kallas sanoi.

Naton joukot levittäytyivät Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan vuonna 2014 sen jälkeen kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä. Kussakin maassa Naton joukkojen vahvuus on noin tuhat sotilasta.

Venäjän ja Naton väliset jännitteiset välit liittyvät etenkin kiristyneeseen tilanteeseen Ukrainassa. Venäjä on koonnut noin satatuhatta sotilasta Ukrainan rajojen tuntumaan ja esittänyt samaan aikaan Natolle pitkälle meneviä vaatimuksia.

Keskiviikon tapaaminen oli osa neuvottelujen sarjaa tällä viikolla. Maanantaina Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat keskustelivat Genevessä, ja torstaina Ukrainan tilannetta puidaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) kokouksessa.

Maanantain tapaaminen ei tuonut suuria läpimurtoja, mutta ainakaan diplomaattinen prosessi ei kariutunut, vaan osapuolet kertoivat vuoropuhelun jatkuvan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat