Venäjällä on kolme tapaa jatkaa hankalassa neuvottelutilanteessa, ja yhteen niistä voi liittyä ydinpelote, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja - Ulkomaat | HS.fi

Venäjällä on kolme tapaa jatkaa hankalassa neuvottelu­tilanteessa, ja yhteen niistä voi liittyä ydin­pelote, sanoo Ulko­poliittisen instituutin johtaja

Venäjä voi jatkaa neuvotteluja Yhdysvaltojen ja Naton kanssa ja samalla kasvattaa painetta käyttämällä sotilaallisia keinoja.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola lokakuussa 2020.

13.1. 8:00

Venäjä on ajautunut vaatimustensa kanssa epämiellyttävään tilanteeseen. Se esitti joulukuussa Yhdysvalloille vaatimuslistan, jossa se edellytti muun muassa, että Nato estää Ukrainan hakemisen sotilasliittoon.

Vaatimuksista on neuvoteltu maanantaina ensin Yhdysvaltojen kanssa ja keskiviikkona Naton kanssa. Neuvottelut eivät ole näyttäneet menestyksekkäiltä.

Lue lisää: Nato ja Yhdysvallat käyttivät Suomea esimerkkinä Naton ja Venäjän neuvotteluista – Venäjä: Käytämme sotilaallisia keinoja, jos poliittiset eivät riitä

Venäjä voi nyt jatkaa eteenpäin kolmella tavalla, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Tilanteeseen ovat syynä aika ja neuvottelukumppanien määrä.

”Venäjä halusi alun perin neuvotteluja yhden relevantin kumppanin kanssa, ja sikäli maanantain neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa olivat sille tärkeimmät. Samalla Yhdysvaltojen strategiana on ollut hajaannuttaa Venäjän uhkavaade kolmeen pöytään”, Aaltola selittää.

Alun perin Venäjä halusi neuvottelukumppaneiltaan nopeita vastauksia, mielellään vaikka jo ennen neuvotteluja. Nopeita vastauksia ei tullut. Neuvotteluissa saadut vastaukset eivät ole olleet sitä, mitä Venäjä oli toivonut.

”Yhdysvaltain strategian lähtökohtana on ollut, että toimenpiteistä voidaan sopia esimerkiksi harjoituksista ilmoittamisessa, mutta Venäjän lähtökohtana oli halu, ettei Ukrainan integroituminen länteen pääse tapahtumaan.”

Venäjän neuvottelijat kokivat viimeistään keskiviikkona pettymyksen. Naton kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Wendy Sherman sanoi, että kaikki 30 Naton jäsenvaltiota olivat olleet yksimielisiä siitä, että Naton avointen ovien politiikkaan ei ole koskemista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Ukraina saa hakea jäseneksi jos haluaa, eikä Nato sitä Venäjän vaatimuksesta ryhdy estämään.

Lue lisää: Nato ja Yhdysvallat käyttivät Suomea esimerkkinä Naton ja Venäjän neuvotteluista – Venäjä: Käytämme sotilaallisia keinoja, jos poliittiset eivät riitä

Venäjän varapuolustusministeri Aleksandr Fomin ja varaulkoministeri Aleksandr Gruško valmistautuivat neuvotteluihin Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa keskiviikkona.

Venäjän neuvottelijat olivat keskiviikon neuvotteluihin ilmeisen pettyneitä. Venäjän apulaisulkoministeri Aleksandr Gruško sanoi, että Venäjä käyttää tilanteessa sotilaallisia keinoja, elleivät poliittiset keinot riitä.

Gruškon kommenttien mukaan Venäjä tulee vastaamaan ”vastavuoroisesti”, uutistoimisto Reuters kertoo.

”Tilanne on hyvin vaarallinen”, Gruško sanoi.

Lännessä on kannettu huolta siitä, että Venäjä jättäisi neuvottelut kesken. Sotilaallisen toiminnan riskin uskotaan silloin kasvavan entisestään.

Mika Aaltolan mukaan Venäjällä on kolme vaihtoehtoa. Niistä yksi on jättää neuvotteleminen sikseen ja toimia omien suunnitelmiensa mukaisesti, mitä ne sitten ovatkaan.

”Toinen vaihtoehto on jatkaa kituliaalla neuvottelupolulla, ja kolmas vaihtoehto on näiden kahden välillä”, Aaltola sanoo.

”Venäjä voi sekä jatkaa neuvotteluja että käyttää muita keinoja samaan aikaan. Nämä keinot voivat olla sellaisia, että ne eivät ylitä vastapuolen toimintakynnystä.”

Aaltola pitää kolmatta vaihtoehtoa jopa odotettavana. Tämä johtuu siitä, että Venäjä haluaa jotain konkreettista.

”Näin viedään tilannetta kohti kulminaatiopistettä ja odotetaan, kuka ensimmäisenä katsoo kortit.”

Lue lisää: Venäjälle tuskin riittää Naton tarjoama kuunteleva korva – Putinin odotetaan valottavan Venäjän ”sotilasteknisiä toimia” tammi–helmikuun vaihteessa

Näitä muita keinoja voivat olla ydinohjusten sijoitteleminen Krimille tai Kaliningradiin eli niin sanottu ydinpelotteen käyttö tai avoimen sotilaallisen voiman käyttäminen Itä-Ukrainassa, missä Venäjä on käyttänyt sotilaallista voimaa peitellysti jo vuodesta 2014, Aaltola listaa mahdollisia muita keinoja.

”Yhtenä vaihtoehtona voi olla valtioliiton vahvistaminen Valko-Venäjän kanssa, mihin voi myös liittyä tukikohtien sijoittelua sekä tuo ydinpelote.”

Venäjä voi myös pyrkiä pelaamaan aikaa, ja seuraavat askeleet voivat olla vaikeammin ennakoitavissa.

”Nyt ei tiedetä kovin paljoa enempää kuin kaksi viikkoa sitten. Paitsi se tiedetään, että länsi ei anna periksi. Eskalaatiosta ei ole vielä päästy eroon.”

Länsi näyttää nyt yhtenäiseltä, Aaltola muistuttaa.

”Yhtenäisyys on seurausta Venäjän asettamasta haasteesta, mutta kauanko yhtenäisyys kestää, jos länttä ryhdytään näännyttämään?”

Lue lisää: EU hokee, ettei sen yli neuvotella – Ukrainan tilanne näyttää jälleen, miten vaikeaa pelikentälle on päästä

Venäjään ja diplomatiaan liittyvä superviikko jatkuu torstaina keskiviikkoakin laajemmilla neuvotteluilla, kun Venäjän edustajat kohtaavat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin edustajat.

Aaltolan mielestä torstai on Suomelle tärkeä päivä: onhan Suomikin Etyjin jäsen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat