Venäjä näkee jo merkkejä suhteiden katkeamisesta länteen – näin Venäjän mediassa uutisoidaan diplomatian superviikon tapahtumista - Ulkomaat | HS.fi

Venäjä näkee jo merkkejä suhteiden katkeamisesta länteen – näin Venäjän mediassa uutisoidaan diplomatian super­viikon tapahtumista

Venäjän mediassa maan kärkiteemana pidetään yhä turvallisuustakuita, joita se on vaatinut Natolta. Itänaapurissa Nato näyttäytyy hankalana neuvotteluparina.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg (kesk.) ohjasi Venäjän varaulkoministeriä Aleksandr Gruškoa neuvottelupaikalle Brysselissä keskiviikkona. Taustalla neuvotteludelegaatioiden sotilasedustajia.

13.1. 18:03

Venäjä pitää edelleen sitkeästi kiinni Natolle esittämistään turvatakuista. Sen sijaan hyökkäys Ukrainaan näyttäytyy lähinnä absurdina länsimedian väitteenä.

Näin voi päätellä venäläisen median tavasta uutisoida diplomatian superviikosta, jonka aikana Venäjä on osallistunut neuvotteluihin vuoroin Yhdysvaltojen, Naton ja Ety-järjestön kanssa.

Jokaisessa käänteessä Venäjä on muistuttanut vaatimuksestaan, ettei Nato saa enää laajentua itään. Venäjä oli odottanut lännen antavan asiassa kirjallisen vastauksen.

Venäjä tulee tekemään omat johtopäätöksensä, jos länsi yrittää vetäytyä turvatakuukeskusteluista, sanoi Ety-järjestön kokouksessa Venäjää edustava Aleksandr Lukaševitš. Hänen mukaansa Venäjä on selkeästi ilmaissut ehtonsa Natolle, mutta niihin ei ole vastattu asianmukaisesti.

Etyjin kokous alkoi Wienissä torstaina. Tälläkin kertaa puheenaiheena on Ukrainan jännitteinen tilanne, josta on jo neuvoteltu aikaisemmin tällä viikolla Brysselissä ja Genevessä.

Lukaševitš korosti uutistoimisto Interfaxin mukaan, että Venäjä on ”rauhaa rakastava maa”, mutta se ei tarvitse rauhaa ”millä hinnalla hyvänsä.”

Torstaina Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov ilmoitti, että edellytyksiä uusille turvallisuusneuvotteluille ei ole.

Rjabkov perusteli kantaansa sillä, etteivät Yhdysvallat ja Nato ole olleet valmiita suostumaan Venäjän vaatimuksiin eikä tämän viikon tapaamisissa siten hänen mukaansa edistytty.

Lue lisää: Venäjä ei näe tarvetta uusille turvallisuus­neuvotteluille

Useat venäläismediat kuvailevatkin menneen viikon keskusteluita tuloksettomiksi. Sen sijaan Kommersantin mukaan Venäjä sai Natolta ja Yhdysvalloilta tärkeitä myönnytyksiä, ”mutta ei avainasioissa.”

Ansioksi nähtiin ennen kaikkea se, että Nato ilmoitti olevansa halukas keskustelemaan lisää. Nyt neuvottelut ovat Venäjän näkökulmasta umpikujassa.

”Väitteet maamme aikeista hyökätä Ukrainaan ovat Venäjä-vastaisten sairaan mielikuvituksen hedelmiä.”

Venäjällä mediahuomio on kiinnittynyt luonnollisesti Nato-kokouksen venäläisedustajien, varapuolustusministeri Aleksandr Fominin ja varaulkoministeri Aleksandr Gruškon sanomisiin. Uutisoinnissa ministerit ovat jämerästi vieneet neuvottelupöytään useita Venäjän vaatimuksia, joita Nato ei kuitenkaan halua toteuttaa.

Uutistoimisto Tass kertoo Gruškon sanoneen, että nelituntisesta tapaamisesta käytettiin puolitoista tuntia ”Ukrainan asioiden” käsittelyyn.

”Yritykset rakentaa turvallisuutta ilman Venäjän osallistumista ovat haitallisia”, Gruško sanoi uutissivusto Meduzan mukaan.

Hänen mukaansa Venäjä tulee käyttämään kaikkia keinoja taatakseen turvallisuutensa – niin poliittisen kuin sotilaallisen.

Fomin puolestaan totesi Venäjän puolustusministeriön tiedotteessa, että Naton ja Venäjän suhteet ovat saavuttaneet ”kriittisen alhaisen tason”.

Puolustusministeriön mukaan Venäjä on toistuvasti vaatinut Natoa purkamaan jännitteitä, mutta se ei ole näin toiminut, mikä on Venäjän näkökulmasta luonut olosuhteet erilaisille konflikteille.

Yhdysvaltain senaatin demokraatit julkaisivat keskiviikkona luonnoksen pakotelistasta, joka koskisi muun muassa Venäjän valtion johtoa ja finanssialaa. Pakotteita on suunniteltu siltä varalta, että Venäjä tunkeutuu syvemmälle Ukrainaan.

Venäjällä lista tulkittiin suoraksi hyökkäykseksi presidentti Vladimir Putinia vastaan. Kremlin mukaan uusia pakotteita voidaan verrata Venäjä-suhteiden katkaisemiseen, kertoo Tass.

”Niitä on mahdotonta tulkita mitenkään muuten kuin tällä tavoin”, Putinin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi torstaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

Peskovin mielestä pakoteuhkaukset ovat erittäin pöyristyttäviä etenkin nyt, kun osapuolet ovat juuri päässeet neuvottelemaan.

Monet venäläismediat uutisoivat myös Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettilään Anatoli Antonovin kipakat vastaukset pakotekysymykseen.

”Väitteet maamme aikeista hyökätä naapurimaahan ovat paikallisten Venäjän-vastaisten piirien sairaan mielikuvituksen hedelmiä. Heidän psyykkisen häiriönsä tulosta. Vastaus on yksiselitteinen: meillä ei ole aggressiivisia aikeita Ukrainaa kohtaan”, Antonov sanoi Eho Moskvyn mukaan.

Venäläisen Sberbankin johtaja Herman Gref kommentoi pakoteasiaa toteamalla, että Venäjä on varautunut ”mihin tahansa skenaarioon”. Grefin mukaan Yhdysvallat uhkailee joka päivä jollakin asialla, eikä se enää voi säikäyttää Venäjää. Asiasta uutisoi venäläinen uutissivusto RBK.

Viron pääministeri Kaja Kallas kertoi Reutersille keskiviikkona, että Baltian maat ovat pyytäneet Nato-liittolaisiltaan sotilaallista läsnäolon lisäämistä Baltiassa

”Jos katsoo karttaa, Baltian maat ovat ’Naton niemimaa’, ja siksi meillä on huolemme”, Kallas sanoi.

Naton joukot levittäytyivät Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan vuonna 2014 sen jälkeen kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä. Kussakin maassa Naton joukkojen vahvuus on noin tuhat sotilasta.

Kallaksen lausunnoista uutisoi Venäjällä muun muassa RBK, joka totesi uutisessaan, että toistaiseksi Baltiassa on ”muutamia” Naton pataljoonia.

Myös Suomen ja Ruotsin Nato-kanta on herättänyt viime päivinä kiinnostusta itänaapurissa. Interfax uutisoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin sanoneen, että Suomi ja Ruotsi voisivat liittyä Natoon hyvin nopeasti.

Uutisessa myös viitattiin presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puheeseen, jossa Niinistö muistutti Suomen oikeudesta liittoutua sotilaallisesti ja hakea Naton jäsenyyttä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat