Ruotsi vetää osan joukoistaan pois Malista – Päätöstä operaatiosta, jossa Suomikin on mukana, ei ole vielä tehty - Ulkomaat | HS.fi

Ruotsi vetää osan joukoistaan pois Malista – Päätöstä operaatiosta, jossa Suomikin on mukana, ei ole vielä tehty

Ruotsin päätös koskee niin sanottua Takuban erikoisyksikköä. Maa ei ole tehnyt vielä päätöstä YK:n vetämästä rauhanturvaamisoperaatiosta, jossa myös Suomi on mukana.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde ilmoitti perjantaina EU:n ulkoministerien tapaamisessa Ranskan Brestissä, että maa vetää osan joukoistaan pois Malista.

14.1. 12:58 | Päivitetty 14.1. 17:25

Ruotsi vetää osan joukoistaan pois Länsi-Afrikassa sijaitsevasta Malista tämän vuoden aikana, uutistoimisto Reuters kertoo.

Maan ulkoministeri Ann Linde ilmoitti päätöksestä perjantaina. Päätös koskee niin sanottua Takuban erikoisyksikköä. Yksikön tehtävänä on ollut muun muassa neuvoa ja avustaa Malin omien asevoimien joukkoja.

Takuba perustettiin jatkamaan Ranskan alunperin luomaa Barkhanea, jonka tarkoituksena oli suorittaa terrorismin vastaisia operaatioita Sahelin alueella. Takubassa on mukana 14 eurooppalaista valtiota, ja sen tarkoituksena on muun muassa tarjota logistiikkatukea ja erikoisjoukkojen sotilaita taistelussa jihadisteja vastaan.

Linde ei ottanut kantaa siihen, miten maa suhtautuu YK:n vetämään rauhanturvaamisoperaatio Minusmaan. Yhteensä Ruotsilla on ollut noin 370 sotilasta maassa. Myös Suomi on ollut mukana vuonna 2013 perustetussa Minusmassa.

Operaation tehtävänä on Puolustusvoimien mukaan tukea Malin laillista hallintoa. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa siviilien suojelun, ihmisoikeuksien valvonnan, humanitaarisen avun sekä paluumuuton mahdollisuuksien tukeminen.

Lisäksi Suomi on osallistunut toiseenkin operaatioon, EUTM Maliin, jossa Puolustusvoimien mukaan koulutetaan ja tuetaan Malin asevoimia.

HS ei tavoittanut Suomen ulkoministeriöstä ketään kommentoimaan asiaa perjantaina.

YK peräänkuulutti torstaina Malia hallitsevaa junttaa asettamaan virallisen vaalipäivän. YK:n kehotus tuli sen jälkeen, kun juntta ehdotti valtakautensa pidentämistä jopa viiteen vuoteen.

Kansainvälinen yhteisö on vaatinut junttaa pitäytymään lupauksessaan järjestää vaalit helmikuun 27. päivä.

Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian kehotti uutistoimisto AFP:n haastattelussa EU:ta pitäytymään uhkauksissaan asettaa tarvittaessa sanktioita, jos juntta ei pitäydy lupauksissaan. Myös Ranska on vähentänyt viime aikoina sotilaallista läsnäoloaan Malissa, jonne se lähetti tuhansia sotilaita tarkoituksenaan taistella jihadisteja vastaan.

Malissa on koettu kaksi vallankaappausta lyhyen ajan sisään. Vuonna 2020 sotilaat järjestivät vallankaappauksen elokuussa, jossa he syrjäyttivät presidentti Ibrahim Boubacar Keïtan. Vuonna 2021 sotilaat puolestaan ottivat vallan presidentti Bah N'dawilta.

Maata johtaa tällä hetkellä tilapäisenä presidenttinä eversti Assimi Goïta.

Malin hallinto on syyttänyt Ranskaa sen hylkäämisestä, ja se on solminut sopimuksia venäläisen yksityisen palkka-armeija Wagnerin kanssa. Ranskan mukaan Wagnerin mukanaolo on tehnyt yhteistyön Malin hallinnon kanssa mahdottomaksi.

Wagnerin läsnäolo ja juntan pyrkimykset pysyä vallassa ovat Linden mukaan mahdottomia hyväksyä.

”Tiedämme, että Wagner on [siellä] – – ja jos heillä on suurempi vaikutus, sitten emme voi jatkaa suurilla määrillä joukkoja [Malissa].”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat