Joe Bidenille satelee iskuja joka suunnalta, ja haaveet historian suurmieheksi pääsystä murenevat yksi kerrallaan - Ulkomaat | HS.fi

Joe Bidenille satelee iskuja joka suunnalta, ja haaveet historian suurmieheksi pääsystä murenevat yksi kerrallaan

Bidenin oman puolueen senaattorit tyrmäsivät vaalilakihankkeen ja korkein oikeus kumosi koronapolitiikan kulmakiven. Bidenin kuherruskuukausi uutena presidenttinä on kaukainen muisto, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden poistui tapaamisesta senaatin demokraattijäsenten kanssa kongressitalossa Washingtonissa torstaina.

15.1. 17:28

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti tiistaina Atlantassa tunteikkaan puheen, jolla hän yritti edistää maansa vaalilakien uudistamista. Hän vertasi lakeja jarruttavia republikaaneja rotusorron kannattajiin ja vaati demokraatti­puolueensa senaattoreita venyttämään senaatin sääntöjä vähemmistöjen äänioikeutta puolustavan hankkeensa hyväksymiseksi.

Torstaina kaksi demokraatti­senaattoria – Arizonan Kyrsten Sinema ja Länsi-Virginian Joe Manchin – ilmoittivat, etteivät he ole valmiita romuttamaan niin sanottua filibuster-sääntöä, joka vaatii laeille niin sanotun superenemmistön eli 60 senaattorin tuen. Näin ollen lain läpimenolle ei ole mahdollisuuksia.

Erityisen kiusallista Bidenille oli, että Sinema ilmoitti kannastaan vain hieman ennen kuin Biden matkasi Valkoiselta talolta kongressitalolle, jossa presidentin oli määrä taivutella puoluetovereitaan. Manchin puolestaan kaatoi kylmää vettä presidentin niskaan pian sen jälkeen kun Biden palasi virka-asunnolleen.

Biden latasi koko presidentin arvovaltansa lakihankkeeseen, josta tuli pannukakku.

Arizonan demokraattisenaattori Kyrsten Sinema ei suostunut tukemaan presidentti Joe Bidenia torstaina.

Senaatin nöyryytys olisi yksinään riittänyt pilamaan päivän. Mutta sen lisäksi Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi samana päivänä Bidenin hallituksen määräyksen, jonka mukaan suurten työnantajien on edellytettävä työntekijöiltään joko koronarokotusta tai negatiivista testitulosta.

Biden julkaisi lausunnon, jossa hän ilmaisi pettymyksensä korkeimpaan oikeuteen. Oikeudessa päätös syntyi konservatiivien äänillä. Rokotus- ja testipakko on ollut yksi Bidenin koronapolitiikan kulmakivistä.

Torstain tapahtumat alleviivasivat, että tähdet ovat Bidenin hallinnon näkökulmasta ikävässä asennossa. Senaatissa demokraateilla on vain 51–50-enemmistö, joka ei lainsäätämiseen yleensä ottaen riitä. Korkeimmassa oikeudessa puolestaan istuu kuusi konservatiivista ja kolme liberaalia tuomaria, mikä on pysyvä ongelma Bidenille.

Biden lupasi noin vuosi sitten valtaan noustessaan, että hän vapauttaa Yhdysvallat koronapandemian kurimuksesta, mutta se ei ole onnistunut alkuunkaan. Vaalilakien uudistuksella Biden halusi kulkea Abraham Lincolnin ja Martin Luther Kingin jalanjäljissä, mutta historian suurmiesten saappaat osoittautuivat liian isoiksi.

Huonosti menee myös kunnianhimoisella, mutta jo rajusti vesittyneellä hankkeella nimeltä Build Back Better. Kyseessä on noin 1 500 miljardin euron sosiaali- ja ilmastopaketti, jonka pitäisi johdattaa talous uuteen, tasa-arvoisempaan ja vihreämpään kukoistukseen.

Myös tämän hankkeen tiellä seisoo hiilikaivoksistaan tunnetun Länsi-Virginian osavaltion senaattori Joe Manchin. Hän on tinkinyt suuren lakipaketin hintalappua puoleen alkuperäisestä ehdotuksesta, mutta näyttää nyt menettäneen kiinnostuksensa hankkeen tukemiseen missään muodossa.

Länsi-Virginian demokraattisenaattorista Joe Manchinista on tullut suurin päänsärky Joe Bidenille.

Bidenista povattiin jopa uutta Franklin D. Rooseveltia, joka nosti sosiaaliuudistuksillaan Yhdysvallat 1930-luvun lamasta ja johti maata toisen maailmansodan vuosina. Vertaus näyttää nyt utuiselta toiveajattelulta.

Bidenin lehdistösihteeri Jen Psaki yritti torstaina vakuuttaa mediaa siitä, ettei presidentillä mene lainkaan hassummin. Bidenin kaudella on rokotettu koronaa vastaan noin 200 miljoonaa amerikkalaista ja hän on onnistunut ”rakentamaan uusiksi liittolaisuudet” ja siten vahvistamaan Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa, Psaki sanoi. Listaan voi lisätä noin biljoonan euron infrastruktuurilainsäädännön.

Ulkomaailma ja erityisesti länsimaat suhtautuvatkin Bideniin paljon myönteisemmin kuin Donald Trumpiin, mutta ulkopolitiikan saralla tähän mennessä näkyvin tapahtuma on ollut Yhdysvaltain kaoottinen lähtö Afganistanista.

Tällä viikolla Yhdysvallat on pystynyt pitämään sotilasliitto Naton jäsenet yhtenäisinä Venäjän aiheuttaman uhan edessä. On kuitenkin täysin epäselvää, onko Venäjän uhka vähentynyt vai kasvanut eri puolilla Eurooppaa käytyjen neuvottelujen myötä.

Bideniin liittyvä kuherruskuukausi amerikkalaisten silmissä on enää kaukainen muisto. Tällä hetkellä presidentin toimia tukee enää hieman yli 40 prosenttia amerikkalaisista. Sen alempaa tukea ei ole vuoden palvelleella presidentillä nähty, paitsi Trumpin aikana, kertoo kyselyitä analysoiva Fivethirtyeight.com-sivusto.

Mitä huonommin Bidenilla menee, sen enemmän hänen oman demokraattipuolueensa kongressiedustajat tuntevat kiusausta tai pakkoa ottaa hajurakoa presidenttiin. Erityisesti puolueen vasemman laidan poliitikot joutuvat selittämään äänestäjilleen, miksi suuret lupaukset paremmista ajoista ovat jääneet lunastamatta.

Kymmenen kuukauden päästä pidettävissä välivaaleissa kukin kongressin jäsen taistelee oman poliittisen perintönsä puolesta. Ja sen jälkeen tuijotetaan seuraavien presidentinvaalien kalenteria.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat