Kiina ja Iran lähentyivät jälleen – 25-vuotinen sopimus siirtyi ”toimeenpanoasteelle” ja voi mullistaa alueellisen tasapainon - Ulkomaat | HS.fi

Kiina ja Iran lähentyivät jälleen – 25-vuotinen sopimus siirtyi ”toimeen­pano­asteelle” ja voi mullistaa alueellisen tasapainon

Iranin ja Kiinan ulkoministerit sopivat yhteistyösopimuksen toimeenpanosta, mutta konkreettisia seurauksia ei kerrottu.

Iranin ulkoministeri Hossein Amir Abdollahian ja Kiinan ulkoministeri Wang Yi poseerasivat valokuvaajilla perjantaina Wuxin kaupungissa Kiinassa.

15.1. 17:13

Kiina ilmoitti lauantaina, että Kiinan ja Iranin välinen strateginen sopimus taloudellisesta, poliittisesta ja sotilaallisesta yhteistyöstä siirtyy toimeenpanoasteelle. Ilmoitusta edelsi maiden ulkoministerien tapaaminen perjantaina Wuxin kaupungissa Kiinassa, kertoo esimerkiksi uutistoimisto Reuters.

Viime vuonna hahmoteltu sopimus on tehty peräti 25 vuodeksi. Sen tarkat yksityiskohdat eivät ole julkisuudessa. Nytkään ei kerrottu konkreettisista projekteista, joita toimeenpanon myötä tehtäisiin.

Joka tapauksessa maiden jo joitakin vuosia jatkunut lähentyminen voi muuttaa alueellista tasapainoa ja lisätä Kiinan vaikutusvaltaa Lähi-idässä.

Kiina julisti samalla vastustavansa ”laittomia pakotteita Irania vastaan”, sen ulkoministeriö tiedotti.

Samaan aikaan kansainväliset neuvottelut Iranin ydinsulkusopimuksesta keskeytyivät Wienissä pariksi päiväksi, uutistoimisto Reuters kertoo.

Vuoden 2015 sopimuksessa Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Ranska ja Saksa antoivat Iranin-vastaisille pakotteille helpotuksia vastineeksi sille, että Iran pystyy luotettavasti osoittamaan, ettei se ole kehittämässä ydinasetta.

Yhdysvallat irtautui sopimuksesta vuonna 2018 ja asetti pakotteet taas täysmääräisesti voimaan. Iran katsoi tämän merkiksi siitä, että ydinsulkusopimusta ei tarvitse kunnioittaa.

Viime vuonna YK:n ydinvalvontajärjestö IAEA arvioi, että Iranilla on 3 000 kiloa uraania eli moninkertaisesti enemmän kuin ydinsulkusopimus sallisi. Samalla Iranin arvioitiin jalostaneen uraania 60-prosenttiseen väkevyyteen noin 2,4 kiloa. Ydinaseeseen käytettävä uraani on väkevyydeltään yleensä 90-prosenttista.

Viime vuonna hahmoteltu sopimus on tehty peräti 25 vuodeksi. Sen tarkat yksityiskohdat eivät ole julkisuudessa.

Nykyisissä neuvotteluissa Iran vaatii, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kaudella asettamat pakotteet poistetaan ja Yhdysvallat lupaa, ettei se enää kävele sopimuksen yli.

Yhdysvallat puolestaan haluaa, että Iran supistaa ensin ydinohjelmaansa ja pystyy takaamaan, ettei uraanin rikastus etene ydinaseisiin kelpaavalle tasolle.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken sanoi torstaina, että vuoden 2015 sopimuksen pelastamiseen on aikaa vain muutamia viikkoja ja Yhdysvallat on valmis harkitsemaan myös muita toimenpiteitä, jos neuvottelut kaatuvat.

Mitä enemmän Kiina tarjoaa, sitä vähemmän Iranin tarvitsee välittää muiden maiden pakotteista.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan öljyvienti Iranista ja Venezuelasta Kiinaan kasvoi viime vuonna 53 prosenttia pakotteista huolimatta. The Economist -lehti arvioi, että Iranin öljynvienti kiinalaisyrityksille peräti kaksinkertaistui.

Iranin tuore presidentti Ebrahim Raisi on ylpeillyt maansa öljyviennin nousseen 40 prosentilla sen jälkeen, kun hän aloitti tehtävissään elokuussa. Itsenäiset arviot ovat samansuuntaisia, arvioi The Wall Street Journal. Toisaalta sama lehti muistuttaa, että kiinalaisetkin yrittävät varoa Yhdysvaltojen väläyttämiä lisäpakotteita, joita Iranin ja Kiinan tiivistyvä yhteistyö voisi tuottaa.

The Economist on myös pohtinut Kiinan ja Iranin lähentymisen jatkoseurauksia. Se pitää mahdollisena, että Iran tarjoaisi Kiinan laivastolle oikeuden käyttää saariaan Persianlahdella.

Se muuttaisi alueellista tasapainoa jälleen ja voi johtaa ennakoimattomiin seurauksiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat