Putinin väkivaltaisuutta selittää myös pelko fossiilittomasta tulevaisuudesta – ”Venäjälle tämä voi olla nyt tai ei koskaan -hetki”, sanoo tutkija

Euroopan energiasiirtymä antaa Venäjälle vipuvoimaa, jonka se menettää tulevaisuudessa.

Öljynkäsittelylaitos ja öljyputket kuvattuna kesäkuussa 2021 helikopterista, joka oli matkalla Venäjän pohjoisrannikolle Amdermaan.

27.2. 2:00 | Päivitetty 27.2. 6:08

Ilmastonmuutos ja fossiiliton tulevaisuus ovat yksi selitys sille, että Venäjällä on nyt kiire piirtää Euroopan karttaa uusiksi väkivallan keinoin.

Ne eivät ole Ukrainan sodan varsinainen syy, mutta ne lisäävät presidentti Vladimir Putinin hallinnon pelkoja. Niiden vuoksi on myös syntynyt aikaikkuna, jossa Venäjä haluaa toimia.

Näin arvioi kaksi Helsingin Sanomien haastattelemaa tutkijaa, jotka tutkivat ympäristön, energiapolitiikan ja turvallisuuden yhtymäkohtia.

”Ilman muuta se on yksi motivaattori”, sanoo Aleksanteri-instituutin Venäjän ympäristö­politiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.

”Jos katsoo, mistä Putinin valta tulee, niin se on öljy- ja kaasusektorin kaappaaminen pienen piirin haltuun ja niiden rahavirtojen hallitseminen.”

Tuo vallan kahva menettää vipuvoimaansa sitä mukaa kuin Eurooppa pyrkii irti fossiilisista polttoaineista. Siksi Venäjän näkökulmasta on helpompaa tehdä suurinta tyrmistystä herättävät liikkeet näinä siirtymän vuosina, kun Eurooppa on yhä riippuvainen Venäjän kaasutoimituksista.

”Venäjälle tämä voi olla nyt tai ei koskaan -hetki”, toteaa myös Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen analyytikko, bulgarialainen Yana Popkostova. Hän on tutkinut nimenomaan Venäjän kaasuhankkeita.

”Tulevaisuudessa Venäjällä ei enää välttämättä ole Eurooppaa kohtaan samaa vääntövoimaa.”

Venäjä masinoi Itä-Ukrainaan sodan vuonna 2014 ja kätilöi sinne kaksi separatistialuetta. Nyt se on tunnustanut niiden itsenäisyyden ja aloitti varhain torstaina täysimittaisen hyökkäyssodan koko Ukrainaa vastaan.

Tynkkynen analysoi Venäjän motiiveja Putinin hallinnon pelkojen kautta, ja sillä listalla ilmasto- ja energiahuolet tulevat neljäntenä. Myös Popkostova korostaa, että huoli fossiilittomasta tulevaisuudesta ei luonnollisesti ole tämän hyökkäyksen välitön syy.

Ensimmäinen pelko on Ukrainan ajautuminen kokonaan pois Moskovan vaikutuspiiristä syvemmälle demokraattisen lännen syliin. Putin laskee Ukrainan kuuluvaksi Venäjän etupiiriin eikä sotatoimet laukaisseen puheensa mukaan pidä sitä edes oikeana valtiona vaan Neuvostoliiton luomuksena.

Toinen huoli on pelko omasta nahasta ja oman hallinnon tulevaisuudesta. Putinin hallintoa huolettaa, että venäläiset alkaisivat ottaa mallia Ukrainan ja muiden lähimaiden demokratiaa vaativista ja länsimielisistä värivallankumouksista.

”Lisäksi on sentimentaalisempana taustavoimana vallanhalu ja halu rakentaa imperiumia”, Tynkkynen toteaa.

”Näihin sitten nivoutuu pelko imperiumin tulevaisuudesta tilanteessa, jossa energiasiirtymä on valtavoima.”

Energiasiirtymä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Euroopassa luovutaan kivihiilestä sekä vähennetään merkittävästi öljyn ja maakaasun käyttöä EU:n ilmastolain ja Pariisin sopimuksen mukaisesti. Tilalle tulee tuulivoimaa, aurinkovoimaa, sähkö­ajoneuvoja, maalämpöä sekä bio-, vety- ja kiertotaloutta.

Popkostova huomauttaa, että Venäjällä on suhtauduttu suuresti epäillen Euroopan kykyyn toteuttaa siirtymä haluamallaan nopeudella.

”Tein väitöskirjani Venäjän kaasuputkista vuonna 2009. Jo tuolloin Euroopassa puhuttiin paljon siitä, että energia­riippuvuutta Venäjästä pitäisi vähentää. Siihen nähden on tapahtunut vähän.”

Keski-Euroopassa maakaasu on yhä merkittävä lämmönlähde ja tuontikaasusta 45 prosenttia tulee yhä Venäjältä.

”Lisäksi kaasua tarvitaan eri teollisuuden aloilla”, Popkostova sanoo.

”On hyvä muistaa, että myös hiilipäästöjen nettonollamaailmassa tullaan tarvitsemaan öljyä ja kaasua, ja Venäjä pystyy tuottamaan niitä edullisesti.”

Euroopan riippuvuus Venäjän energiasta on vain kasvanut sen jälkeen kun Venäjä valtasi vuonna 2014 Ukrainalta Krimin niemimaan ja käynnisti sodan Itä-Ukrainassa. Vuonna 2019 noin 60 prosenttia Venäjän kaikesta viennistä EU-maihin oli energiatuotteita.

Saksan riippuvuutta lisää vielä pitkään maan luopuminen ydinvoimasta.

Maakaasun talteenottoon tarkoitettua laitteistoa näkyi Karanmeren rannalla Pohjois-Venäjällä marraskuussa 2021.

Tynkkynen uskoo, että Venäjä saattaa pyrkiä myös hidastamaan Euroopan energia­siirtymää.

Hänen mukaansa tuskin on sattumaa, että Venäjä piti talven ajan kaasutoimitukset Eurooppaan minimissä. Se voimisti energian hintapiikkejä kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa.

”Tavoite oli saada EU polvilleen tässä tilanteessa, kun Putin haluaa haastaa Ukrainan. Se luo sisäpoliittisen paineen.”

Popkostova muistuttaa, että Venäjän kaasun korvaaminen esimerkiksi amerikkalaisen nestemäisen maakaasun eli lng:n laivatoimituksilla voi tulla hyvin kalliiksi.

”Siinä joudutaan kilpailemaan hinnalla Aasian kanssa. Seurasin joulukuussa reaaliajassa, kuinka Aasiaan matkanneet lng-laivat kääntyivät ympäri, kun hinta Euroopassa nousi ennätyksellisen korkeaksi. Ei niiden liikkeitä voida poliittisesti määrätä.”

Toki tässäkin asiassa saattaa käydä päinvastoin kuin Venäjä toivoisi. Jos sen tarjoamien energianlähteiden hinta nousee, ihmiset siirtyvät uusiutuviin vaihtoehtoihin entistä hanakammin. Saksa reagoi jo Venäjän Ukraina-aggressioon keskeyttämällä Venäjältä Saksaan kulkevan Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönoton.

Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, entinen presidentti Dmitri Medvedev vastasi Twitterissä Saksan ilmoitukseen suorastaan pilkallisesti: ”Tervetuloa uuteen uljaaseen maailmaan, jossa eurooppalaiset saavat hyvin pian maksaa 2 000 euroa tuhannesta kuutiometristä maakaasua!”

Fossiilisen energian kallistuminen voi myös vauhdittaa Euroopan energiasiirtymää. Helsingin Huopalahdessa asunto-osakeyhtiö tuottaa osan käyttösähköstään aurinkopaneelien avulla.

Venäjän yksipuolinen talous on kuitenkin lopulta paljon haavoittuvaisempi kuin Euroopan monipuolinen talous.

Venäjä ei ole kehittänyt Putinin parinkymmenen vuoden valtakauden aikana taloudelleen uusia kivijalkoja. Tulot ovat yhä öljystä ja kaasusta, joita viedään ulkomaille varsin jalostamattomina. Muut merkittävät venäläiset vientituotteet ovat edelleen harvassa.

Tämäkin korostaa nykyisen aikaikkunan merkitystä sotilastoimissa.

”Nyt Venäjällä on rahaa käydä tätä kamppailua”, Tynkkynen sanoo. ”Valuuttavarannot ovat valtavat.”

Popkostovan mukaan nuo fossiilirahoin rakennetut varannot ovat osoitus siitä, että Venäjä on valmistautunut hyökkäyspäivää varten jo yli kymmenen vuoden ajan: rahaston koko on yli kaksinkertaistunut, ja sen varoja on siirretty pakotteiden varalta pois dollareista.

”Lisäksi Venäjä on ottanut lainoja Kiinalta ja sopinut kaasudiilejä Kiinan kanssa Kiinan valuutassa”, Popkostova taustoittaa.

”Ei tämä ollut mikään hullun miehen nopea päähänpisto.”

Neuvostoaikana ikiroudan päälle rakennettu kerrostalo oli sortumispisteessä kesäkuussa 2021 Venäjän pohjoisrannikon pikkukaupungissa Amdermassa.

Toisaalta Eurooppa on edelleen Venäjälle ylivertaisen tärkeä markkina-alue, eikä Kiina korvaa sitä hetkessä.

Lisäksi ilmaston nopea lämpeneminen tulee aiheuttamaan Venäjälle kuluja myös rakennetun ympäristön kolossaalisena korjausurakkana. Kaksi kolmasosaa Venäjän pinta-alasta on ikiroudan päällä. Noilla alueilla tiet, kaupungit ja myös fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen tarkoitettu kalusto ja putkisto kärsivät roudan pehmetessä. Taloja on alkanut sortua.

Lue lisää: Ensin puhkesi perna­rutto­epidemia, sitten löytyi virus, jota ei saanut hengiltä – Ikiroudasta nousee nyt hälyttäviä merkkejä, ja pahin on toden­näköisesti vasta edessä

Myös hyötyjä voidaan saada, varsinkin maanviljelyssä. Lännen pakotteet saivat Venäjän keskittymään omaan ruoantuotantoon, ja ilmaston lämpeneminen tekee uusista suurista alueista ainakin teoriassa viljelykelpoisia.

Tynkkysen mukaan on kuitenkin epäselvää, onko noiden alueiden maaperä yhtä soveltuvaa viljelyyn kuin Venäjän nykyisillä, jo nyt kuivumassa olevilla vilja-aitta-alueilla.

Viljelijä Pjotr Frolikov käveli viime kesäkuussa tilallaan Stavropolin aluepiirissä, joka on yksi Venäjän tärkeistä ruoantuotantoalueista.

Venäjän ei suinkaan tarvitsisi kahlita tulevaisuuttaan näin lujasti kaasuputkiin ja öljytynnyreihin. Tynkkysen näkemyksen mukaan kyse on pikemminkin siitä, että juuri nykyinen hallinto on kietonut valtansa kaasu- ja öljytuloihin niin tiiviisti, ettei se kykene rimpuilemaan niistä eroon.

Venäjä voisi olla uuden energiamurroksen areenalla myös voittaja. Sillä on valtava pinta-ala tuuli- ja aurinkovoimalle sekä monipuoliset mineraalivarat. Lisäksi se sijaitsee Euroopan ja Kiinan suurten kuluttajamarkkinoiden välissä. Perinteet teknologiassa ovat pitkät.

”Mutta sen sijaan että Venäjä investoisi näihin, se päättää investoida sotimiseen”, Tynkkynen sanoo.

”Putin kuvittelee rakentavansa vahvaa Venäjää, mutta todellisuudessa hän tuhoaa sitä.”

Arvostettu ajatushautomo Bruegel varoitti raportissaan viime vuonna, että Euroopan on aika alkaa herätä energiasiirtymänsä geopoliittisiin seurauksiin, joista suhde Venäjään on suurimpia.

Bruegelin mukaan Euroopan kannattaisi auttaa Venäjää liikkumaan kohti uusiutuvia energiamuotoja. Silloin Eurooppa voisi jatkaa energian ostamista Venäjältä.

Tynkkysenkin mielestä lännen kannattaisi kaikesta huolimatta tulevaisuudessa yrittää tarjota Venäjälle pakotekeppien lisäksi myös porkkanoita.

”Mieluusti näkisin Euroopan ja Venäjän suuren yhteisen investointiohjelman uusiutuvassa energiassa”, Tynkkynen sanoo.

”Mutta ensin tarvitaan riittävän iso keppi pysäyttämään Putinin sotahalut. Putin ei Ukrainasta ja Valko-Venäjältä lähde, mutta Venäjä voi lähteä. Tähän tarvitaan porkkana eli lupaus molempia osapuolia hyödyttävästä tulevaisuudesta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat