Kiina lienee kauhuissaan maailman jämäköistä toimista Venäjää vastaan – Näinkö kävisi myös Kiinalle, jos se lähtisi Taiwanin valloitukseen?

Jos Kiina lähtee tukemaan Venäjää taloudellisesti, Yhdysvallat voi haluta laajentaa pakotteita Kiinaankin.

Viime vuodet on spekuloitu, yrittääkö Kiina ottaa Taiwanin voimakeinoin lähivuosina. Kuvassa shakkilaudan taustalla Kiinan ja Taiwanin liput.

1.3. 10:45

Peking

Kiinan johdon voi olettaa olevan äimän käkenä ja hyvin harmissaan demokraattisten maiden vahvasta vastarinnasta sotivaa Venäjää vastaan.

Kuka olisi uskonut, että Yhdysvallat, Eurooppa ja moni muu blokkaavat Venäjän taloudellisesti näin vahvasti. Ja kuin yhdessä rintamassa. Samalla Ukrainaan lähtee asetta ja monenlaista muuta apua.

Kiina on tottunut pitämään länsimaita heikkoina ja kinaisina. Paljon melua, vähän villoja. Ovathan ulkovallat lonksuttaneet leukojaan Kiinan ihmisoikeusloukkauksista, mutta ne eivät ole saaneet aikaan sellaisia pakotteita, jotka olisivat Kiinaan kunnolla osuneet.

Kiina on tottunut pitämään länsimaita heikkoina ja kinaisina.

Kiina on pystynyt tekemään Xinjiangin muslimeille sellaista väkivaltaa kuin on halunnut ja tukahduttamaan Hongkongin demokratiavoimat hetkessä. Etelä-Kiinan merenkin Kiina on saanut pitkälti valtaansa, vaikka maailman räksytys on ollut kovaa.

Harva on maa kuitenkaan ollut kovin valmis uhraamaan kauppasuhteitaan ja yrityksiään.

Lue lisää: Kiinalla on meneillään raju mielenhallintaoperaatio, joka pyyhkii Hongkongista historian, demokratian ja vapaan taiteen

Lue lisää: HS:n kirjeenvaihtajat ovat seuranneet Kiinan uiguurijahtia jo vuosikymmeniä — Kuukausiliitteen jutussa he kertovat salaisista haastatteluista, kadonneista ihmisistä ja Suomeen asti yltävästä pelosta

Nyt kun demokraattiset maat – ja jotkut muutkin – näyttävät, millaisia toimia niistä voi tarvittaessa irrota, Kiina joutuu miettimään monet asiat uusiksi.

Kiina on varmasti aina ajatellut, että Taiwanin valtaamista pitää harkita hyvin tarkkaan. Nyt se tietää, että valtaus olisi aivan valtava riski Kiinalle. Muu maailma voisi käydä sitä vastaan samalla tavalla kuin nyt Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan.

Taiwan on käytännössä itsenäinen, mutta Kiina pitää sitä intohimoisesti omanaan. Maailmassa on viime vuodet spekuloitu, aikooko Kiina hyökätä Taiwaniin ja jos, niin milloin.

Manner-Kiinan ja Taiwanin yhdistyminen vielä joskus on Kiinan tärkeimpiä päämääriä.

Lue lisää: Maailmanrauhan vartija

Kiina johto uskoo – syystäkin –, että Yhdysvaltain toimien takana on tuhota Kiinaa johtava kommunistinen puolue ja heikentää Kiinan valtaa maailmassa. Siksi kaikenlainen demokratioiden yksituumaisuus pelottaa puoluetta.

Lue lisää: Kuka todella ohjailee Kiinaa?

Länsimaiden kyvyttömyys tehdä yhteistyötä keskenään ja päätöksiä ylipäätään on Kiinan johdolle ikuinen ilon aihe. Erityisesti lännen koronatoimien sekavuus ja valtavat kuolinluvut ovat saaneet Kiinan rautaiset toimet näyttämään vähintään oman kansan silmissä ylivoimaisilta.

Kiinan näkemyksen mukaan länsimaat ja demokratiat ovat heikkenemässä. Erityisesti Yhdysvaltojen se uskoo olevan menossa rappiolle. Kiina uskoo omaan ja autoritaaristen valtioiden nousuun.

Lue lisää: Kiina kutsuu itseään Yhdysvaltoja paremmaksi demokratiaksi, ja sillä on osuvia huomioita lännen mallista

Nyt muu maailma toimii Venäjän kriisissä nopeasti ja päättäväisesti ja Kiina on se, joka hapuilee kannoissaan.

Kiina on kieltäytynyt tuomitsemasta Venäjän hyökkäystä, joten sen voi katsoa olevan Venäjän puolella, vaikka se ei puolueellisuuttaan tunnusta.

Kiina kuitenkin tasapainoilee hokien valtioiden suvereenisuuden ja rauhan tärkeyttä – ja muistuttaen, kuinka Yhdysvallat on tehnyt historiassa yhtä jos toista pahaa maailmanrauhalle.

Lue lisää: Mitä suurvalta Kiina on mieltä Venäjän hyökkäyksestä? Eniten se pelkää sodan syöksevän Putinin vallasta

Kiinan tasapainoilu voi olla taktista, mutta voi se olla myös epävarmuutta ja osaamattomuutta. Kiina on ollut nykyisen kaltainen aktiivinen vaikuttaja ympäri maailman sangen lyhyen aikaa.

Nyt muu maailma toimii Venäjän kriisissä nopeasti ja päättäväisesti ja Kiina on se, joka hapuilee kannoissaan.

Kiinan ulkopoliittinen osaaminen on ohutta. Kiinan johdossa istuu enimmäkseen vain kiinaa puhuvia, kansanjoukoista eristäytyviä miehiä, jotka ovat päässeet valta-asemiin sisäpoliittisilla ansioilla.

Kiinan älymystö ei seiso yksituumaisesti vallanpitäjien takana, vaikka näin tärkeässä asiassa erimielisyys voi olla kohtalokasta älymystölle. Viisi merkittävää kiinalaista historioitsijaa tuomitsi Venäjän hyökkäyksen suorasanaisesti lauantaina julkaistussa avoimessa kirjeessä. Se tietenkin sensuroitiin sosiaalisesta mediasta.

Tavalliset kiinalaiset lienevät enemmän Venäjän puolella kotimaansa propagandan innoittamana. Silti sosiaalisesta mediasta löytyy myös puheenvuoroja Ukrainan puolesta, vaikka juuri niitä sensuroidaan ja vaikka niiden kirjoittajat saavat kansallismielisen trolliarmeijan kimppuunsa.

Miten tiukasti Kiina pysyy Venäjän tukena? Autoritaariset Venäjä ja Kiina ovat lähentyneet kovasti viime vuosina, ja viimeksi olympialaisten aikaan vakuuttivat syvää ystävyyttään.

Lue lisää: Kiina seuraa nyt silmä kovana, miten yhtenäinen länsi on Venäjää vastaan

Ystävyys testataan ihan kohta, kun talouspakotteet alkavat vaikuttaa, ja selviää, paljonko Kiina on tosi paikan tullen halukas tukemaan Venäjää. Niiden välinen kauppa on merkittävää, ja Kiina ostaa erityisesti kaasua ja öljyä Venäjältä.

Miten paljon Kiina uskaltaa lisätä kauppaansa, kun länsimaat vahtivat nyt pakotteidensa toimimista? Lisääkö se investointejaan?

On myös hyvä kysymys, paljonko kauppaa pystytään yhtäkkiä lisäämään, kun dollari- ja euromaksut vaikeutuvat pakotteiden myötä. Kiinan ja Venäjän välisestä kaupasta tiettävästi vain noin viidennes käytiin toissa vuonna yuaneilla.

Kun Venäjä suljetaan osin maksutietoja vaihtavan Swift-järjestelmän ulkopuolelle, Venäjä voisi ehkä käyttää kiinalaisten CIP-systeemiä. Se kuitenkin toimii yuaneissa, ja kovin monen muiden kuin kiinalaisten kanssa kauppaa sillä ei sitten käytäisikään.

Yhdysvallat myös suunnittelee, että mikäli Kiina lähtee auttamaan Venäjää pakotteiden kiertämisessä, myös Kiinaa voidaan rangaista, kertoi The Wall Street Journal -lehti.

Jos tähän päädytään, on kiinnostavaa nähdä, riittääkö myös esimerkiksi EU:n halu ja kantti moisiin toimiin.

Luultavasti ei. Kiina on niin tärkeä kauppakumppani.

Vaikka mistäpä sitä näinä yllättävinä päivinä tietää, mihin poliitikot venyvät.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat