Russofobialla ei voiteta sotia

Venäläistaustaisten syrjintä on ikiaikainen ”sallitun rasismin” saareke Suomessa. Myös presidentti Niinistön suosima lausahdus on pohjimmiltaan kyseenalainen, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Essi Sutinen.

Eri puolilla maailmaa on osoitettu mieltä Venäjän sotatoimia vastaan Ukrainassa. Kuva on viime viikolta Helsingistä.

5.3. 2:00 | Päivitetty 5.3. 8:00

Sodan mielettömyys järkyttää meitä kaikkia. Ukrainalaisia, suomalaisia – ja venäläisiä. Se välillä unohtuu.

Optikkoliike ilmoittaa, ettei se palvele enää venäläisiä asiakkaita. Ylen venäjänkielisten uutisten tekijät saavat törkypostia. Sairaanhoitajana työskentelevä tuttavani löytää ulko-ovensa edestä ulostetta.

Venäläistaustaisiin kohdistuva syrjintä on ikiaikainen ”sallitun rasismin” saareke Suomessa. Russofobiaan ei puututa samalla tavalla kuin muuhun rasismiin, koska sitä pidetään harmittomana.

Sodan syttyminen on lisännyt bensaa liekkeihin. On kuitenkin mahdotonta nähdä, miten venäläisten syyllistäminen auttaa ukrainalaisia.

Russofobialla ei voiteta sotia, koska venäläiset eivät ei ole sodassa Ukrainaa vastaan. Vladimir Putin on.

Suomenvenäläiset ovat joutuneet jo pitkään kantamaan harteillaan autoritäärisen itänaapurimme poliittista taakkaa. Heidän on aina oltava valmiita ottamaan kantaa Putinia vastaan tai hänen puolestaan.

Moni unohtaisi politiikan mieluiten kokonaan.

Propaganda leviää vääjäämättä rajojen yli myös Suomen venäläisyhteisöihin. Perhe- ja ystävyyssuhteet joutuvat koetukselle, kun käydään kiivasta keskustelua sodan oikeutuksesta ja siitä, kenen syytä hyökkäys on.

Voi olla, että Venäjällä ei ole pian ehkä yhtäkään riippumatonta mediaa, koska valtion sensuuriviranomainen Roskomnadzor on ajanut ahtaalle loputkin niistä. Tämä johti liberaalin radiokanavan Eho Moskvyn toiminnan lopettamiseen tällä viikolla.

Kun sananvapaus toisaalla kapenee, ei meidän pidä väärinkäyttää omaamme solvaamalla kanssaihmisiä.

Myös tasavallan presidentin Sauli Niinistön taajaan eri muodoissa toistelema ”kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni” on pohjimmiltaan melko kyseenalainen lausahdus.

Mietelmää pidetään jonkinlaisena kansanviisautena siitä, miten Venäjään pitäisi suhtautua valtiona. Niinistö on viljellyt metaforaa kansainvälisissäkin medioissa, muun muassa The New York Timesissa helmikuussa.

Samalla se leikkii kuluneella stereotypialla: Ikään kuin pihistäminen olisi osa slaavilaisuuden ydintä. Varastaminen onkin yksi yleisimpiä venäläisiin liitettyjä kielteisiä mielikuvia.

Sitä paitsi kasakoita on tunnetusti ollut nyky-Venäjän rajojen ulkopuolellakin, myös Ukrainassa.

Miksi kaikki pitää aina ottaa niin kirjaimellisesti, voisi joku kysyä.

Siksi, koska kielenkäyttö ei ole viatonta ja vaaratonta: sen avulla luokittelemme asioita ja rakennamme todellisuutta, jossa elämme. Emme voi kuvitella pois kielenkäytön haitallisia sivuvaikutuksia ja kiistää ne vähäpätöisinä.

Russofobia on myös valjastettu Kremlin disinformaatio­kampajan aseeksi. Venäläiset poliitikot ovat jo kauan puhuneet esimerkiksi ”venäläisvastaisista” pakotteista.

Valtioneuvoston teettämässä raportissa Govorit Moskva – Moskova puhuu todetaan, että Kremlin strategiseen viestintään kuuluu olennaisesti ”loukattuna olemisen ja petetyksi tulemisen kokemus”. Tämä on tullut selväksi myös Ukrainan sodan käänteissä.

Venäjän identiteettiin kuuluu nähdä itsensä liberaali­demokratioiden syrjimänä hylkiönä, jonka pitää itse raivata oma polkunsa – protestiäänistä piittaamatta. Kaikessa, mitä Venäjää vastaan tehdään, on kyse lännen pahasta juonesta.

Siispä kenenkään ei kannata rasistisilla kommenteillaan tarjoutua hyödylliseksi idiootiksi Kremlin narratiiveille.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat