Taistelut Ukrainassa tulevat todennäköisesti kiihtymään lähi­aikoina, arvioi tutkija – ”Jokainen ylimääräinen päivä on Venäjälle haitaksi”

Erikoistutkija Pentti Forsström Maan­puolustus­korkea­koulusta uskoo, että taistelut Ukrainan pää­kaupungista tulevat vielä kiihtymään. Venäjän hitaalle etenemiselle Kiovan lähistöllä voi olla monia syitä.

Tuhoutunutta venäläistä sotakalustoa Butšan kaupungissa Kiovan länsipuolella perjantaina.

5.3. 15:59

Sota Ukrainassa tulee todennäköisesti kiihtymään lähipäivinä, arvioi erikoistutkija Pentti Forsström Maan­puolustus­korkea­koulusta.

”Odotus on, että Venäjä jatkaa etenemistä ja hyökkäyksiä vähän joka suunnalla. Kiovassa, idässä ja etelässä”, kuvaa Forsström.

Tilanne Ukrainassa vaikuttaa kuitenkin epäselvältä. Forsström huomauttaa, että vaikka Venäjä on tehnyt aktiivisia hyökkäyksiä erityisesti Itä- ja Etelä-Ukrainassa, Kiovan suunnalla tilanne on edennyt selvästi hitaammin.

”Kiovaa tässä vähän ihmetellään, että mikä siinä on. Kenties siellä on operatiivinen tauko, jolloin tuodaan lisävoimia, huolletaan joukkoja ja annetaan tehtäviä”, pohtii Forsström.

”Toisaalta ehkä ukrainalaiset ovat onnistuneet häiritsemään venäläisiä ja heidän toimintansa on hidastunut siksi. Voi myös olla, että venäläisjoukot odottavat esimerkiksi hyökkäyksen etenemistä Ukrainan eteläosassa”, hän jatkaa.

Lauantaiaamuna itäisessä Ukrainassa nähtiin toivonpilkahduksia, kun Venäjä ilmoitti pitävänsä muutaman tunnin tulitaukoa mahdollistaakseen siviilien evakuoinnin Mariupolin ja Volnovahan kaupungeista. Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters, joka siteerasi venäläisiä uutistoimistoja Riaa ja Interfaxia.

Päivällä Mariupolista tuli kuitenkin tietoja, joiden mukaan Venäjä ei ollut noudattanut tulitaukoa, ja asukkaiden evakuointi jouduttiin keskeyttämään. Ukrainan mukaan Venäjä on rikkonut tulitaukoa myös Volnovahassa.

Toteutuessaan tulitauko olisi ollut positiivinen merkki, joka olisi vähentänyt siviiliuhrien määrää, toteaa Forsström.

Toisaalta Venäjän näkökulmasta siviilien poistuminen voisi tarkoittaa sitä, että taisteluja alueella voidaan kiihdyttää ja esimerkiksi satamakaupunki Mariupol saataisiin hyökkääjän haltuun.

”Mariupolin hallitseminen tarkoittaisi sitä, että on saavutettu maayhteys Donbasista Krimille. Se olisi ukrainalaisille henkisesti ja sotilaallisesti iso menetys”, sanoo Forsström.

Forsströmin mukaan näyttää kuitenkin selvältä, että Venäjän eteneminen ei ole edennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan.

”Kokonaisuudessaan Venäjä näyttää aliarvioineen Ukrainaa ja kenties yliarvioineen omia kykyjään”, sanoo Forsström.

”Se, miten Ukraina toiminut, on selkeästi yllättänyt Venäjän joukot. Toisaalta esimerkiksi rintamalta tulleet vahvistamattomat viitteet antavat kuvan siitä, että venäläisjoukot eivät ole tienneet, mitä ovat lähteneet tekemään ja minne.”

Suunnitelmien muuttumista tukee myös se, että venäläisjoukkojen eteneminen Kiovan suunnalla ei muistuta perinteistä sodankäyntiä.

”Ei olla nähty esimerkiksi voimakasta tulitaistelua, joilla maajoukoille tasoitettaisiin tietä. Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui sodan­julistus­puheessaan Ukrainan demilitarisaatiosta, mutta ei siihen tällä voimalla kyllä pysty”, sanoo Forsström.

Sodan maltillinen eteneminen voi kuitenkin olla vain tyyntä myrskyn edellä. Esimerkiksi Kiovan osalta Forsström uskoo, että voimakkaat taistelut pääkaupungista tulevat vielä käynnistymään.

”Tuntuu siltä, että lopulta tämä voi mennä arvovaltakysymykseksi. Venäjän on ikään kuin pakko osoittaa paremmuutensa.”

Esimerkiksi Kiovan luoteispuolella olevan, yli 60 kilometriä pitkän Venäjän sotilassaattueen tarkoitus selviää todennäköisesti lähipäivinä, arvioi Forsström.

Toisaalta Venäjän ajoitukseen voi liittyä symboliikkaa.

”Tiistaina on kansainvälinen naistenpäivä, joka on Venäjällä iso juhla. Saa nähdä, mitä se tarkoittaa sodan kannalta, onko tarkoituksella rauhallisempi vaihe, jonka jälkeen lähdetään taistoon. Koko sota­operaatiohan alkoi Venäjän asevoimien vuosipäivän jälkeisenä päivänä”, pohtii Forsström.

”Voi olla, että asia on toisinpäin, ja naistenpäivänä ajatellaan, että poikamme taistelevat äitien puolesta. Toinen tärkeä päivä on Voitonpäivä 9. toukokuuta, jolloin venäläiset todennäköisesti ajattelevat sodan olevan käsitelty.”

Sodan eteneminen kiteytyy osapuolten resursseihin.

Esimerkiksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin vaatimus ilma­kielto­alueesta kertoo Forsströmin mukaan siitä, että maan voima­varat ovat hyvin rajalliset. Samasta syystä maa on todennäköisesti jättänyt venäläisen sotilassaattueen Kiovan luoteispuolella rauhaan.

Toisaalta Venäjänkään resurssit eivät ole rajattomat. Venäjä ei ole esimerkiksi onnistunut saamaan Ukrainan ilmatilaa hallintaansa.

”Voi olla, että siellä on koulutuksesta ja osaamisesta puutetta. Lisäksi kalusto ja ampumatarvikkeet, jolla ilmahyökkäyksiä voisi tehdä, on rajallinen”, sanoo Forsström.

Forsström uskoo kuitenkin, että Ukraina pystyy vielä ylläpitämään vasta­rintaa. Kuinka kauan, se riippuu monesta asiasta.

”Kulunut reilu viikko on näyttänyt, että Ukraina on keskittynyt selvästi puolustamaan keskeisiä alueitaan. Yhteiskunnan läsnäolo on puolestaan selkeä hidaste venäläisten hyökkäykselle. Se antaa lisäaikaa Ukrainalle ja säästää sotilaallisia voimavaroja. Jokainen ylimääräinen päivä on Venäjälle haitaksi”, hän pohtii.

”Kauanko kukakin kestää, sitähän tässä haetaan. Millainen uhraus pitää ja kannattaa tehdä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat