Ukrainan sodassa ei ole nopeaa ratkaisua eikä hyviä vaihto­ehtoja

Ukrainan konfliktissa piilee suursodan mahdollisuus. Sodan pitkittyessä huonoin vaihtoehto on koko ajan todennäköisempi, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Pekka Hakala analyysissään.

Ukrainan armeijan sotilas seurasi tilannetta, kun ihmiset ylittivät räjähdyksessä sortunutta siltaa Brovaryn kaupungin lähellä sunnuntaina.

7.3. 2:00 | Päivitetty 7.3. 6:35

Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkui sunnuntaina yhdettätoista päivää eikä pikaista, sotilaallista ratkaisua ole näkyvissä.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin julkilausuttu tavoite on vaihtaa Ukrainan poliittinen johto. Ukraina onnistui kuitenkin torjumaan erikoisjoukkojen maahan­lasku­yrityksen Kiovan luoteispuolelle heti hyökkäyksen alussa. Venäjän maajoukot ovat edenneet Kiovan lähelle pohjoisesta, koillisesta ja luoteesta, mutta kaupunkiin ne eivät ole päässeet.

Tuoreissa arvioissa sodan uskotaan jatkuvan ilman varsinaista ratkaisua vähintäänkin viikkojen ajan. Venäläisen näkemyksen esitti perjantaina krimiläinen sotilas­asiantuntija Juri Knutov, jonka mukaan sota on tulossa ”käännekohtaansa” juuri nyt.

Knutov arvioi Sevastopol.su-sivustolla, että Venäjä tarvitsisi vielä kaksi viikkoa saadakseen haltuunsa pääkaupunki Kiovan sekä Dneprjoen itäpuolen tärkeimmät kaupungit. Mahdollista Knutovin mukaan olisi jopa eteneminen lännemmäksi linjalle Žitomýr-Odessa.

Muun muassa Yhdysvaltain asevoimille analyysejä tekevän CNA-tutkimus­laitoksen ohjelmajohtaja Michael Kofman puolestaan arvioi Twitter-tilillään lauantaina, että Venäjän heikosti alkanut hyökkäys ”uupuu” noin kolmen viikon kuluttua.

”Tämä ei tarkoita, että kumpikaan osapuoli olisi tuolloin voittanut tai että sota olisi lopussa”, Kofman jatkaa. Pidemmälle meneviä ennustuksia hän sanoo välttävänsä.

Ennen torstaita 24. helmikuuta vallinneeseen maailman­tilanteeseen ei ole paluuta eikä hyviä vaihto­ehtoja ole näköpiirissä.

Mahdollisia kehityskulkuja on ainakin neljä. Sodan pitkittyessä huonoin vaihtoehto on koko ajan todennäköisempi.

Ukrainan armeijan sotilaat valmistautuivat lauantaina Venäjän panssariajoneuvojen hyökkäykseen Luhanskin alueella.

Sota laajenee suursodaksi

Useissa sodan laajenemista koskevissa arvioissa on nostettu esille vahinkoiskujen mahdollisuus. Tilanne voisi syntyä esimerkiksi silloin, jos ukrainalaiset joukot vetäytyisivät Puolan rajan tuntumaan ja Venäjän tulitus yltäisi Nato-maan puolelle. Etelä-Ukrainan sotatoimet voisivat samaan tapaan levitä Romanian puolelle. Vastaiskujen sarja johtaisi tilanteen eskaloitumiseen sotilasliitto Naton ja Venäjän väliseksi sodaksi.

Tätä vaihtoehtoa on pidetty mahdollisena muun muassa siksi, että Venäjän täsmäohjukset ovat asiantuntija-arvioiden mukaan vähissä. Summittainen tulitus johtaa helpommin vahinkoon.

Sodan laajeneminen on mahdollista myös ilmassa ja merellä. Mikäli Nato julistaisi Ukrainan ylle lento­kielto­alueen eikä Venäjä siitä piittaisi, olisi yhteenotto lentokieltoa valvovien Naton ilmavoimien kanssa melko varma.

Merellä saattaisi syntyä esimerkiksi Venäjän ja Nato-maa Turkin yhteen­otto, jos Venäjä epäilisi Turkin kuljettavan Ukrainaan tarkoitettuja aseita meritse Mustanmeren satamiin.

Mahdollista on lisäksi, että Venäjä laajentaa aloittamaansa sotaa jollakin aikataululla. Venäjän Yhdysvalloille ja Natolle joulukuussa esittämät vaatimukset eivät koskeneet pelkkää Ukrainaa, vaan niiden tavoite oli uuden etupiirijaon tekeminen vähintäänkin Euroopassa.

Merkittävää hyökkäystä Ukrainan ulkopuolelle tosin on vaikea kuvitella aivan heti, sillä se edellyttäisi Venäjältä todennäköisesti laajaa liike­kannalle­panoa.

Putin sanoi lauantaina tavattuaan lentoemäntiä Moskovan kupeessa, että nyt käyttöön otetut pakotteet ”muistuttavat sodanjulistusta”, kertoo uutistoimisto Tass. Viikko sitten Putin kertoi määränneensä Venäjän ydinasejoukot ”hälytystilaan” täsmentämättä, millä tavalla tämä eroaa normaalista ydinasejoukkojen valmiudesta.

Propagandassaan Kreml on valmistanut kansaa suursodan mahdollisuuteen jo kahdeksan vuoden ajan. Maailmasota on ollut useiden vuosien ajan mielipidetiedusteluissa venäläisten peloista toiseksi yleisin lasten ja läheisten terveyshuolien jälkeen.

Kuollut nainen murskaantuneen auton sisällä Harkovassa sunnuntaina.

Afganistanin ja Balkanin malli

Yhdysvaltain ja Venäjän ydinasearsenaali voi toimia pelotteena samalla tavalla kuin se toimi koko kylmän sodan ajan. Sekä Venäjä että Nato tekevät kaikkensa, ettei sota laajenisi, koska sen pelätään johtavan maailmanpaloon.

Venäjä voisi pelotteen turvin lisätä aseellista voimaansa Ukrainassa asteittain niin, että se olisi vielä tänä keväänä saanut haltuunsa suurimman osan Ukrainan maa-alasta. Moskova asettaisi Kiovaan oman nukkehallintonsa ja jättäisi noin sadantuhannen sotilaan joukot maahan.

Neuvostoliitto yritti suunnilleen tuon suuruisella voimalla Afganistanin miehitystä vuosina 1979–1989 mutta joutui lopulta vetäytymään. Afganistan vajosi veristen heimosotien aikaan.

Ukrainan kohtalo voisi olla samantapainen. Läntisestä Euroopasta virtaisi eri tahojen tukea erilaisille vastarintaryhmille, jotka ajautuisivat välillä konfliktiin keskenään. Ukraina hajoaisi tilkkutäkiksi samaan tapaan kuin entisen Jugoslavian alueelle kävi 1990-luvulla.

Yhdysvaltalainen tutkija ja pitkäaikainen Venäjän-tuntija Fiona Hill pitää Politico-verkkolehden haastattelussa tätä vaihtoehtoa täysin mahdollisena. Ukrainan ”balkanisaatio” ei kuitenkaan poistaisi jatkuvaa suursodan uhkaa. Hillin mukaan maailma itse asiassa on jo syvällä uudessa suursodassa.

Venäjän puolustusministeriön julkaiseman videon kerrotaan esittävän tuhottua Ukrainan armeijan panssarivaunua.

Putinin voitto tai osavoitto

Venäjän tuskastuttua sotatoimien hitaaseen etenemiseen se voisi lisätä nopeasti ilmavoimien, tykistön, raketinheittimien ja ohjusten käyttöä. Sodan laajenemisen uhka ja valtavat siviilitappiot saisivat lännen etsimään tulitaukoa hinnalla millä hyvänsä.

Diplomaattiset neuvottelut johtaisivat lopulta etupiirijakoon, jossa Venäjän osaksi liitetty tai sen vasalliksi alistettu itäinen ja eteläinen Ukraina tarjoaisi Venäjälle maayhteyden Krimille. Samalla osapuolet sopisivat Ukrainan demilitarisoinnista ja puolueettomuudesta ilman, että ukrainalaisilla itsellään olisi tähän todellista sananvaltaa.

Länsi alistuisi tilapäiseksi tarkoitettuun menettelyyn jonkinlaisen ”tiekartan” pohjalta. Todellisuudessa ”kartta” olisi veruke antaa Putinille periksi, sillä suursotaa pidettäisiin kuitenkin kurjempana vaihtoehtona. Venäjä onnistuisi vuosien mittaan pelastamaan talouttaan muun muassa yhteistyöllä Kiinan kanssa.

Putinin pitkä ja kivinen alamäki

Neljännessä vaihtoehdossa presidentti Putinille kävisi lähes kuten Suur-Serbiasta unelmoineelle Tynkä-Jugoslavian johtajalle Slobodan Miloševićille, joka kuoli vankeudessa Haagissa 2006.

Yhdysvallat, Nato ja Venäjä pääsisivät tässä mallissa laihaan sopuun, joka muistuttaisi Itä-Ukrainan sodan lopettamiseksi laadittua Minskin protokollaa. Ukrainan itsemääräämisoikeutta rajoitettaisiin, ja Putin voisi julistaa kotiyleisölle voittaneensa sodan.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi istuisi valtakautensa loppuun mutta häviäisi huonon sopimuksen vuoksi vuoden 2024 presidentinvaalit. Putin puolestaan voittaisi samaan aikaan järjestettävät Venäjän vaalit, jälleen kerran.

Talouden kurjistuminen söisi kuitenkin Putinin todellista kannatusta ja osa Venäjän eliitistä nousisi presidenttiä vastaan. Putin pakotettaisiin eroamaan ”terveydellisistä syistä”. Venäjän valtiontelevisiossa esitettäisiin Ukrainan sotaa käsittelevä venäläinen dokumentti, joka saisi kiitoksia ympäri maailmaa.

Venäjän poliittisen kentän hajoaminen johtaisi ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin ja vaatimuksiin perustuslain muuttamisesta. Kaukasiassa syntyneet levottomuudet varjostaisivat demokratiakehitystä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat