HS vieraili Viipurin lähellä sotilas­taajamassa, jonne satelee nyt suru­viestejä Ukrainasta: ”He luulivat lähtevänsä harjoituksiin”

Paikkakunnan naiset kertovat, että Kamenkan varuskunnassa olisi ilmoitettu sadoista oman prikaatin haavoittuneista.

Kamenkan eli Kaukjärven torialuetta illanhämyssä Karjalankannaksella.

9.3. 4:00 | Päivitetty 9.3. 6:45

Kamenka

Sunnuntai-ilta pimenee Kaukjärvellä eli Kamenkassa Karjalankannaksella, 34 kilometriä Viipurista kaakkoon.

Muutaman tuhannen asukkaan sotilastaajamassa on hiljaista. Kasarmeista moni on pimeänä. Kantahenkilökunnan kerrostaloissa sentään palaa valoja siellä täällä.

Kamenkassa on yksi suurimpia varuskuntia Suomen lähialueella. Siellä toimii 138. moottoroitu jalkaväkiprikaati, jonka sotilaita on lähetetty sotimaan Ukrainaan.

Kamenkan asuintalot ja jopa osa kaupoista sijaitsevat aidatulla ja vartioidulla varuskunta-alueella, jonne ei ulkopuolisella ole asiaa. Ympärillä leviävät prikaatin harjoitusalueet.

Sen sijaan Kamenkan pikkuruinen tori on siviilialuetta.

”Kaikki täältä ovat lähteneet Ukrainaan”, sanoo torille kävelevä arviolta viisikymppinen mies ja jatkaa matkaansa.

Kamenkan prikaatin vahvuus on noin 4 000 miestä, ja siihen kuuluu jalkaväen lisäksi panssarijoukkoja, tykistöä, ilmatorjuntaa, pioneereja sekä viesti- ja tiedustelujoukkoja. Kyse on yksiköstä, jonka pitäisi kyetä itsenäisiin sotatoimiin.

Käytännössä koko prikaati ei ole taistelukelpoinen. Ukrainaan on lähetetty täältä ilmeisesti kaksi taisteluosastoa, jossa on kummassakin ehkä 800 miestä sekä kalustona muun muassa T72-B3-panssarivaunuja ja MTLB-miehistönkuljetusvaunuja, tykistöä ja raketinheittimiä.

Prikaatin toiminnasta Ukrainassa ei ole kovin paljon tietoja, mutta sosiaalisen median mukaan se olisi taistellut Harkovan rintamalla. Tietoja on joistakin kalustotappioista, esimerkiksi hylätystä Tunguska-ilmatorjuntapanssarista Harkovan lähellä.

Torille astelee ehkä kolmikymppinen nainen, Nadežda.

”Mieheni on upseeri, sopimussotilas”, hän kertoo.

”Hänet lähetettiin harjoituksiin Belgorodin alueelle [Ukrainan Harkovan vastaiselle rajalle]. Nyt minulla on hänen kanssaan yhteys vain harvoin.”

Sotiiko Nadeždan mies Ukrainassa?

”Sitä hän ei tietenkään puhelimessa kerro”, Nadežda vastaa.

Hän näyttää huolestuneelta. Kuinka hän suhtautuu Ukrainan sotaan?

”Toivottavasti se loppuisi nopeasti. Vielä parempi jos sitä ei olisi ikinä aloitettukaan.”

Noin puolet kysytyistä ihmistä kieltäytyy vastaamasta HS:n kysymyksiin, koska ”ei tiedä”.

Esikouluikäisen tyttärensä kanssa torilta tuleva Katja vastaa. Hänkin on upseerin puoliso.

”Mieheni on haavoittunut Ukrainassa ja makaa nyt sairaalassa”, hän kertoo.

Katjakin on puhunut miehensä kanssa puhelimessa. Hän sanoo, ettei mies ole voinut kertoa juuri mitään olosuhteista, joissa haavoittuminen tapahtui.

Katjan mukaan mies lähti harjoituksiin helmikuun alussa.

”Kyllä kaikki tiesivät, että he menevät Ukrainaan”, hän sanoo.

Hänen mukaansa sota on oikeutettu: Venäjän oli pakko tehdä jotakin Ukrainan suhteen.

Seuraavat kaksi torille kävelevää naista ovat aivan päinvastaista mieltä.

”Se on aivan syvältä. Todella surullista”, toinen kommentoi sotaa.

Naisten mukaan heidän miehensä eivät ”luojan kiitos” ole rintamalla, mutta he tietävät monia, joiden miehet ovat. Tai olivat.

”Ystävättäreni mies on kaatunut. Samoin tuossa [pienyrityksessä] työskentelevän Igorin paras kaveri”, toinen naisista kertoo ja osoittaa torialueella toimivaa yritystä.

Naiset kertovat järkyttäviä lukuja, joita HS:n on mahdoton vahvistaa. Heidän mukaansa Pietarissa olisi hoidettavana 270 haavoittunutta prikaatin sotilasta ja vielä 80 olisi tulossa Kamenkaan. Naisten mukaan näistä olisi ilmoitettu joukko-osastossa.

”He eivät tienneet joutuvansa sotaan, vaan luulivat lähtevänsä harjoituksiin”, toinen naisista kertoo.

Venäjän puolustusministeriön virallisten tietojen mukaan Ukrainan sodassa olisi kaatunut yhteensä 498 venäläistä. Yhdysvaltojen tiedustelutietojen mukaan Venäjän menetykset olisivat noin 3 000. Ukrainalaisten mukaan venäläisjoukoilla on ollut mukanaan liikuteltavia krematorioita.

Ukrainan puolustusministeriön listalla on neljä Kamenkassa palvelevaa sotavankia. Heistä nuorin on 19-vuotias Vadim Vorobjov.

Venäjän lain mukaan sotaan voi lähettää vain sopimussotilaita, mutta naisten mukaan Ukrainaan olisi lähetetty myös ”meidän varusmiehiämme, jotka täällä palvelevat”.

Pietarin Sotilaiden äidit -järjestö on kertonut Meduza-verkkolehdelle, että heihin on ottanut yhteyttä jopa vasta joulukuussa palvelukseen astuneiden varusmiesten äitejä, jotka eivät tiedä, missä heidän poikansa ovat. Julkisuudessa on esitetty myös väitteitä, että varusmiehiä on painostettu allekirjoittamaan palkkasotilaan sopimus.

Pietarin Sotilaiden äidit ilmoitti HS:lle, ettei se voi kommentoida asiaa ulkomaiselle tiedotusvälineelle.

Naiskaksikko lähtee hakemaan haastatteluun Igoria, jonka kaveri on kuollut.

Sillä välin paikalle ilmestyy kuitenkin poliisi ja siviiliasuinen mies. Joku on soittanut poliisille. Mahdollisesti naapurikylän Kamyšovkan eli Iivanalan kaupan terhakka myyjä, jolta HS oli kysynyt sotilaista aiemmin ja joka oli jäänyt tiirailemaan auton rekisterinumeroa.

Kuulustelu torin laidalla kestää alle puoli tuntia. Poliisi on asiallinen, siviilipukuinen mies sättii länsimediaa valehtelusta.

Vaikka HS:n luvat ovat kunnossa, haastattelut loppuvat tähän. On otettava suunta kohti Viipuria. Toinen vaihtoehto olisi jatkaa asian selvittelyä poliisiasemalla.

Toinen iso Suomen lähellä sijaitseva joukko-osasto, josta väkeä on lähetetty sotimaan Ukrainaan, on 200. arktinen moottoroitu jalkaväkiprikaati Petsamossa.

Myös sieltä on lähetetty kaksi taisteluosastoa, jotka ovat sotineet ainakin Sumyn ja Harkovan välisellä alueella.

Niiden taistelumenestys on Ukrainasta tulleiden tietojen perusteella ollut katastrofaalista. Vahvistamattomien sometietojen mukaan toinen osasto olisi tuhoutunut lähes kokonaan.

Somessa on esitelty kymmeniä 200. prikaatille kuuluneita tuhoutuneita tai hylättyjä ajoneuvoja: T80-BVM-taistelupanssarivaunuja, MTLB-kuljetuspanssarivaunuja, Grad-raketinheittimiä, Akatsija-panssarihaupitseja ja ilmatorjuntapanssareita.

Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri sanoo, että Venäjän joukot ovat toimineet väärällä taktiikalla. Ne ovat lähteneet miehittämään eivätkä taistelemaan.

”Venäläisten joukkojen tavoitteena olisi heidän oman doktriininsa mukaan taistella isompina joukkoina, rykmentteinä tai prikaateina, joiden hyökkäystä tuetaan raskaalla epäsuoralla tulella. Kun ne toimivat yksittäisinä pataljoonan taisteluosastoina kapeilla teillä, niiden toimintaa on helppo vaikeuttaa ja aiheuttaa suuriakin tappioita.”

Petsamosta on Ukrainaan siirretty myös merijalkaväen 61. prikaatin joukkoja. Sunnuntaina Ukraina ilmoitti surmanneensa sen pataljoonankomentajan, everstiluutnantti Dmitri Safronovin, Harkovan alueella.

Prikaatin sotilaita on tiettävästi myös ollut Mustallemerelle purjehtineissa sota-aluksissa.

Sen sijaan Alakurtin 80. prikaatin ei ole raportoitu osallistuvan Ukrainan sotaan. Venäjä perusti arktisen prikaatin vasta vuonna 2014.

HS poistuu Kamenkasta seuranta-auto perässään. Kasarmeihin ei ole syttynyt uusia valoja. Varuskunnassa on ilmeisesti jonkin verran nuorta saapumiserää ja heidän kouluttajiaan.

Isossa kuvassa Venäjä on kuitenkin lähes tyhjentänyt Suomen lähialueet sotilaista. Vaikka se kertoo pelkäävänsä lännen aggressiota, se keskittyy täydellä voimalla yhteen naapurimaahan, Ukrainaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat