Kotimaansa kovenevaa hallintoa pakenevat venäläiset kyynelehtivät maasta­muutto­matkalla Allegro-junassa: ”Minulta on varastettu koti­maani”

Pietarin Suomen-asemalla Allegron odotustilat ruuhkautuivat, kun lähes loppuunmyydyn Allegron matkustajat odottivat noin 40 minuuttia myöhässä lähtenyttä junaa.

Ihmiset jonottivat Allegro-junaan pääsyä Pietarin Suomen-asemalla maanantaina.

7.3. 21:20

Pietari–Viipuri–Helsinki

Jäähyväiset ovat aina vaikeita, mutta erityisen vaikeita ne ovat silloin, kun jälleennäkemisestä ei ole tietoa.

Pietarin Suomen-asemalla olivat kyyneleet herkässä maanantaina iltapäivällä. Isojen matkalaukkujen kanssa Allegron ruuhkautuneeseen odotusaulaan saapuneet venäläiset hyvästelivät kyynelehtien läheisiään.

Matkustajien joukossa oli paljon koteihinsa muun muassa Ranskaan ja Italiaan palaavia venäläisiä, mutta myös niitä, jotka olivat päättäneet jättää kotimaansa ”toistaiseksi”.

Moskovalainen pariskunta suostui junassa puhumaan omista matkasuunnitelmistaan vasta Suomen puolella. Yksityisellä sektorilla työskentelevän juristinaisen ja hänen puolisonsa määränpää oli Georgia, koska elämä kotimaassa on käynyt tukalaksi. Pariskunta ei osannut sanoa, palaavatko he Moskovaan enää koskaan.

Venäläiselle tulliviranomaiselle heidän oli esiteltävä ja laskettava kaikki mukaan otetut dollarit. He eivät halunneet kertoa suomalaiselle tiedotusvälineelle nimiään.

Allegrossa on viima aikoina riittänyt matkustajia.

Jelena Varnajeva istui ravintolavaunussa.

Allegrot ovat olleet viime päivinä niin täynnä maasta poistuvia venäläisiä, ettei niihin tahdo saada lippuja. Allegron suomalainen konduktööri kertoi HS:lle Pietarissa, että junavuorojen määrään on suunnitteilla ensi viikoksi lisäys.

Tällä haavaa Allegroja kulkee päivittäin kaksi suuntaansa, mutta ensi viikoksi liikenteeseen on kaavailtu kolmatta vuoroa. Ennen pandemiaa vuoroja oli neljä molempiin suuntiin.

Ravintolavaunussa lohikeittoa ja valkoviiniä nauttinut Jelena Varnajeva suuntasi ensin muutamaksi päiväksi Helsinkiin, mistä hän aikoo lentää Malagaan. Paluulippua ei ole.

Lähdön syy on maan johdossa ja kotimaan tulevaisuuden epävarmuudessa.

”En tiedä, mitä odottaa tältä ihmiseltä”, Varnajeva viittaa Venäjän presidenttiin.

”Pelkään, että tulee rautaesirippu, pidätyksiä, diktatuuri ja totaalinen kontrolli.”

Tytär asuu Hollannissa, ja Varnajeva on pelännyt, ettei enää näkisi häntä. Varnajeva on työskennellyt Pietarissa isossa yrityksessä henkilöstön motivoinnin parissa ja matkustellut paljon vapaa-ajallaan.

Elämä on ollut hyvää, mutta nyt Venäjän kehitys on alkanut muistuttaa häntä synnyinmaastaan Valko-Venäjästä.

Helsingissä Varnajeva kertoi aikovansa ensin nukkua ja koota itsensä, koska ei ole saanut unta moneen päivään.

Sunnuntaina hän kävi Pietarissa osoittamassa mieltään jo kolmatta kertaa Ukrainan-sotaa vastaan. Maanantaina hän pakkasi tärkeimmät tavaransa ja asiakirjat matkalaukkuun ja lukitsi kotinsa oven.

”Minusta tuntuu, että olemme kollektiivisesti kaikki syyllisiä tähän”, hän sanoo kyynelten valuessa kasvoille. ”Emme ole tehneet mitään.”

Venäjälle hän toivoo vallan vaihtumista ja maailmaan rauhaa.

Monilla oli mukanaan isoja laukkuja.

Allegrosta on tullut yksi harvoista reiteistä Venäjältä Länsi-Eurooppaan. Maanantai­aamupäivän Allegro oli täynnä venäläisiä, jotka olivat matkalla eri puolille Eurooppaa: Saksaan, Itävaltaan, Hollantiin, Italiaan... Monilla oli mukanaan isoja kantamuksia.

Suurin osa väestä tuntui poistuvan junasta Tikkurilassa ja jatkavan matkaa lentokentälle.

”Istanbulin tai Serbian kautta pystyisi myös matkustamaan”, kertoi nuori pietarilainen Alina, joka ei halunnut kertoa sukunimeään.

Alina opiskelee Tšekissä, ja hänellä on Schengen-viisumi. Lisäksi hänen miesystävänsä, joka on kolmannen maan kansalainen, asuu Prahassa.

”Tulin helmikuun alkupuolella Venäjälle käymään perheeni luona. Minun piti palata vasta loppuviikosta, mutta koska Allegro-junan jatkosta ei ollut tietoa, päätin aikaistaa lähtöä”, hän kertoi.

Alina sanoi haluavansa tulevaisuudessa jäädä asumaan Tšekkiin.

Hänellä on ystäviä sodan rintaman eri puolilla Ukrainassa ja Donbasin separatistialueella.

Nyt hän auttaa pakolaisiksi EU:hun lähteneitä ystäviä kuljetuksissa sekä asunnon- ja työnhaussa.

”Eräiden tuttavieni liikuntakyvytön mummo on Mariupolissa, ja yritämme nyt järjestää hänelle kyytiä sieltä pois”, hän sanoo.

Sodan syistä hän sanoi, ettei ”pidä politiikasta missään muodossa".

”Minulle on sama, kuka on syyllinen, tärkeintä on, että sota loppuisi.”

Moni poistui junasta Tikkurilassa.

Yksi ravintolavaunun matkustajista työskentelee Venäjällä kansainvälisen ihmis­oikeus­järjestön palveluksessa. Nyt koko henkilökunta on päätetty evakuoida Venäjältä.

Häntä odottaa kuukauden tilapäismajoitus Helsingissä. HS ei julkaise hänen nimeään turvallisuussyistä.

”Järjestömme puhuu avoimesti Venäjän aloittamasta sodasta, joka loukkaa kansainvälistä oikeutta. Seuraamme Venäjän armeijan sotarikoksia. Meitä ei ole julistettu ulkomaisiksi agenteiksi, mutta toimintamahdollisuutemme ovat erittäin huonot.”

Hän on osallistunut Venäjällä sodanvastaisiin mielenosoituksiin ja suhtautuu kaksijakoisesti siihen, että länsimaissa kehotetaan venäläisiä menemään kaduille.

”Lämpimistä huoneistoista on helppo huudella niin. Panokset ovat korkeat. Minä sain runsaan sadan euron sakon. Toisella kerralla joutuisin jo maksamaan yli tuhat euroa ja kolmannesta kerrasta joutuisin rikoslain mukaiseen vastuuseen. Jokaisen uhrauksen on oltava perusteltu.”

Kun häneltä kysyy, aikooko hän jäädä ulkomaille pysyvästi, hän alkaa itkeä ravintolavaunun pöydässä.

”En koskaan halunnut lähteä, vaikka olisin päässyt ulkomaille töihin. Nyt minulla on tunne, että tämä voi olla lopullista. Minulta on varastettu kotimaani. Maamme taantuu niin nopeasti, ettei meillä ole enää edes sitä Venäjää kuin vielä kaksi viikkoa sitten.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat