”Näyttäisi siltä, että Putin on arvioinut riittämättömästi todellisuutta”, sanoo historian professori HS:n haastattelussa Lvivissä

Putin ei ymmärtänyt, että Ukraina on kehittänyt tehokkaan armeijan ja tullut yhtenäisemmäksi, sanoo historian professori Oleksandr Zaitsev HS:n haastattelussa Länsi-Ukrainan Lvivissä.

Ukrainalaiset siviilit harjoittelivat polttopullojen heittämistä Žytomyrin kaupungissa viime viikolla.

9.3. 11:58 | Päivitetty 9.3. 12:34

Lviv

Putin aliarvioi sen tosiasian, että kahdeksassa vuodessa Ukraina on kriisin jälkeen kehittänyt tehokkaan armeijan ja tullut yhtenäisemmäksi”, sanoo Lvivin katolisen yliopiston historian professori Oleksandr Zaitsev HS:n haastattelussa.

Zaitsev viittaa vuoteen 2014, jolloin Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan ja aloitti sotatoimet Itä-Ukrainassa.

Lvivin katolisen yliopiston historian professori Oleksandr Zaitsev.

Juuri nyt tästä kahdeksan vuotta kestäneestä kriisinjälkeisestä ajasta on se hyöty, että hajanainen maa on järjestäytynyt paremmin. Kun Venäjä käynnisti helmikuussa suurhyökkäyksensä, oli Ukraina kansakuntana huomattavasti vahvempi kuin mitä Vladimir Putin oli osannut odottaa. Hyökkäyksestä saattaa hyvinkin muodostua Putinille kohtalokas virhelaskelma.

On hämmentävää ymmärtää syytä sille, miten Venäjän kaltaisen suurvallan johtaja on voinut erehtyä arvioissaan Ukrainasta niin pahasti.

”Näyttäisi siltä, että Putin on arvioinut riittämättömästi todellisuutta. Tämä johtunee siitä, että Putin on muiden diktaattorien tapaan ympäröinyt itsensä ihmisillä, jotka kertovat hänelle sen, mitä hän haluaakin kuulla, ja he pelkäävät sanoa asioita, jotka saattaisivat suututtaa Putinin”, arvioi professori Zaitsev.

Putin näyttää laskeneen sen varaan, että ukrainalaiset olisivat halunneet olla yhtä Venäjän kanssa eivätkä olisi nousseet nyt nähtyyn voimakkaaseen vastarintaan miehittäjäjoukkoja vastaan.

Putinin voi arvella saaneen rohkaisua toimilleen Georgian sodasta 2008 ja Krimin valtauksesta. Ne sujuivat Venäjän sotakoneistolta vielä leikiten. Nyt vastassa oli kuitenkin uudistunut Ukraina.

”Putin on ympäröinyt itsensä ihmisillä, jotka kertovat hänelle sen, mitä hän haluaakin kuulla.”

Venäjän presidentti on väittänyt, että Itä-Ukrainassa olisi käynnissä venäjänkielisten kansanmurha. Tämän estääkseen Putin sanoi lähettävänsä Itä-Ukrainaan ”rauhanturvaajia”.

Niin Putin kuin Stalin ovat käyttäneet röyhkeitä valheita perusteluina väkivallalleen pienempiä kohtaan.

Neuvostoliitto käytti vuonna 1939 valheellisesti hyökkäykselleen perusteluna sitä, että Suomi olisi tulittanut rajan tuntumassa ollutta Mainilan kylää. Kun Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksensä Suomeen 30. marraskuuta 1939, alkoi 105 päivää kestänyt talvisota, jossa pieni kansa kävi puolustustaistelua ylivoimaista vihollista vastaan. Alettiin puhua Molotovin cocktaileista, ”talvisodan hengestä” ja sisusta.

Monilta osin suomalaisten taistelussa oli yhtäläisyyksiä Venäjän 24. helmikuuta aloittamaan hyökkäykseen Ukrainassa.

Suomessa talvisota toi kansan yhteiseen päämäärään, vihollisen voittamiseen. ”Talvisodan henki” yhdisti sisällissodan syvien haavojen jakaman kansan.

Sama henki puhaltaa nyt Ukrainassa, ja entisestään kohonnut kansallistunne näkyy selvästi kansalaisten keskuudessa. Ukrainassa vapaaehtoisia puolustajia riittää, kun kyse on maan itsenäisyydestä.

Ukrainalaisten sisukkuus on huomioitu.

”Putin ajatteli, että Venäjä voisi vain vyöryä Ukrainaan. Sen sijaan Putin kohtasi vastavoiman, jollaista hän ei osannut koskaan kuvitella, hän kohtasi Ukrainan kansan. Presidentti [Volodomyr] Zelenskyistä jokaiseen ukrainalaiseen heidän pelottomuutensa, rohkeutensa ja päättäväisyytensä inspiroi maailmaa. Ryhmä kansalaisia estämässä panssarivaunuja ja kaikista opiskelijoista eläkkeelle jääneisiin opettajiin tuli sotilaita, jotka puolustavat kotimaataan”, Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ylisti ukrainalaisten sisua.

Valtiollisten toimien osalta Ukraina on osoittanut selvästi, että kansakunta haluaa olla osana länsimaita. Ukraina on muun muassa tavoitellut jäsenyyttä niin Euroopan unionissa kuin sotilasliitto Natossakin.

Länsisuuntautuneisuus on historian professori Zaitsevin mukaan näkynyt myös kansalaisten tunnoissa.

Ukrainan itsenäistyessä 30 vuotta sitten 70 prosenttia kansalaisista koki olevansa identiteetiltään ensisijaisesti ukrainalaisia ja 20 prosenttia venäläisiä. 2020 tehdyssä tutkimuksessa ukrainalaiseksi koki itsensä 93 prosenttia ja venäläiseksi kuusi prosenttia, Zaitsev kertoo.

”Yleisesti ottaen voisi sanoa, että kukaan ei ole tehnyt enempää Ukrainan kansallisen identiteetin vahvistamiseksi kuin mitä Putin on tehnyt 2014 ja nyt.”

30 vuotta sitten 70 prosenttia kansalaisista koki olevansa identiteetiltään ensisijaisesti ukrainalaisia. 2020 ukrainalaiseksi koki itsensä 93 prosenttia.

Suomen talvisodassa joukkoja johti puolustusvoimien ylipäällikkö Carl Gustaf Mannerheim. Ukrainassa vastaavan roolin on ottanut näyttelijästä presidentiksi noussut Zelenskyi.

Koomikkona tunnetuksi tulleesta Zelenskyistä on kuoriutunut kansallisen identiteetin keulahahmo. Muodonmuutosta on verrattu siihen, että Charlie Chaplista olisi tullut yhtäkkiä Britannian sodanaikainen johtaja Winston Churchill.

Zelenskyi on nähty niin juoksuhaudoissa kuin vastaamassa uhmakkaasti Venäjän sotapropagandaan kännykkävideollaan. Kansalaisiin Zelenskyin johtajuus on uponnut: presidentin kannatus on 90 prosentin tasolla.

”Jopa Zelenskyin aiemmat pahimmat viholliset tukevat nyt häntä. Jos hän vielä jatkossakin osoittaa samaa rohkeutta ja päättäväisyyttä, hänellä on hyvät mahdollisuudet jäädä historiaan todellisena kansallisjohtajana”, arvioi professori Zaitsev.

Zelenskyin kyvyt ovat tulleet tunnetuksi jopa suomalaisten ala-asteikäisten keskuudessa, ja esimerkiksi hänen sanomisensa ovat toimineet tehokkaasti informaatiosodankäynnissä. Kun amerikkalaiset tarjosivat vievänsä Zelenskyin turvaan Venäjän hyökkäyksen alettua, Zelenskyi totesi, että ”tarvitsen ammuksia, en kyytiä”.

”Jopa Zelenskyin aiemmat pahimmat viholliset tukevat nyt häntä.”

Putin on nimittänyt Ukrainan johtoa muun muassa natseiksi, narkomaaneiksi ja länsivaltojen sätkynukeksi. Tällaisilla luonnehdinnoilla Putin on ilmeisesti yrittänyt luoda harhaista kuvaa maan johtajista, jotka elävät rinnakkaistodellisuudessa Putinia rakastavista ukrainalaisista. Omassa rinnakkaistodellisuudessaan on nähtävästi kuitenkin elänyt Putin itse.

Venäjän hyökkäyksen jälkeinen todellisuus on todistanut maailmalle, kuinka talvisodan hengen perintö elää.

”Kaikki kansakunnat ovat jossain määrin rakennelmia, ja toiset ovat menestyksekkäämpiä kuin toiset. Ukrainan kansallinen projekti on osoittautunut olevan elinkelpoinen ja ukrainalaiset ovat todistaneet, että he ovat vahva kansakunta, joka on päättäväisesti valmis puolustamaan itsenäisyyttään”, Zaitsev sanoo.

UkrainaN sodan lopputulos on vielä auki, mutta moniin asioihin on saatu hyökkäyksen myötä myös valaistusta. On esimerkiksi selvinnyt Putinin ja Venäjän johdon todellinen luonne sekä selvyys ukrainalaisten vahvasta puolustustahdosta.

”Emme tule luovuttamaan emmekä tule häviämään. Tulemme taistelemaan maamme puolesta, oli sen hinta mikä hyvänsä”, Zelenskyi sanoi brittiparlamentille videolähetyksessä tiistaina.

Oikaisu 9.3.2022 klo 13.53: Artikkelin ensimmäisessä versiossa oli väärä kuva historian professori Oleksandr Zaitsevista. Kuvassa oli samasta yliopistosta valmistunut toinen tutkija, jolla on sama nimi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat