Kiina syöttää kansalaisilleen Venäjä-myönteistä kuvaa sodasta

Venäjän armeijan ja Kiinan median suhteet ovat hyvät: kiinalainen televisiotoimittaja kulkee venäläisten sotilaiden mukana Mariupolissa.

Phoenix-televisioaseman toimittaja Lu Yuguang raportoi venäläisten sotilaiden viereltä Ukrainasta.

9.3. 14:38 | Päivitetty 9.3. 15:31

Peking

Kiinan johto haluaa kansalaistensa olevan sodassa Venäjän puolella. Se on selvää, kun katsoo, mitä valtion kontrolloima media kertoo ja mitä sosiaalisessa mediassa annetaan näkyä.

Perinteinen media on kertonut vahvasti, kuinka Venäjä olisi voitolla ja kuinka Venäjä toimii kansainvälisen lain mukaan ”sotilaallisessa operaatiossaan”. Kiinan linjan mukaisesti hyökkäys-sanaa ei käytetä.

Siviilikohteiden vaurioita Ukrainasta ei juurikaan näytetä.

Kiinan median lähteet ovat paljolti venäläisiä ja puolueellisia. Asioita yhdistetään välillä harhaanjohtavasti.

Kun Kiinan valtiollinen televisio CCTV kertoi, että Kansainvälinen Punainen Risti on ilmoittanut siviilien evakuoinnin Mariupolista epäonnistuneen, heti perään kerrottiin että ”Donetskin tasavallan” siviilipuolustusjoukot (eli Venäjän asian ajajat) syyttivät tästä Ukrainaa. Näin luotiin kuva, että myös Punainen Ristikin olisi syyttänyt Ukrainaa.

Ukrainan kannoista Kiinan tavanomaisessa mediassa kerrotaan lähinnä silloin, jos ne mollaavat länttä. CCTV esimerkiksi kertoi, että ”Ukrainan presidentti Zelensky sanoi, että länsi on hylännyt Ukrainan täysin.”

Hongkongilaisen, Kiina-mielisen Phoenix-television toimittaja on ollut viime päivinä Mariupolissa haastattelemassa Venäjän armeijan sotilaita. Hän on välillä ilmeisesti myös ollut sotilasajoneuvojen kyydissä.

Kiinan median ja Venäjän armeijan välit ovat siis hyvällä tolalla.

Tämä toimittaja on kuitenkin ainakin kerran ottanut etäisyyttä Venäjään. Hän osoitti raportissaan sympatiaa ukrainalaisia siviilejä kohtaan ja epäili, etteivät kaikki pidä venäläisistä. Some-kommenteissa syytettiin toimittajaa heti Ukrainan myötäilemisestä.

Kiinalainen mies luki lehdestä Ukrainan ja Venäjän konfliktista 24. helmikuuta Pekingissä.

Tiedämme myös varmaksi, että sotauutisointia ja kommentointia ohjataan Venäjä-mieliseksi. Pari päivää ennen Venäjän hyökkäystä yksi kiinalainen nettijulkaisu julkaisi ilmeisesti vahingossa saamansa ohjeen: ”Älkää julkaisko mitään Venäjälle kielteistä tai lännelle myönteistä.”

Viesti on Kiinan internetin sensuuria seuraavan China Digital Timesin mukaan yrityksen sisäinen ohjeistus. Se joko mukaili tai ennakoi kiinalaisjulkaisujen päivittäin viranomaisilta saamia uutisointi- ja sensuuriohjeita.

Jopa live-lähetyksiä sensuroidaan. Se huomattiin Pekingin paralympilaisten avajaisissa viime perjantaina.

Kansainvälisen paralympialiiton puheenjohtaja Andrew Parsonsin puheen osia vaimennettiin kuulumattomiin Kiinan televisiossa, kun hän tuomitsi Ukrainan sodan. Kiinalaiset kuulivat siis puheesta eri version kuin muu maailma. Asiasta Suomessa kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Kansainvälisen paralympialaiskomiteian puheenjohtaja Andrew Parsonsin puhe sensuroitiin Kiinassa.

Kiina jätti näyttämättä viikonloppuna Englannin Valioliigan pelit televisiossa, koska Valioliiga aikoi näyttää pelien aikana tukeaan Ukrainalle.

Kiina ja Venäjä ovat julistaneet vahvasti ystävyyttään juuri sodankin alla, mutta Kiina väittää olevansa puolueeton Ukrainan sodassa. Valtion ohjailemasta mediasta näkyy selvästi, että näin ei ole.

Kiinan median tärkein viesti kansalaisille näyttää olevan tämä:

Venäjän toimet ovat pitkälti Yhdysvaltain ja Naton vika, koska ne olisivat luoneet vuosien mittaan Venäjää uhkaavan ja pelottavan tilanteen. Yhdysvaltain syy, siis.

Helsingin yliopiston vieraileva professori, Kiinan journalismiin ja propagandaan erikoistunut Chang Jiang kertoo sähköpostihaastattelussa, mistä hänen mukaansa on pohjimmiltaan kysymys.

Kiinaa johtavan kommunistisen puolueen vallassa pysymisen kulmakiviä on se, että puolue pystyy osoittamaan Kiinan peittoavan länsimaita poliittisesti ja kulttuurisesti, Chang selittää.

Yhdysvaltain syy, siis.

Eli länttä on syytä syyttää kaikesta mahdollisesta.

”Kiinan kommunistinen puolue ei rakasta Venäjää, mutta se ei voi koskaan avoimesti olla lännen puolella. Tämä linja puree erinomaisesti Kiinan kansaan, jota tällä hetkellä eniten yhdistää nationalismi”, Chang sanoo.

”Konfutsen mukaan hallitsijoiden pitää motivoida kansalaisia kertomatta totuutta. Se on Kiinan puoluevaltion todellinen hallitsemisfilosofia.”

Myös Kiinan sosiaalisessa mediassa ylivoimainen valtaosa kommentoijista on ollut Venäjän puolella.

Uusimmassa aallossa nettikansalaiset ovat kovasti tukeneet venäläisiä ajamaan ”Ukrainan natsihallituksen ulos maasta”, kertovat diplomaattilähteistä saadut Kiinan sosiaalisen median katsaukset.

Weibossa eli Kiinan Twitterissä kommentti ”Tue Putinia taistelussa fasismia vastaan”, keräsi 1. maaliskuuta 40 000 tykkäystä.

Ja tuo oli vain jonkun kävijän kommentti Kiinan valtion television CCTV:n uutismaiseen päivitykseen Venäjän fasisminvastaisesta kokouksesta. Itse päivitys sai lähes 100 000 tykkäystä.

Sosiaalisesta mediasta ei voi kuitenkaan päätellä, että kiinalaiset kansalaiset tukisivat sankoin joukoin Venäjää tässä sodassa, professori Chang sanoo.

Sosiaalisesta mediasta ei voi päätellä, että kiinalaiset tukisivat sankoin joukoin Venäjää.

Vallanpitäjät ohjaavat sosiaalista mediaa sensuroimalla epämieluista pois ja syöttämällä ja vahvistamalla mieluisia sanomia.

Ukrainaa puolustaviakin päivityksiä on näkyvissä, mutta aika vähän. Changin mukaan tähän vaikuttaa myös niin kutsuttu hiljaisuuden kierre – kun kommentoija arvelee olevansa vähemmistössä, hän ei kommentoi ollenkaan.

Ukrainan puolustajat ovat saaneet paljon vihakommentointia.

”En usko, että suurin osa kiinalaisista tukisi Venäjän hirmutekoja, mutta moni valitsee hiljaisuuden tunteakseen olonsa turvalliseksi.”

Usein Kiinan sosiaalisessa mediassa ehtii ryöpsähtää päiväksi tai päiviksi kohu uudesta asiasta ennen kuin sensuroijat heräävät. Silloin keskustelun alkuajoilta voi päätellä nettikansalaisten oikeita mielipiteitä.

Ukrainan sodasta käytävästä keskustelusta sensuroijat ovat olleet tarkkoina alusta alkaen, joten somen perusteella johtopäätösten teko on vaikeaa.

Ukrainan puolustajat ovat saaneet paljon vihakommentointia.

Sota-keskustelu on Kiinan somessa välillä lähtenyt erityisen oudoille kierroksille varsinkin ennen hyökkäystä ja sen alkuaikoina.

Somessa esimerkiksi vitsailtiin kauniista ukrainalaisista naisista, jotka tulisivat sodan jaloista miesten iloksi Kiinaan.

Kaksi Ukrainassa opiskelevaa nuorta miestä julkaisi somessa videon, jossa he naureskellen irvailivat ukrainalaisille.

”Ukraina on köyhä, ja siihen on syynsä. Se on vitun köyhä maa. Ja ne haluaa sotia Venäjää vastaan?”

Useampi Ukrainassa asuva nuori kiinalainen julkaisi videoita, joissa he kertoivat Kiinan somen typeryyksien päätyneen Ukrainan mediaan. Sen seurauksena kaikki Ukrainan kiinalaiset eivät uskaltaneet enää mennä edes kauppaan.

Ilkeät päivitykset katosivat nopeasti, ja Kiinan some-keskustelua on siistitty.

Kiinan johtaja Xi Jinping vierailulla uutistoimisto Xinhuassa vuonna 2016. Xi vaatii medialta täyttä uskollisuutta kommunistisille puolueelle.

Kiinassa oikean tiedon saaminen omasta maasta ja maailmalta on vaikeutunut huomattavasti kymmenen vuoden sisään.

Aiemmin Kiinassa oli paljon omaa tutkivaa journalismia ja paljastuksia paikallisista väärinkäytöksistä. Nyt se on pitkälle nitistetty, ja media palvelee lähinnä puolueen äänitorvena.

Kiinassa eivät Facebook, Twitter ja Instagram toimi, vaan sosiaalinen media on Kiinan oma ja vahvasti ohjailtu.

Aika harva kiinalainen edes yrittää päästä ulkomaisen tiedon äärelle, josta valtaapitäville epämiellyttävä osa on blokattu niin kutsutun Suuren palomuurin taakse. Kiina on rakentanut digimuuriaan parikymmentä vuotta.

Kielletyille läntisille uutislähteille pääsisi, jos ostaisi laittoman virtuaalisen avaimen. Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan vain viisi prosenttia kiinalaisista oli käynyt avaimen avulla kurkkimassa kiellettyä maailmaa.

Professori Changin mukaan tilanne on Kiinassa musertava.

”Ihmiset voivat nyt löytää todella vähän laadukasta tietoa tärkeistä kysymyksistä kuten Venäjän ja Ukrainan konfliktista, jotta he voisivat tehdä rationaalisia johtopäätöksiä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat