Sadattuhannet ovat loukussa Mariupolissa, sanoo Punaisen Ristin edustaja: ”Vakava huoli vedestä ja ruoasta”

Useiden kaupunkien evakuointi­reitit ovat tukossa.

Ukrainalaista naista evakuoitiin ostoskärryillä Irpinistä Kiovan luoteispuolelta tiistaina.

9.3. 18:06 | Päivitetty 9.3. 18:40

Ukraina yritti keskiviikkona avata kuusi evakuointikäytävää venäläisjoukkojen saartamiin kaupunkeihin. Varapääministeri Iryna Vereštšuk kertoi televisiossa aamulla, että Ukrainan armeijan joukot pitävät päivän mittaisen tulitauon evakuointikäytävien alueella.

Hän vaati myös Venäjän joukkoja pitämään lupauksensa, jotta evakuoinnit voidaan järjestää.

Ukraina ilmoitti kuudesta humanitaarisesta käytävästä kaupungista toiseen: Enerhodarista Zaporižžjaan, Mariupolista Zaporižžjaan, Sumysta Pultavaan, Izjumista Lozovaan, Volnovah’asta Pokrovskeen sekä Kiovan lähiseuduilta Vorzelista, Borodiankasta, Butšasta, Irpinistä ja Hostomelista Kiovaan.

Nämä alueet ovat olleet sotatoimien kohteena viime päivinä. Turvallisten reittien oli määrä olla auki 12 tuntia keskiviikkoaamusta iltayhdeksään.

Vielä myöhään keskiviikkona iltapäivällä oli kuitenkin epäselvää, oliko reitit avattu ja olivatko ne turvallisia.

”Meillä ei ole siitä vielä mitään tietoa”, sanoi Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n tiedottaja Jason Straziuso järjestön päämajasta Genevestä.

Evakuoitavista kaupungeista Mariupol (450 000 asukasta) ja Sumy (270 000 asukasta) ovat suurimmat. Varsinkin Mariupolista on tullut julkisuuteen niukasti tilannetietoja. Satamakaupunki on Venäjän joukkojen piirittämä. Tulituksen on kerrottu olevan ankaraa. Sähkö ja lämmitys ovat olleet poikki ainakin osalta asukkaista. Sunnuntaina tuhoutui kaupungin viimeinen tietoliikenteen tukiasema.

Lue lisää: Vesi ja sähkö katkesivat kokonaan saarretussa Mariupolissa – Venäjä voisi perustella kaupungin tuhoamisen vapaaehtois­joukon äärioikeisto­taustalla

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba twiittasi, että Venäjä jatkoi tulittamista myös keskiviikkona ja esti mariupolilaisten evakuoimisen.

ICRC:llä on tiimi Mariupolissa, ja se on raportoinut tilanteesta.

”Tilanne siellä on pelottava”, Straziuso sanoo. ”Ihmiset ovat loukussa. Heillä ei ole mitään keinoa päästä pois kaupungista.”

”Perheet ovat maan alla tuntikausia. Meillä on vakava huoli vedestä ja ruuasta. Siellä on satoja tuhansia ihmisiä.”

ICRC onnistui aikaisemmin toimittamaan Mariupoliin avustustarvikkeita. Nyt ne ovat loppumassa. Ennen kuin lisää voidaan lähettää, tarvitaan turvallinen reitti.

”Yritämme saada sen järjestetyksi eri osapuolten kanssa.”

Venäjän aikaisemmatkaan lupaukset humanitaarisista käytävistä eivät ole pitäneet. Mariupolista on yritetty evakuoida asukkaita jo viidettä päivää. Kaikki suunnitelmat ovat kaatuneet tulitukseen.

Alkuillasta paikallisviranomaiset kertoivat, että venäläisjoukot estivät 50 evakuointibussin etenemisen Stojankan kylässä Kiovan alueella, Butšan ja Irpinin kaupunkien eteläpuolella.

Vain evakuointireitti Sumyn kaupungista näytti olevan auki. Ensimmäinen 22 bussin saattue saapui Pultavaan myöhään tiistai-iltana.

Evakuoitujen joukossa oli toistatuhatta ulkomaalaista opiskelijaa, jotka olivat jääneet saarroksiin. Ukrainan presidentinkanslian mukaan Sumysta evakuoitiin tiistaina viisituhatta siviiliä.

BBC:n mukaan 175 kilometrin matkaan oli mennyt 12 tuntia, koska bussit olivat joutuneet kiertämään taisteluita. Sumysta saapui muiden muassa intialaisia lääketieteen opiskelijoita. Tulijat olivat uuvuksissa ja hermostuneita.

Eräs intialaisnainen kertoi viettäneensä valtaosan kahdesta viime viikosta maan alla. Vesi ja ruoka olivat alkaneet loppua, ja opiskelijat olivat olleet nälissään. Tilanne oli muuttunut päivä päivältä pelottavammaksi. Tulitus oli ollut jatkuvaa.

Maanantain ilmaiskuissa Sumyssa kerrottiin kuolleen 22 ihmistä. Näistä kolme oli lapsia.

Eräs toinen BBC:n haastattelema ukrainalainen opiskelija pohti laukut pakattuina Sumyssa keskiviikkona, lähteäkö vai jäädä. Isovanhemmat eivät halunneet jättää kotiaan, ja äitikin oli päättänyt jäädä.

Jotkut analyytikot ovat varoittaneet siitä, mitä evakuointien jälkeen tapahtuu. Jos Ukrainan kaupungit alkavat tyhjentyä asukkaista, se voi johtaa Venäjän entistä kovempiin ilmaiskuihin.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön johtaja Stephen Cornish varoitti panemasta evakuoinneille aikarajaa. ”Kaikki eivät pysty lähtemään tai eivät halua lähteä. He jäävät sen tavattoman ja mielivaltaisen väkivallan armoille, joka päästetään irti ja joka kohdistuu kaikkiin ja kaikkeen, mikä on jäljellä”, hän sanoi.

Venäjä on aikaisemmin ehdottanut evakuointireittien avaamista Venäjän puolelle. Ukraina ei ole suostunut tähän.

Siviilien kohtelusta sodassa määrätään Geneven sopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa. Geneven sopimukset solmittiin toisen maailmansodan jälkeen. Suursodan julmuuksien ei haluttu toistuvan.

Sopimusten valvominen kuuluu sveitsiläiselle Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle ICRC:lle. Se on jo Ukrainan sodan kahden ensimmäisen viikon aikana joutunut muistuttamaan osapuolia sodan kansainvälisoikeudellisista säännöistä.

Niistä tärkeimpiä on siviiliväestön suojaaminen sotilasoperaatioilta. Taisteluja pakeneville ihmisille on taattava turvalliset pakoreitit.

Sunnuntaina ICRC oli avaamassa evakuointireittiä Mariupolista, kun tulittaminen alkoi.

”Hyökkäykset siviilejä ja siviilikohteita kohtaan ovat kiellettyjä, samoin summittaiset ja suhteettomat hyökkäykset”, ICRC:n johtaja Peter Maurer muistutti. ”Osapuolten pitää tehdä kaikkensa, ettei sotilaskohteita sijoiteta tiheään asutuille alueille eikä niiden lähelle.”

”Siviilien on annettava hakeutua turvaan.”

Geneven sopimuksia rikkovat sotilaat voidaan tuomita sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan tai jopa kansanmurhasta. Myös poliittisia johtajia ja valtionpäämiehiä on syytetty ja tuomittu niiden rikkomisesta kymmeniksi vuosiksi vankilaan.

ICRC on muistuttanut, etteivät evakuoinnit onnistu, elleivät Venäjä ja Ukraina sovi keskenään myös yksityiskohdista: tarkoista kellonajoista ja ajoneuvojen reiteistä.

Yhteiskuntien infrastruktuuria pitää suojata: sairaaloita, kouluja, vesilaitoksia, sähköntuotantoa. Venäjän on raportoitu tulittaneen ainakin kouluja ja yhtä yliopistoa Ukrainassa. ICRC:n mukaan myös kyberhyökkäykset tällaisia kohteita vastaan on kielletty.

Haavoittuneet ja sairaat pitää hoitaa huolimatta siitä, kenen puolesta nämä taistelivat. Kuolleet pitää voida noutaa. Sotavankeja täytyy kohdella kunnioittavasti ja suojata julkiselta pilkalta. ICRC viittasi sosiaalisessa mediassa julkaistuihin sotavankien nimiin, kuviin ja videoihin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat