Espoolais­miehet jakoivat Puolan rajalla kala­keittoa sotaa pakeneville ukrainalaisille: ”Oli niin kova auttamisen halu”

Krakovetsin raja-asemalla ukrainalaiset ja puolalaiset ovat järjestäneet rajanylityksen jouhevaksi.

Espoolainen Maxin kala -porukka, Jussi Ahonen (vas.), Jani Lähteenaro ja Max Hartwall, tarjosi keskiviikkona lohikeittoa ukrainalaisille pakolaisille Ukrainan ja Puolan rajalla Puolan puolella Krakovetsissa.

9.3. 14:46 | Päivitetty 9.3. 14:51

Krakovets

Sotaa pakenevien ukrainalaisten virta jatkui keskiviikkonakin vuolaana naapurimaihin ja erityisesti Puolaan.

Krakovetsin rajanylityspaikalla loputtomalta vaikuttavan ihmisvirran hallitseminen voisi toisissa oloissa olla sekasortoista, mutta ukrainalaiset ja puolalaiset olivat järjestäneet olot ainakin olosuhteisiin nähden mukaviksi ja sujuviksi.

Kun lapset pääsivät Puolan puolelle, rajavartijat tarjosivat heille suklaapatukoita. Kaikille rajan ylittäneille oli tarjolla ruokaa, eikä sotaa pakenevien ihmisten tarvinnut värjötellä ulkona kylmässä ja lumisateessa.

Sodan jaloista lähteneitä oli vastassa myös suomalaisten soppatykki, josta sai espoolaisen kalakaupan Maxin Kalan tekemää lohikeittoa.

”Super!” totesivat Zytomyrista Kiovan länsipuolelta paenneet Nina ja Anatoli ja nostivat peukalonsa ylös maistettuaan espoolaismiesten tarjoamaa lohikeittoa ja ruisleipää.

Lohikeittoa olivat keskiviikkona jakamassa Suomesta Puolan ja Ukrainan rajalle 20 tunnissa ajaneet Maxin Kalan puuhamiehet. Tarkoituksena on jakaa rajalla keittoa 2 500 hengelle ja ajaa sen jälkeen takaisin Suomeen muutaman sotaa pakenevan ukrainalaisen kanssa.

Moni tulee soppatykille ja pyytää useampia annoksia muovisiin purkkeihin jaettua lohikeittoa. He vievät keittoa samalla myös muille perheenjäsenilleen, jotka odottavat raja-asemalla pääsyä eteenpäin.

Ukrainasta paenneet Anatoli ja Nina söivät kalakeittoa Krakovetsin rajanylityspaikalla Puolassa.

Maxin Kalan osakas Mika Kurkela oli yhteydessä Suomen suurlähetystöön Puolassa ja alkoi selvittämään, kuinka hän voisi auttaa sotaa pakenevia. Kalakauppiaille kerrottiin, että lämpimälle keitolle on aina tarvetta.

”Oli niin kova auttamisen halu. Viime viikon tiistaina Ukrainan tilanne alkoi ahdistamaan niin paljon, että oli vain pakko tehdä jotain”, Kurkela sanoo.

Kurkelan mukaan Maxin Kala maksaa operaatiosta noin kolmanneksen ja loput hankkeesta kustansivat muut suomalaisyritykset kuten esimerkiksi Vihannespörssi, Kalamesta, Alfmix ja Ki-sal.

”Auttamishalu oli kaikilla kova. Meillä kesti noin tunnin että oltiin saatu kaikki mukaan avustukseen.”

Niin Suomessa kuin muissakin maissa yksittäisillä kansalaisilla on syntynyt voimakasta halua osallistua itsekin jollain tavalla Ukrainan sodan uhrien auttamiseen.

Suuremmissa avustusjärjestöissä auttamishalua ymmärretään, mutta toivotaan sen kanavoituvan järjestöjen tukemiseen esimerkiksi rahallisesti. Muutoin vaarana on, että yksittäisten tuoma apu saattaa olla vääränlaista ja se tulee väärään aikaan ja väärään paikkaan.

Ainakaan espoolaismiesten lohikeiton osalta tätä vaaraa ei ollut. Soppatykin sisältö hupeni nopeasti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat