Pariisin itäisen kantakaupungin metsurit istuttivat puita Rue de Groupe Manouchianille tiistaina 15. maaliskuuta.

Asfaltti auki, puita päälle

Pariisi suojautuu kuumenemiselta istuttamalla valtavan määrän puita. Työt ovat jo alkaneet.


22.3. 2:00 | Päivitetty 22.3. 8:07

Suunnitelma kuulostaa vallankumoukselliselta.

Pariisi sanoo istuttavansa keskustaan ja sen välittömään läheisyyteen neljän vuoden aikana 170 000 uutta puuta. Niiden lehvästöillä ja juurilla läntisen Euroopan hermokeskus tahtoo lievittää helleaaltoja, sitoa rankkasateita, puhdistaa ilmaa ja tehdä itsestään jälleen myös kesäkuukausina siedettävän paikan elää.

Yli 12 miljoonan ihmisen keskittymän sydän saa suonilleen vihreän suojan.

Luvassa on 10 000 puuta katujen varsiin, metsitetty kehätien laita ja muutama ”urbaani metsä” keskustan kivi- ja asfalttiaukioiden tilalle.

Sen lisäksi olemassa olevat puut saavat entistä vahvemman suojan: hakkaaminen tehdään entistä kalliimmaksi ja uudet rakennusprojektit suunnitellaan mieluummin puiden ympärille kuin niiden päälle.

Jopa 150 hehtaaria Pariisin kattoja muuttuu vihreiksi, vaikka niille istutetaankin pääasiassa jotakin puita pienempää.

Suunnitelma kuulostaa vallan­kumoukselliselta myös sanan toisessa merkityksessä: vallankumoukset ovat vaikeita toteuttaa. Pariisi on tiheästi rakennettu ja kirjaimellisesti täynnä historiallisesti suojeltuja kohteita.

”Plan arbrena” eli puusuunnitelmana tunnettu projekti etenee kuitenkin jo päättäväisesti kuin Napoleonin armeija. Sen huomaa heti, kun suuntaa maaliskuisena tiistaiaamuna askeleensa sateenvarjojen täplittämältä Avenue Gambettalta kapeammalle Rue du Groupe Manouchianille.

Ollaan keskustan koillislaidalla. Tästä olisi kolmisen kilometriä Bastiljinaukiolle, josta vuoden 1789 vallankumous alkoi. Nyt kävellään kuitenkin eteenpäin, ohi leipomon, metro-kyltin ja koristeellisen katulampun.

Pian kadunkulman kahvilan viininpunaisen terassimarkiisin takaa alkaa pilkottaa nosturi, joka roikottaa kadun yllä nelimetristä persianparrotiaa eli rautapuuta. Suuri juuripaakku keikkuu hetken ilmassa ennen uppoamistaan pyöreään kuoppaan.

Autokaistan ja kävelytien välissä seisoo jo pystyssä muutaman metrin välein kymmenkunta yhtä korkeaa tuoretta istukasta. Loput odottavat vuoroaan kuorma-auton lavalla.

Istutettavat puut tähtäiltiin paikoilleen nosturin avulla juuripaakkunsa kera. Ohjaimissa Marco Mendes Delgado.

Mutaisten aukkojen äärellä miehet mättävät lapioilla maata yli kymmenvuotiaiden puunalkujen juureen. Tienlaita oli ennen täynnä parkkipaikkoja, mutta ne saivat väistyä. Asfaltti revittiin istutuspaikkojen kohdalta auki, ja tien alle pantiin jokaisen puun kohdalle 12 kuutiota maata.

Rautapuun lisäksi tälle kadulle on valittu ainakin helmiorapihlajaa ja ambrapuuta.

Itä-Pariisin puutarhaosaston päällikkö Audrey Ott ja metsuriryhmän johtaja Corentin Nuttinck katsovat toimintaa tihkusateessa hymyt kasvoilla.

”Tämä sade ei ole puille mitään”, Nuttinck sanoo. ”Nuo tarvitsevat paljon enemmän.”

Asettuakseen tukevasti uudelle kotikadulleen jokainen puu saa nyt letkusta juurilleen 400 litraa puhdasta vettä.

Kevät on ollut poikkeuksellisen aurinkoinen ja kuiva, ja siksi nyt maaliskuun puolivälissä eletään Ottin mukaan jo ihan viimeisiä hetkiä, kun istutuksia voi tehdä.

Audrey Ott valvoi istutusten sujumista yhdessä metsuriryhmien johtajien kanssa.

Puut Pariisin kaduilla eivät ole uutuus. Plataanipuiden reunustamat bulevardit ovat 1800-luvulla kasvonsa uusineen pääkaupungin tunnuspiirre. Uutta on sen sijaan se, minkälaisiin paikkoihin ja minkälaisin uhrauksin Pariisin uusinta puusukupolvea istutetaan.

Tällä kadulla puita päätettiin istuttaa, vaikka katu on kapea. Lajit valittiin sen mukaan.

Kaupungin arkkitehdit ovat suunnitelmaa valmistellessaan käyneet läpi kaupungin joka ikisen kadun mitat ja niiden alla kulkevat rakenteet. Jokainen tilaisuus käytetään.

”On paljon maanalaisia verkostoja. Kaasuputkia, puhelinlinjoja, vesijohtoja, metrolinjoja, sähköjohtoja”, Ott luettelee.

Niiden vuoksi esimerkiksi idea oopperan aukion urbaanista metsästä jouduttiin hylkäämään. Juurille ei ollut tilaa.

”Jos nykypäivänä haluaa Pariisissa istuttaa lisää puita, on pakko etsiä uusia ratkaisuja”, Ott sanoo.

Lue lisää: Hollantilaiskaupungissa varaudutaan ilmastonmuutokseen repimällä asfaltit pois kaikkialta, missä sitä ei tarvita

Kymmenien koulujen editse meneviä katuja on suljettu autoilta kokonaan, jotta niille on saatu puita ja kaistan levyisiä perennapenkkejä. Oppilaat ovat osallistuneet istutustöihin.

Lisäksi ensi vuoden lopulla tullaan kieltämään kaikki läpikulkuautoilu kolmessa ydinkeskustan kaupunginosassa liikennemäärien vähentämiseksi. Sekin tuo tilaa puille.

Adrien Saint Beat antoi juuri istutetulle puulle rutkasti vettä, jotta se asettuisi paikoilleen ja toipuisi matkan rasituksista.

Uutta ovat myös lajivalinnat. Nyt ei istuteta plataanipuita, joita on 40 prosenttia Pariisin nykyisistä puista. Puhumattakaan suomalaisille tutuista lajeista. Niille Pariisi on käymässä liian kuumaksi.

”Esimerkiksi koivu ja pyökki eivät enää oikein Pariisissa pärjää. Täällä alkavat pian viihtyä välimerellisemmät lajit”, Nuttinck sanoo.

”Puut aistivat muutokset vielä herkemmin kuin me ihmiset, eikö?” huikkaa kokeneempi metsurikollega Christophe Simonetti, joka vaikuttaa tietävän puista yhtä ja toista.

Hän kertoo plataaneja vaivaavasta sienitaudista, joka on tuhonnut Etelä-Ranskan Marseillessa jo kortteleittain puita. Nyt se on levinnyt Pariisin lähiöön. Myös tämän vuoksi nyt istutetaan mahdollisimman monia eri lajeja: jottei yksi tuholainen veisi kaikkea.

”Etenemme kokeillen”, Ott sanoo.

Laurent Potiron ja Corentin Nuttinck valmistelivat puuta istutusta varten Pariisin koillisessa kantakaupungissa.

Kuorma-auto tien laidalla puolestaan etenee kohti viimeistä istutuskuoppaa. Se pitää sen verran kovaa jylinää, että kadun asukkailta ei jää tämä esitys huomaamatta.

Metsuri Nuttinckin mukaan ohikulkijoiden kommentit ovat olleet lähes yksinomaan kannustavia.

”Harvoinpa kukaan valittaa siitä, että on puita.”

Kyse ei ole vain vehreyden suomasta viihtyisyydestä.

”Mitä enemmän meillä on puita, sitä parempi on vastustus­kykymme ilmaston­muutosta vastaan”, metsuri Nuttinck tiivistää.

Hellejaksojen yleistyessä Pariisissa on koettu tukalia viikkoja. Metropolin betoni ja asfaltti sitovat auringon lämpöä ja toimivat kuin tukahduttava patteri. Puhutaan kaupungin muodostamasta ”lämpösaarekkeesta”.

Place de Catalogne -aukion keskellä istutetaan vuonna 2024 Pariisin ensimmäinen ”urbaani metsä”. Malliksi on otettu maisema-arkkitehti Michel Desvignen Tokiossa tekemät kokeilut.

Koronasulkujen aikaan moni sai tarpeekseen ja jätti kaupungin, jos siihen oli mahdollisuus.

Vieressä keskustelua seuraava kaupunginarkkitehti Avila Tourny kertoo, että heidän mittauksissaan lämpötila on Pariisissa ollut puiden varjossa jopa kahdeksan astetta alhaisempi kuin auringossa. Lisäksi puiden reunustaman kadun lämpötila on kokonaisuudessaan voinut olla neljä astetta puutonta katua viileämpi.

Siihen on ainakin kaksi syytä. Puut vähentävät varjostuksellaan ”rakennuspatteristoon” sitoutuvan lämmön määrää. Lisäksi ne viilentävät ilmaa haihdutuksellaan. Pariisissa on laskettu, että yksi puu vastaa viittä ilmastointilaitetta.

Kaupan päälle ne vielä sitovat pienhiukkasia, vaimentavat liikenteen melua ja tietysti imevät hiilidioksidia ja tuottavat happea.

Sen ei pitäisi olla uusi tieto, eikä se olekaan. Arkkitehti Tournyn mielestä puusuunnitelmassa on pitkälti kyse unohdettujen viisauksien oppimisesta uudelleen.

”Esimerkiksi Alphandin bulevardeilta on nyt löytynyt vanhoista piirustuksista paikkoja, joissa on ollut puita mutta jotka on viime vuosikymmeninä peitetty.”

Galeries Lafayetten tavaratalon kattoterassilta avautuva näkymä houkutteli turisteja ottamaan puhelimet esiin.

Jean Charles Alphand teki suunnitelmat, kun Pariisi 1800-luvun jälkipuoliskolla pantiin totaalisesti uuteen uskoon prefekti Georges Eugène Haussmannin kaupunki­uudistuksessa. Pitkät ja suorat avenuet, pompöösit aukiot ja kauniit puistot peittivät surutta jyrätyt keskiaikaiset korttelit, joissa hygieniaolot eivät olleet enää modernin ajan vaatimusten mukaisia.

Tuohon 1800-luvun täysremonttiin verrattuna puusuunnitelmakin on näpertelyä.

Osa vanhemman polven ranskalais­arkkitehdeistä on kuitenkin pitänyt kaikkialle leviävää istuttelua Haussmannin muiston häpäisynä. Kaupunginarkkitehti Tourny on päinvastaista mieltä. Hän uskoo herra Haussmannin makaavan haudassaan aivan rauhallisena.

”Jo sen aikaisista suunnitelmista löytyy maininnat puiden tarjoamasta varjosta ja virkistävästä vaikutuksesta. Me vain löydämme uudestaan tämän perinteen.”

Magnolia oli puhjennut kukkaan Pariisin kaupungintalon edustalla.

Ranskan suuruusvuosien henki on vahvasti läsnä Seinen rannalla. Kaupungintalon eli Hôtel de villen sisäänkäyntiä vartioivat leijonapatsaat. Tämä on Euroopan suurin kunnallishallinnon rakennus.

Myös Hôtel de villen edustalle tulee ”urbaania metsää”, tosin vähemmän kuin aluksi suunniteltiin. Alla olevan parkkihallin yläkerrosten täyttäminen maalla ja betonilla olisi tullut huikean kalliiksi ja tuottanut vielä reippaat ilmastopäästötkin.

Sisällä sinisten kokolattiamattojen peittämät käytävät jatkuvat ja jatkuvat ja peilisalin arvokkuutta huokuva parketti näyttää alkuperäiseltä. Sen hiilivarasto on pysynyt hyvin tallessa.

Yhden käytävän päässä on apulaispormestari Christophe Najdovskin työhuone. Hän on vastuussa puusuunnitelman toteuttamisesta.

Christophe Najdovski vastaa apulaispormestarina Pariisin puusuunnitelmasta.

Najdovski on taloustieteen professori ja vihreä poliitikko. Nyt hän auttaa Pariisin vehreyttämisessä sosialistisen puolueen pormestaria Anne Hidalgoa, jonka huomion vienee tänäänkin hänen katastrofaalisen huonosti sujuva presidentinvaali­kampanjansa. Ensimmäinen kierros pidetään 10. huhtikuuta.

Seinällä on suuri Pariisin kartta ja taulu, jossa polkupyörän kuvan päällä lukee ”tulevaisuuden ajoneuvo”.

”Todella kauan kaupunkeja on rakennettu toimintojen erottelun periaatteella”, Najdovski aloittaa. ”Yhtäällä on kadut liikkumiseen ja toisaalla puistot rentoutumiseen.”

Nyt ilmastonmuutos uhkaa Najdovskin mukaan tehdä useista Euroopan kaupungeista suorastaan elinkelvottomia.

”Me tulemme näkemään myös Ranskan sisäisiä ilmastopakolaisia”, hän ennustaa.

Hän muistuttaa, että Kanadassa mitattiin viime kesänä lähes 50 asteen lämpötiloja.

”Jotta kaupungit pysyisivät elinkelpoisina, kaupunki puistojen kanssa ei enää riitä. On siirryttävä puistokaupunkiin, siis kaupunkiin, jossa puut ja kasvillisuus ovat kaikkialla. Tässä suunnitelmassa istutamme kaikkialle, mihin pystymme.”

Apulaispormestari Christophe Najdovski näkee työhuoneestaan kaupungin, jota hän yrittää muuttaa.

Hänen mukaansa tavoite 170 000 istutetusta puusta on erittäin kunnianhimoinen mutta kuitenkin mahdollinen. Niin on laskettu. Luvun valintaan on monta syytä, mutta yksi niistä yllättää: Pariisissa syntyy tämän kaupunginjohdon mandaatin aikana eli kuudessa vuodessa noin 170 000 vauvaa.

”Symbolisesti ajattelimme, että täytyy pyrkiä puissa samaan lukuun.”

Muutokseen on valjastettu mukaan myös suuret rakennusliikkeet, julkisen liikenteen yhtiöt, sairaalat ja seurakunnat. Kaikilla niillä on maata ja puita ja ne kaikki ovat allekirjoittaneet kaupungin kanssa yhdessä laaditun ”puujulistuksen” suojelusta ja istuttamisesta.

Tulevaisuudessa Najdovskin mukaan yksi istutettu puu yhtä hakattua kohden ei tule enää riittämään vaan rakennuttajilta tulla vaatimaan niin kutsuttua ylikompensointia.

”Kaikki ymmärtävät, mitä se tekee kiinteistön arvolle, jos ympärillä on 50 astetta lämmintä.”

Yksityiskohdista kiistellään, mutta yleissuunnasta ollaan Pariisin politiikassa varsin yksimielisiä.

”Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että istutetaan puita. Olivat he sitten oikealta, vasemmalta, keskeltä tai vihreitä.”

Myös talouselämä on saatu mukaan: ”Kaikki ymmärtävät, mitä se tekee kiinteistön arvolle, jos ympärillä on 50 astetta lämmintä.”

Työhuoneen ikkunasta voi katsoa alas liikenteen kuhinaan: busseja, autoja, pyöriä ja sähköpotkulautoja. Kadun kanjonia reunustavat ranskalaisten parvekkeiden rytmittävät julkisivut ja Pariisille tunnusomaiset viistokatot.

Apulaispormestari ei halua alkaa liikaa neuvomaan muita kaupunkeja, koska niiden olosuhteet ovat erilaiset.

Pariisin ominaispiirre on tiiviys. Neliökilometrillä asuu keskimäärin 20 000 ihmistä, kun Helsingissä vastaava luku on vähän yli 3 000.

Kompakti rakenne on Najdovskin mielestä ekologisen kaupungin edellytys, mutta liiallisuuksiin vietynä se tukahduttaa. Pariisissa tätä yhtälöä ratkaistaan ottamalla tilaa vihreydelle kaduilta ja poistamalla osa keskustan parkkipaikoista.

Erityisen ylpeä Najdovski on uusista puistomaisista koulukaduista.

”Poistamme autoliikenteen ja parkkipaikat, istutamme puita ja voilà!”

Hän muistuttaa, että kahdella kolmesta pariisilaisesta ei ole autoa lainkaan ja monelle asukkaalle lasten leikkeihin kelpaava lähikatu on suurempi ilo kuin parkkipaikka.

Tällaiset puistokadut myös lisäävät kaupunkitilan läpäisevyyttä, mikä auttaa hallitsemaan rankkasateiden aiheuttamia ongelmia. Ei ole veden kululle hyvä, jos kaikkialla on asfalttia. Pariisissa päivän sana on debitumisaatio.

Pariisi on niin tiiviisti rakennettu, että vihreyden lisäämiseksi kasvillisuutta aiotaan istuttaa myös kaikille siihen sopiville katoille.

Haastattelu on kestänyt puoli tuntia, ja pian alkaa olla aika jättää kaupungin linnoitus ja laskeutua takaisin tavallisten bitumintallaajien tasolle.

Apulaispormestari on välttänyt puhumasta asioista, joita hän ei tunne, mutta yhden neuvon hän sentään suostuu antamaan, jos esimerkiksi Suomen kaupungeissa tahdottaisiin vielä puiden määrää lisätä.

”Täytyy suojella sitä mitä jo on.”

Najdovskin mielestä ainakin Pariisissa täytyy nyt muuttaa koko rakentamisessa viime vuosikymmenet vallinnutta filosofiaa. Pitää jälleen alkaa rakentaa olemassa olevia rakenteita säilyttäen ja täydentäen ja puut huomioiden.

Ei ole pakko aloittaa jokaista uutta rakennusprojektia tekemällä ensin tasaista tyhjää kenttää, table rase, kuten Ranskassa sanotaan.

”Ennen hakattiin paljon puita kaikissa projekteissa. Sitten niitä istutettiin takaisin. Mutta nuorella puulla ei ole samaa arvoa kuin vanhalla. Ei vielä pitkään aikaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat